Hullumagneetit

check_em_facts

17.4.2005 01:45

"Imelä Ranskan-pelle" Sinkkuelämää sarjassa on venäläinen ei ranskalainen, tiedoksi toimitukselle.

Kommenttia

17.4.2005 17:17

Kun lukee tuon juttunne, niin taas vahvistuu tunne
siitä että naiset vaan yksinkertaisesti etsivät
niitä "jänniä" miehiä - kiva kun on renttu
alkoholisti yms. niin ei ole arki harmaata, vaan
aina sattuu ja tapahtuu. Nämä lienevät niitä samoja
kouluaikojen sankareita, jotka kilpailivat kuka saa
alhaisimmat arvosanat ja olivat (yllättäen) tyttöjen
mieleen.

Esitänkin tällaisen huiman ajatuksen: kannattaisiko sitten koittaa noiden em. miesten sijaan niitä turvallisia, kilttejä "tavallisia" miehiä? Ehkä
nämä nörtit yms. leimatut yksilöt ovat sitten
sosiaalisesti kankeampia ja omaavat harrastuksia,
jotka eivät ole cooleja (toisin kuin dokaaminen
yms.), mutta ehkä nämä ominaisuudet voi kestää kun
ei ole tulossa nyrkkiä, pettämistä yms..

No, tosimaailmassa tuo renttujen etsintä taitaa
vasta joskus 30 paikkeilla vähentyä, kun taloudelliset realiteetit alkavat hahmottua.
Se DI alkaakin houkuttaa, kun sillä on moninkertaiset tulot renttuun verrattuna. Kuolemattomasti
newsseissä tämä ilmiö on kuvattu näin:

"Nainen ajattelee: Sillä ja sillä on hienompi
auto ja sillä ja sillä on hienompi kämppä ja
sillä ja sillä on rikkaampi äijä. Ihan kiva
ukko ja seksi ok, mutta kyllähän noita riittää.
Jenni pääsee piparillaan sveitsiin ja piireihin,
tässäkö tää mun elämä oli?"

No, onneksi kaikki naiset eivät ole tuollaisia.
Kesti kyllä yli vuosikymmen vertailevaa tutkimusta, ennenkuin se poikkeus löytyi.

Juulianna

17.4.2005 18:11

Jotenkin musta vaan tuntuu, että vikaa on kummallakin puolella, sekä kusipäissä että kusipäämagneeteissa. Pipipäisyyttä kummallakin puolella.

2kommentti

18.4.2005 09:18

Voi kun se maailma tosiaan olisi niin yksiselitteinen, että ihmisen luonteen pystyisi päättelemään suoraan lyhyen ajan perusteella. Kuten elokuvissa, julmat ihmiset väläyttävät aina merkitsevän hymyn tms. Näin ei kuitenkaan ikävä kyllä ole ja kuka tahansa voi joutua kokemaan huonoja parisuhteita.
Totta on varmasti se, että tietyt lapsuudenkokemukset vaikuttavat kumppanin valintaan, mutta eri asia on se, kuinka tällaisia tiedostamattomia käytösmalleja saadaan purettua. Se ei ole aina kovin yksinkertaista. Ja se ei todellakaan tarkoita sitä, että se, joka tällaiseen hyväksikäyttävään, valehtelevaan, pettävään tai hakkaavaan kumppaniin lankeaa, olisi syytettävissä tapahtumista. Kenenkään muun teoista ei voi ottaa vastuuta ja ainoa vastuu tällaisella kaltoin kohdellulla henkilöllä on siinä, että lähtee tällaisesta suhteesta pois.

Oman kokemukseni mukaan nämä nössömmät, älyltään hieman kehittymättömät luuserit ovat niitä kaikkein pahimpia. Väkivalta esimerkiksi on tosiaan vallankäyttöä, kuten siihen sanaankin jo sisältyy ja tällaiset nössöt ottavat kaiken vallan, mitä edes fyysisellä voimallaan saavat ja sen jälkeen kieltävät kaiken. Ja tällaisten tapahtumien jäljet ovat pysyvät. Se on sitten todella hienoa, kun jotkut urpot tulevat lässyttämään, että "itsepähän valitsit". KUKAAN ei tietoisesti valitse huonoa suhdetta.

[LAINAUS]Kommenttia kirjoitti 17.04.2005 klo 17:17:

Kun lukee tuon juttunne, niin taas vahvistuu tunne
siitä että naiset vaan yksinkertaisesti etsivät
niitä "jänniä" miehiä - kiva kun on renttu
alkoholisti yms. niin ei ole arki harmaata, vaan
aina sattuu ja tapahtuu. Nämä lienevät niitä samoja
kouluaikojen sankareita, jotka kilpailivat kuka saa
alhaisimmat arvosanat ja olivat (yllättäen) tyttöjen
mieleen.

Esitänkin tällaisen huiman ajatuksen: kannattaisiko sitten koittaa noiden em. miesten sijaan niitä turvallisia, kilttejä "tavallisia" miehiä? Ehkä
nämä nörtit yms. leimatut yksilöt ovat sitten
sosiaalisesti kankeampia ja omaavat harrastuksia,
jotka eivät ole cooleja (toisin kuin dokaaminen
yms.), mutta ehkä nämä ominaisuudet voi kestää kun
ei ole tulossa nyrkkiä, pettämistä yms..

No, tosimaailmassa tuo renttujen etsintä taitaa
vasta joskus 30 paikkeilla vähentyä, kun taloudelliset realiteetit alkavat hahmottua.
Se DI alkaakin houkuttaa, kun sillä on moninkertaiset tulot renttuun verrattuna. Kuolemattomasti
newsseissä tämä ilmiö on kuvattu näin:

"Nainen ajattelee: Sillä ja sillä on hienompi
auto ja sillä ja sillä on hienompi kämppä ja
sillä ja sillä on rikkaampi äijä. Ihan kiva
ukko ja seksi ok, mutta kyllähän noita riittää.
Jenni pääsee piparillaan sveitsiin ja piireihin,
tässäkö tää mun elämä oli?"

No, onneksi kaikki naiset eivät ole tuollaisia.
Kesti kyllä yli vuosikymmen vertailevaa tutkimusta, ennenkuin se poikkeus löytyi.[/LAINAUS]

Tired

18.4.2005 09:39

Tää juttu oli kuin hammaslääkärin odotushuoneen pöydänkulmalla retkottava puoli vuotta vanha Trendi-lehti.

-tupla-

19.4.2005 13:15

Jotkut ihmiset eivät näköjään jaksa ensin tutustua itseensä tarpeeksi hyvin ja vain purjehtivat suhteesta seuraavaan 14 vuotiaasta alkaen... Onko se sitten ihme, että suhde toisensa jälkeen päättyy eroon? Kannattaisko joskus pitää tauko, tsekata peiliin ja miettiä, mitä sitä oikeasti ITSE haluaa elämältään, seurustelukumppaniltaan tai miltä hyvänsä. Tollanen yksin olemisen pelko ei anna mitenkään erikoisen hyvää pohjaa millekään ihmissuhteelle.. vois ainakin luulla..

Maapa

19.4.2005 18:00

Ehkä todellakin olis syytä vähän aikaa olla yksin ja miettiä mitä tahtoo, ei kai siitä hyvää seuraa jos on "pakko" seurustella koko ajan edes jonkun kanssa.

"kannattaisiko sitten koittaa noiden em. miesten sijaan niitä turvallisia, kilttejä "tavallisia" miehiä?"

Todellakin kannattais. Tätä oon yrittäny hokee "kusipäämagneetti"-kavereilleni, mutta kun vastaan tulee aina se "mutta ku mulla on joku hoivavietti ja renttupojat vaan on niin ihania lässynlässynlää", ja sitten valitetaan kun se ei yhtäkkiä muutukaan ihanaks perheenisätyypiks ja vilkuilee muita naisia. Hohhoh.

aaaaaaa

19.4.2005 22:55

olen samaa mieltä, "Maapa". Se on ihme ettei niille "normaaleille", hiljaisille, tavallisen näköisille tyypeille riitä ottajia.

Eikä ihmiset niin paljon muutu, tavattaessa renttu, aina renttu.

tottoroo

20.4.2005 18:07

hah vaikka kommentit suurimmaksi osaksi taitaa olla meilta nosso salleilta, ja tietysti me ollaan katkeria kun ei oltu nuorempana niita viileita renttuja. no silti nykyaan naurattaa kun kolmenkymmenen ikaan on paasty, ja nyt niilta neitosilta jotka nuorempana kommentoi " sa olet niin mukava kaveri, mutta et poikakaveriksi kelpaa kun toi Make on niin ihana" niin itse kun en ole muuttunut... mutta kun ura on rattoisa taalla britanian paakaupungissa, ja taskuissa muutakin kuin kivia ja leivanmuruja. Muutenkin menee hyvin, niin ihme ja kumma niista vanhoista naispuolisista neitosista on alkanut kasvava kiinnostus heraamaan. Hmm. mitas pitaisi niille sanoa.

Totuuden_Torvi

21.4.2005 03:04

Niin hyvät hyssykät -voi kun on oltu tuuliajolla... En tiedä suhdetta, jossa kumpikaan osapuoli ei olisi ollut pettänyt.

Ite yritän pysyä kaukana kaikesta romantiikasta ja seurustelusta, ja viime kesänä silti vähintäänkin suutelin varmaan 10 parhaan kaverini tyttöystävät.

Ja deittailu on ideana ihan syvältä. Jos aletaan kadulta poimia vastaantulijoita, nin joka 100:s ehkä harkittavissa. Kyllä ainakin katson mihin meen ja kenen kanssa. Miks treffata jotakuta josta ei valmiiks pidä?

mie----

21.4.2005 16:14

Itse ainakin haen just näitä "jännittäviä" miehiä, mutta samalla kuitenkin herrasmiehiä ja keskustelukykyisiä. Ainut vaan että nämä tyypit osaavat sitten manipuloida ja taidolla..On kierrätetty samaan aikaan muita naisia jne. Mutta, en oikeastaan haluakaan sitoutua, siksi tuhlaan aikaani ääliöihin jotka tarjoavat vaihtelua elämään.

Mies21

22.4.2005 10:02

Tulee mieleen, että suurin osa kaveri porukkani sinkuista minä itse mukaan lukien ovat normaaleja tyyppejä joilla ei ole väkivaltaisia taipumuksia terveellä pohjalla oleva huumorin taju ja alkoholiakin vetää vaan hauskaa pitääkseen, ei itse sääliin. Ulkopuolikin on kohdallaan. Kuitenkin edelleen ollaan sinkkuja irtosuhteita sillointällöin tulee eteen vaikka itse en ainakaan rakastu ensibaaritapaamisen jälkeen sänkyyn menosta.

Kalisa

22.4.2005 15:52

Miksi ihmeessä miehet luokitellaan kahteen (tarkemmin ajateltuna varsin idioottimaiseen) kategoriaan; NÖSSÖT JA RENTUT
Väitättekö tosissaan että muuta ei löydy....?
Ja kyllä ne ns.nössötkin voivat nyrkkiä heiluttaa,kuten myös renttu voi yhtä lailla olla kykenevä normaaliin parisuhteeseen....

kettu_x

22.4.2005 16:35

Niinkun joku täällä jo kirjoitti että kyllä nyt kelpaa naisille, kun on hilloa ja hyvä ammatti. Että sillon nuorempana ne tytsyt tahto vaan kattella niitä pahispoikia. Joo niin se vaan oli, teininä oli teini ja tyhmä. Itsekin myönnän ihastuneeni aina niihin pahoihin poikiin, joku niissä vaan veti puoleensa. Näin parinkympin paremmalla puolella osaa asiat jo suhteuttaa hieman paremmin. Millaisen miehen haluan itselleni, tuleville lapsille, haluanko elää kädestä suuhun vai vakavaraisesti ja turvallisesti, millaista haluan elämäni olevan jne.. Ei sitä silloin teininä pahemmin tullu kelattua kyseisiä juttuja, pääasia että poitsu oli söpö, sillä oli "mainetta" ja se oli kaikkien tyttöjen mielestä "niiiiiiiiiin iiiihanaaa!".. Kyllä mä ainakin tällä hetkellä oon tullu siihen tulokseen, että haluan tottakai mua rakastavan miehen, mutta myös sellasen kunnollisen johon voi luottaa ja yhteistä tulevaisuutta voi suunnitella rauhassa, eikä pahimmassa pelkotilassa..Niin että jos ne tytöt on nyt vasta alkaneet kiinnostumaan susta, niin se tarkottaa vaan sitä et ne on kasvanu aikuisiks!

pixuli

23.4.2005 11:27

No onhan se nyt täysin fakta, että maailman miehistä 99% lukeutuu joko siihen kusipää-sarjaan tai sitten nössöihin. Joko mies on ihan totaalinen idiootti, joka käyttää hyväksi ja 'pitää varalla' sun muuta mukavaa ja sitten on tämä toinen joukko, joka on ekojen treffien jälkeen valmis menemään naimisiin, ei sano pahaa sanaa koskaan, ei sano mihinkään vastaan, seuraa kuin koiranpentu ja ottaa kiltisti suihin vaikka puoli tuntia, jos niin pyytää.

Ensimmäisen joukon edustajien kanssa nyt voi mennä vielä sänkyyn ja herättävät jonkinlaista rentturomantiikkaa ilmaan, mutta nössöjen kunnan takertuvat babyfacet saavat kyllä nappaamaan korkkarit käteen ja pinkomaan karkuun.

Entäs sitten se 1%? no ne seurustelee jo. that's it.

Sebastyne

23.4.2005 14:09

Luuletteko ettei maailmassa ole tavallisia naisia, jotka haluavat rinnalleen tavallisia miehiä? Jos miehistä tuntuu että "naiset aina" kannattaa itse tsekata, että minkätyyppistä naista sitä itse etsii.

Hullumagneetti olen ollut minäkin, mutta nyt puhutaan sitten oikeesti hulluista. Maanisdepressiiviset, maanispsykoottiset, patologiset narisistit ja muut tunnevammaset ovat olleet mun heiniä. Kun sitten törmäsin erääseen "1% edustajaan" joka on huomaavainen, omaperäinen, tasapainoinen ja huumorintajuinen, enkä enää hulluun vaihtaisi.

Nörttimiehille vinkiksi: Jos haluatte olla naisen unelma, ei kannata ottaa mallia pipipäiltä, koska ei niitä kukaan OIKEASTI halua. Ottakaa mallia siltä yhdeltä prosentilta, miehiltä, jotka osaavat pukeutua, viihtyvät seurassa, osaavat tanssia, joilla on hyvä itsetunto, ovat tasapainoisia, harrastavat omaa juttuaan ja osaavat nauraa asioille jotka ovat oikeasti hauskoja. Ruvetkaa ihmisiksi siis.

jepsuskupsis

25.4.2005 15:52

Nyt kun on siis miehille kerrottu millaisia meidän pitää olla, ei siis tarvitse kuin muuttua:)Naisistahan on tuurha vikaa etsiä.

Eikös tuo parisuhteen toimimattomuus ole vähänniinkuin luonnonlaki tms. Siperia opettaa eikä turhia kannata odottaa.

Kaikki pettää loppujenlopuksi paitsi ne jotka eivät yksinkertaisesti saa vaikka haluaisivat.

Ransu10

29.4.2005 14:49

Näiden juttujen perusteella ainakaan ei kiinnosta pätkääkään vaihtaa takasin suomalaiseen kundiin... Sitä ollaan niin täydellisiä ja omaan napaansa tuijottavia ('siis minähän petän ja teen mitä tahdon vaikka oon suhteessa-tyyppejä') näyttää riittävän, ja sit valitetaan kun ei saadakaan kunnollista naista. Kannattais taas toi omakin arvomaailma laittaa hiuman uuteen kuosiin ensin... Niin tein minä, ja heti löyty komea, huomaavainen, sosiaalinen ja kaikin puolin kymppi kundi (Englannista tosin). Mutta tämä opetuksena!

Johan-on-jutut

8.5.2005 10:34

..on se vaan hassua etta nain monimutkaiseen asiaan on tullut lahinna nain musta-valkoisia, suoraviivaisia kommentteja. 'En ma oo muuttunu mutta nyt on rahaa ni tytot tykkaa' tai 'Ma olin nuori ja tyhma mutta nyt ma oon fiksu eika mulle enaa kavis noin'. Just joo.. Mitas jos sen rahan mukana on tullut kokemusta, itsevarmuutta, uusia harrastuksia, kypsyneita mielipiteita, sosiaalisia taitoja.. ja tytot arvostaakin niita eika sun rahojas? Mitas jos nyt tapaatkin sen isaksi taydellisen, hyvan tyopaikan omaavan, asiallisesti kayttaytyvan ja alkoholin kaytonsa hillitsevan ihanne miehen, menet naimisiin ja persutat perheen - mutta viiden vuoden paasta mies tulee yhtena iltana kotiin ja sanoo tippa linssissa etta ei han enaa tiedakaan mita elamaltaan haluaa, haluaa eron sinusta koska on muuttanut mielensa ilman mitaan sinulle nakyvaa syyta? Mitas jos olet naimisissa sen taydellisen kumppanin kanssa 20vuotta, tasapainoisessa ja onnellisessa suhteessa, mutta yksi paiva kaverisi kertoo, etta kumppanisi on nahty tekemassa jotain mita et ikina olisi voinut kuvitella heidan tekevan?

Elama on monimutkaista. Tottakai se auttaa jos on fiksu, sosiaalisesti kykeneva, toimeentuleva ja ilman sen suurempia 'ongelmia'. Mutta ihmiset muuttuu, niin sina kuin muutkin. Asioita tapahtuu. Ihminen on monimutkainen otus, joka ei parhaalla tahdollakaan voi menna 100% takuuseen edes siita mita itse on ja tulee tekemaan tulevaisuudessa, saati tietaa toisesta ihmisesta. Asia on sama asuu sita Suomessa, Englannissa tai missa vaan - elama ja ihmiset ovat arvaamattomia ja monimutkaisia joka maailman kolkassa. Parisuhde on pitkalle hyvaa tahtoa, hyvaa tuuria ja ikuista oppimista. Ei sita toi kuin ottaa vastuun omasta elamastaan ja katsoa minne se vie. Koittaa olla rohkea ja positiivinen, silloinkin kun se tuntuu kovin vaikealta.

rwerw

11.5.2005 11:59

Ja koska suomalaiset naiset on helvetin vaikealuonteisia on helpompaa hakea vaimo Virosta tai Venäjältä. Mitä sitä turhaan kärsimään itseänsä älykkäinä pitävien suomilehmien kanssa. Naisen paikka on todellakin kotona.

Mika-27

9.6.2005 12:21

kiva nähä et on muitakin magneetteja :) mul kans on nyt muutaman vuoden sisällä ollu jos jonkinmoista,on eukkoja jotka on alkoholisteja/narkkareita,yks yritti tappaa,toinen sairaan mustasukkanen,missään ei saanu käydä yms...voi kun löytäisi "normaalin" naisen,muuten täs on luottamus naisia kohtaan kovilla,ja itseluottamus nollissa....mut eihän ikinä tiedä minkälainen toinen on,ennekuin kunnolla tutustuu,hiljaa hyvä tulee...toivottavasti....

pisarat

1.7.2005 18:55

Minä vedän puoleeni ihmisiä (alla lueteltu) ja joskus jopa rakastun/ihastun näihin:

- Alkoholisti
- huumeidenkäyttäjä
- psykopaatti/sairaalloinen narsisti
- lapselliset miehet (lapset) joiden puheenaiheet pyörivät ainoastaan äidin, autojen, seksin, kerskailun ja ryyppäämisen ympärillä
- pettäjä/varattu
- soskun asiakas
- rikollinen
- tyyppi, jolla verot maksamatta/merkintä luottotiedoissa
- lastaan/lapsiaan laiminlyövät yksinhuoltajat
- mielenvikainen (säännöllisesti terapiassa käyvä)
- väkivaltainen
- sairastaa jotain sukupuolitautia
- vanhempiensa kanssa asuva aikamiespoika
- "emmä tiedä tykkääksmä tytöistä..tai ehkä tää on ohimenevää" -naiset jotka vielä etsivät itseään. (en halua olla jollekin kokeilun kohde: "emmä sit vissiin ookkaan")

Tosta saa ehkä kuvan että olen turhan nirso miesten/naisten suhteen, kun ei kelpaa. Mutta nuo edellä mainitut ovat HUONOKSI HAVAITTUJA! Yleensä noista piirteistä useampia istuu yhden ihmisen kohdalla.

Täytyy vain sanoa - kaiken tämän nähneenä - että uskon vielä niiden "normaaleidenkin" ihmisten sattuvan joskus vielä minunkin kohdalleni. :)

pisarat

1.7.2005 19:01

sen vielä lisään, totuus on että rentut houkuttavat enemmän kuin kunnolliset kiltit miehet. niin, mitä sitä valittamaan että "aijai kun sydämeni särkyi, miksi sinun on oltava niin kusipää??" kun itse sitä on lähdetty juttuun mukaan.

olen oppinut erottamaan "vaaralliset" tyypit ajoissa ettei tule sotkeuduttua liian syvälle siimoihin. Mutta olisi se mukavaa jos saisi jollain tapaa vältettyä ettei nuo hullut tulisi edes tekemään tuttavuutta.

Insomnia_

5.7.2005 13:03

Totta on, että sille ketä vetää puoleensa ei voi oikeestaa paljon mitään. Mutta vähintäänki yhtä totta on se, että sen voi itse kukin aikuinen ihminen päättää, mitä asian kanssa tekee, miten sen hoitaa.
Itse oon kyllä sellanen hulluluuserimagneetti että oksat pois. Vedän puoleeni aika samanlaisia yksilöitä, joita joku jo luettelikin:
1.Alkoholistit/huumeidenkäyttäjät
2. Varatut miehet
3. Mielenterveysongelmaiset (ja siis ihan oikeesti sekasen olevat, niinku vaikeat skitsofrenia-tapaukset)
4. Ällöttävät eläkeläiset, joilla on joku fetissi yli puolta nuorempiin.
5. Rikolliset
Nää on näitä ihan vakioyrittäjiä, ihan tiuhaan poispotkittavia.

Muutama ollut myös tyyliin
sosiaalipummit
äitihahmon etsijät
itsesäälissä rypevät, elämää omaamattomat tyypit
pikkupojat/sen tasolla olevat

Mä en vaan yksinkertasesti ollenkaan lämpene tollasille tyypeille. Joten kauniistí (jos normaalipuhetta ymmärtävät, ei aina) ilmoitan etttei kiinnosta. Ei niihin oo pakko sekaantua vaikka ne jostain syystä tunteekin kiinnostusta ja pakonomasta tarvetta tunkee mun elämääni. Valittaa saa, kyllä mäkin teen niin, varsinki kun baari-illan aikana on kiinni iskeny kymmenkunta hyypiötä. Mut omasta käytöksestä on otettava vastuu: jos sekaannut hyypiöön, on se oma moka. Saa sanoa myös ei.

tintin

14.7.2005 11:48

Mä en vedäkkään puoleeni mitään renttuja tms. vaan jotain ihme seurustelukammosia huijareita. Ensin ollaan pari kuukautta niin että mies on olevinaan kiinnostunut ja ihana ja muuta mahdollista ja käyttäydytään kuin seurusteleva pari. Sitten kun on ehtinyt jo kehittää syviä tunteita miestä kohtaan, niin tyyppi sanookin että älä sitte ota tätä liian vakavasti, tai jos satut mainitsemaan sanan "seurustelu" niin koko suhde loppuu siihen paikkaan.

Tällaisia vastaavia on ollut peräkkäin varmaan noin viisi kappaletta, joten epätoivo alkaa valtaamaan mieltä. Mikä näitä ihmisiä oikein vaivaa?

seurustelijat

17.7.2005 21:56

Kaikki miehet jotka olen tavannut on ilmoittanut viimeistään toisella tapaamisella, että on seurustellut niin kauan, että nyt haluaa viettää poikamies elämää.Mutta minussa ei ole mitään vikaa.Yleensä jo ensi tapaamisella kuulee kuitenkin että.SEURUSTELEMAAN en ryhdy.

maytzi

28.7.2005 22:31

olen todellinen hullumagneetti. en tunne ystäväpiiristäni ketään muuta kellä olisi näin paska flaksi miesten suhteen. minusta tuntuu kuin otsassani lukisi kuseta minua ja käytä hyväksi. en todellakaan sääli itseäni, sillä kaikilla näillä jutuilla on varmasti jokin tarkoitus. vai...? narkkarit, juopot, petturit, kaikkea on koettu. ainoastaan kunnolla turpaan fyysisesti en ole saanut. en ole mielestäni koskaan tehnyt mitään niin pahaa että ansaisitsin tätä, mutta se onkin siinä että olen rehellinen ihminen ja niinhän se on että kusipäät kieroilijat tässä maailmassa vain pärjää. olen muuttanut jopa maasta toisenn ihmisen takia joka kuitenkin oli selkäni takana jotain ihan muuta. ei koskaan enää, miehen vuoksi en tee enää mitään. enkä kai pystyisikään mihinkää suhteeseen enää koska en pysty luottamaan toiseen osapuoleen. eikä niin voi elää, mutta toisaalta ei ole hääviä olla koko elämää yksinkään. tosirakkaus odottaa, just joo....

Tson_Wein

15.8.2005 12:20

Onko tämän kaiken jälkeen ihme että 25 % kansasta homottaa!? :D

magneettiko

15.8.2005 17:42

Itse olen kanssa ihan oikea hullumagneetti. Siis siinä mielessä, että vaikka en ole haku päällä, en käy missään esittelemässä itseäni ja enkä osaa edes flirtata, saan aina kimppuuni humalaisia ja hulluja, myös rikollisia. Kenellekään en ole sanonut muuta kuin kohteliaan ein - yleensä nimittäin lähestyvät töissäni, missä olen asiakaspalvelija eikä sovi käskeä painumaan vittuun. Varsinkin kun olen akateeminen asiakaspalvelija, siis kirjastossa. Nämä eivät ilmeisesti erota normaalia asiakaspalvelua henkilökohtaisesta kiinnostuksesta, vaikka yrittäisi olla kuinka lyhytsanainen ja hymytön. Olen lakannut käymästä ulkona jo vuosia sitten, koska näitä piisasi niskassa, vaikka liikuin porukassa, en etsinyt huomiota, olin selvä ja hiljainen... Olen niin kyllästynyt humalaisten ja hullujen lähentelyihin, että en usko enää kenenkään, joka on minusta kiinnostunut, olevan muuta kuin juoppo ja/tai mieleltään järkkynyt. Ja tässä on siis artikkeliin nähden erona se, että en ole näitä etsinyt enkä liioin seurustellut heidän kanssaan luullen heitä aluksi joksikin muuksi. Myönnän, että kotona totuin huonoon kohteluun ja siihen, että tarpeillani ja tunteillani ei ollut mitään väliä, mutta siitä viisastuneena olen todellakin kiertänyt nämä sankarit kaukaa! Minua jopa pidetään itsetuntoisena ihmisenä. Työssä tosin pitää olla avulias ja ainakin muodollisen ystävällinen. Sekö näitä vetää? Luulo siitä, että olisin hellä ja auttavainen ja vahva kuin äiti, joka epäitsekkäästi hoitaisi heidän asiansa ja tarpeensa? Ei kiitos! Jos ikinä otan miehen, sen pitää kutkuttaa minun älyäni, kohdella minua hyvin ja saada minut nauramaan!

Kiuas

23.8.2005 18:01

Renttupsykopää on aina otettu tietoisesti täydellistämään omaa elämää. Tarinoissa psyko tai ikävä ihminen tietysti paljastaa itsensä aina yhtäkkiä, sitten myöhemmin, ennalta aavistamatta. Itse ollaan rehellisiä ja kusetettuja. Sen rehellisyyden (itseä kohtaan) kanssa voi olla kyllä niin ja näin.

Jokainen on vastuussa omasta elämästään. Sille ei voi mitään. Siihen ei ole mitään niinmuttakun-takaporttia. Se ei ole julmaa eikä lempeää, ei hyvä tai paha, se on vain totta.

Kaikki Kunnon Miehinä (tm) itseään pitävät voisivat lopettaa määkimisen renttujen suosiosta "kuinka epäreilua on kun kiinteät, hymyilevät, aktiiviset jne. naiset juoksevat viihteellisten elukoiden perässä". Sinä olet se mikä olet. Lakkaa olettamasta, että naiset ovat jalompia, lempeämpiä ja aina hyvä juttu siksi, että näyttävät hyvältä hameessa ja korkokengissä. Luuletko oikeasti, että viihtyisit tyypin kanssa, joka hurmataan renttueleillä ja vaatii viihtyäkseen arjen saippuaoopperaa, yllätyksiä, miehen joka saa hänet nauramaan? Tai että hän viihtyisi kanssasi? Mitä kuvittelet tekeväsi tällä naisella? Seisotko päälläsi 365/24 vai annatko suosiolla rutinoituneemman huoran eli renttu-pelimies-wannabeen hoitaa viihdytyspuoli? Aikuisella miehellä pitäisi olla maailmassa muutakin ajattelemista ja tekemistä kuin leikkiä tyttöjen leikkejä. Kumpi on johdonmukaisempaa: suhtautua renttu- ja pelimieskuvioon a) alentuvasti vai b) sivuuttaen se? Ei kyllä pysty suosittelemaan siirtymistä ojasta (vähän naissuosiota) allikkoon (paljon naissuosiota pikkutyttöjen laatimilla ehdoilla) kenellekään.

Elsewhere

23.8.2005 18:35

*aplodit ylläolevalle*

Kuten eräs nörtimpi ystäväni joskus asiasn ilmaisi: "Kyllä hienolla autolla naisia varmaan saisi, mutta sellaisia naisia, joita saa hienolla autolla, ei halua"

Hankkikaa itsetunto ja elämänasenne, niin voitte menestyä vaikka olisittekin "kilttejä" ja "kunnon miehiä". Niin minäkin tein. Lakkasin valittamasta ja itkemästä, hankin itsetunnon ja kas, olen saanut antaa pakkejakin. Ja olen edelleen se sama, romanttinen ja hiljainen "kunnon mies"

miaa

31.8.2005 13:27

kamalan surullista lukea, että pettämistä parisuhteessa pidetään melkein itsestäänselvyytenä. koska ei niin saisi olla. nykyään jopa ihmetellään sitä poikkeusta jos on ollut monta vuotta parisuhteessa eikä kumpikaan ole kertaakaan pettänyt. Oma periaatteni on etten petä ja jos poikaystäväni pettää millään tavalla niin se on samantien poikki vaikka kuinka pahalta tuntisi ja vaikka kuinka poikaystänäni katuisi tekojaan. olen seurustellut neljä vuotta onnellisesti ja vähemmän onnellisesti mutta pettämään ei kumpikaan ole sortunut, on niin helpottava tunne kun tietää että tässä asiassa toiseen voi luottaa 100%. sen verran täytyisi toista ihmistä kunnioittaa ettei mene pettämään ennekun jättää. et loppujenlopuksi asia on aika yksinkertainen. jos ei pysty olemaan pettämättä niin se tarkoittaa ainoastaan sitä ettei pysty seurustelemaan. elkää hyvät naiset alistuko pettävään mieheen!! :)

Blackmore

5.9.2005 11:26

...mulla ei ole koskaan ollu moisia ongelmia. Hyvät miehet...onnellisuutenne on suoraan verannollinen siihen miten paljon huomioitte naistanne. Jos näytätte että hän on tärkeä...kaunis...nainen jota kunnioitatte,jota jumaloitte, voitte olla varmoja että makuuhuoneessanne asuu varsinainen sexypeto :)

miltech

17.9.2005 10:01

Itse olen 25v mies joka juuri erosi vaimosta jota rakastin, vaimnoni ei rakastanut minua enään. Suhteemme rikkoi avoimmuuden puute ja se että ne vähäiset ajat joita vietimme yhdessä kuluivat viimeisen vuoden ajan aina kaikkien perheytävien parissa.

Olisin itse kaivannut suhteelta ainosataan sitä mitä avioliistossa lähdetään suunnittelemaan eli luottamuksen rakkauden ja välittämisen jälkeen perhettä. Vaimoni ymmärrettyä asian päättyi suhde eroon.

Kumpikaan ei pettänyt suhteessa mutta turmioksi luettakoon se jos toinen ei ota ja toinen ottaa siis nyt oli niin päin että vaimo otti ja minä en sillä en kestä yhtään alkohoilia.

Eläimet ja koti oli meillä yhdessä rakennettu mutta nytkun muutin pois jätin eläimet ja rakennan itselleni uuden kodin johon pyydän vain ne ystävät jotka tukivat minua vaikeana hetkenä ja sitten jos löydän sen niin mietin asiaa uudestaan.

marikamamma

26.9.2005 21:02

olen yrittänyt tässä muutaman kuukauden puhua mieheni kanssa,koska on ollut tunne että hän pettää.olen kuulemma sairas..tänään hän ilmoitti että muuttaa kuukaudeksi pois jolloin saan miettiä haluanko olla hänen kanssaan vai en.2 päivää sitten joku nainen soitti hänelle 6.30 aamulla ja kertoi ikävöivänsä häntä..mieheni vastasi tietenkin että "kuka siellä" ja sammutti puhelimen.Aamulla herätessämme hän sanoi ettei pidä siitä etten ole muistanut pestä hänen kalsareitaan!Olen 37v. nainen,en ole ollut monessakaan suhteessa,mutta joka kerta mies on ollut se, joka rukoilee päästä takaisin.En ole ottanut.Olen liian kiltti,haluan puhua asioista,koska mielestäni se on ainoa tapa antaa anteeksi,hyväksyä tai ymmärtää omia sekä muiden tunteita.oln kai sitten jotenkin erikoinen tapaus,vaikka mielestäni olen ihan normaalisti tunteva nainen.lapseni mielestä ihan nättikin,jos vain vaivadun laittamaan itseäni työn ja koirien kanssa ulkoilun jälkeen.

marikamamma

26.9.2005 21:04

toivon kommentteja vastaukseeni,että olenko sitten niin pipipää!

kun lukee

13.10.2009 23:39

Kommentteja niin huomaa, sen että kumassakaan sukupuolessa ei ole tapahtunut minkäänlaista kehitystä yli 2000 vuoteen.

Molemmat laskelmoivat todella kylmästi itselleen
haittoja ja hyötyjä parisuhteesta... se kätketään verukkeiden
kuten lapsien taakse... Toisaalta kun tuntee historian ja biologian kulmakivet niin 30 :pisellä miehellä on tietyt edut
puolellaan kun 30 :ppisen naisen edut ovat taas olleet
nuoremalla iällä...

Täytyy sanoa, että en ihmettele miksi
mukulana tytöt lähti 20 sällien matkaan,
enkä ihmettele sitäkään, että 30+ naiselle käykin
sitten jo nuorempikin kolli... no joo sen ikäisellä naisella voi olla kaksikin syytä =)

Itse nyt vasta ymmärrän kun luen näitä,
että miksi minun tulisi valita nuorempi nainen...
Vaikka kyllähän tuo kehitysoppikin sitä tukee.
Ikävää on, että onnelisuutta ei voi ostaa eikä ennustaa...
Se on kohdallani aina lopuksi ollut pieniä arjen asioita...AiNa!!

Mietin samalla miksi haen tulevan ex:äni ulkomailta...
Tajuan senkin.. Suomalaisessa naisessa ei ole vikaa,
eikä suomalaisessa miehessä. Tämän aikakauden
suomalainen nainen ei vain sovi minun näkemykselleni
parisuhteen osapuolena.

Mutta tosiaan nyt vasta tajuan, että ongelma olen
minä... on ehkä luonnollista hakea sellainen vastakappale
mistä päin tahansa... joka vastaa omia elämän arvoja.