Kenet kutsut häihin?

"Pari puhuu, että meidän häihin tulee ystäviä enemmän, me tehdään sellaiset häät kuin halutaan. Kun katsotaan kutsuvieraslistaa, on todellisuus vähän toinen. Puolet kutsutuista onkin sukulaisia", kertoo sosiologian dosentti Anna-Maija Castrén Helsingin yliopistosta. Hän tutkii pariisilaisen kollegansa kanssa ensimmäistä kertaa avioon menevien kolmekymppisten heteroparien kutsuvierasneuvotteluja: kuka päättää vieraat ja keitä he ovat?

Häävieraat näyttelevät tärkeää osaa "täydellisessä päivässä", mutta aihetta on tutkittu vähän.

"Häät ovat parisuhteen performanssi, rakkauden show. Meistä tulee perhe -juhla tarvitsee tietyt ihmiset todistamaan sitä. Itselle tärkeät ja läheiset ihmiset halutaan kutsua. Parhaat ystävät kutsutaan aina. Sukulaiset ja lapsuudenystävät, jotka ovat morsiusparin historiaa, halutaan todistamaan tapahtumaa", sanoo Castrén.

Lähimmät ystävät ovat cityläisten häävieraista tärkeimmät. 87 prosenttia haluaa heidät häihinsä. Vanhemmat ja sisarukset kelpuuttaa neljä viidestä. Yli puolet vastanneista kutsuu myös tädit, sedät ja serkut. Opiskelu- ja työkaverit toivottaa mukaan joka kymmenes. 37 prosenttia kutsuu hääjuhlaan papin tai tuomarin. Kummit, todistajat ja perheystävät saivat myös mainintoja. 9 prosenttia ei kutsu ketään.

Castrénin mukaan sekä sulhasen että morsiamen sukulaisilla on yhtäläinen "oikeus" tulla kutsutuiksi häihin.

"Tasapuolisuuden noudattaminen on tärkeä juttu. Erilaisilla tavoilla pyritään oikeuttamaan sitä, ettei vaikka toimita tasapuolisuuden periaatteen mukaan. Esimerkiksi pienempää sukua pyritään kompensoimaan lisäämällä kutsuvieraita."

Kymmenes Cityn hääkyselyn vastaajista ei halua kutsua äitiä, isää tai kumppanin ystävää. (Castrén pitää äidin tai isän kutsumatta jättämistä todella poikkeuksellisena: "Sellaista ei tapahdu ilman painavaa syytä".) Anoppi, appiukko, eksät, random-sukulaiset ja jopa oma ystävä haluttiin myös skipata joistakin häistä.

Taloudelliset seikat eivät juurikaan vaikuta vieraslistan pituuteen, sillä tunnelma ei parane puolituttujen avulla. 5 000–10 000 euroa riittää useimpien kuluihin, jotkut pärjäävät muutamalla sadalla eurolla. Noin puolet valmistelee häät vuodessa, reilu kolmannes alle puolessa vuodessa. 59 prosenttia valitsee vihkijäksi tuomarin, mutta melkein neljännes ottaa kaupan päälle papin siunauksen.

Häistä halutaan tehdä hienot myös vieraille. Parit näkevät suunnattomasti vaivaa, jotta päivästä tulisi ikimuistoinen kaikille ja juhla etenisi sulavasti.

"Vielä julkaisemattoman tutkimukseni aineistossa sulhaset ovat erittäin aktiivisia. Osa on täysillä mukana, osalla pareista häät ovat selvästi morsiamen hanke ja sulhanen peesaa. Sulhasella on aina veto-oikeus. Morsian esittelee ja sulhanen päättää. Sulhanen saa useimmiten valita, morsianta konsultoiden, auton/ kuljetusmuodon, bändin ja sulhasen vaatteet. Työnjako vähän vaihtelee. Kumpaakaan ei tyydytä, jos toinen ei ole mukana suunnitelmissa. Sulhanen ja morsian ovat päätoimijoita, mutta vanhempien kanssa neuvotellaan järjestelyistä", Castrén kertoo.

Castrénin mukaan pariisilaisissa ja helsinkiläisissä häissä on paljon samaa, mutta Ranskassa sosiaalinen tausta on edelleen tärkeämpi.

"Jos morsiamen vanhempien yhteiskuntaluokka eroaa sulhasen taustasta, ylempi luokka määrittää epäsuorasti sosiaalisen ja kulttuurisen miljöön. Ranskassa toisen alempi tausta pyritään häivyttämään."

Lähteet: Anna-Maija Castrén & Florence Maillochon: Who chooses the Wedding Guests, the Couple or the Family? European Societies 11 (3) 2009. Castrénin haastattelu 27.4.2012. Cityn hääkysely huhti–toukokuussa 2012.