Mistä on tuhmat tehty

Kun nuorisovankilan portit kolisevat, syyttävät kaikki äitiä tai isää. Huonosti kasvatettu! Kehnot mallit ohjaavat vinoon, mutta osasyy löytyy geeneistä. Helsingin yliopiston psykologian tutkijan Markus Jokelan mukaan tutkimukset osoittavat häiriökäyttäytymisen perinnöllisyyden olevan 30–60 prosenttia.

"Antisosiaalisen käytöksen taustalta on löydetty monia neurobiologisia tekijöitä, jotka ilmenevät alhaisena itsekontrollina, impulsiivisuutena, aggressiivisuutena ja riskien ottamisena. Huonolla vanhemmuudella on suurin vaikutus lasten antisosiaalisuuteen juuri niillä lapsilla, joilla on myös perinnöllinen riski", Jokela kertoo.

Lievät norminrikkomukset kuuluvat nuoruuteen: yli puolet nuorista syyllistyy johonkin pahantekoon, yleensä porukassa. Enemmistöstä kasvaa kelpo aikuisia. Vajaa viisi prosenttia ihmisistä (lähinnä miehiä) on synnynnäisiä fiaskoja, joita on vaikea parantaa. Nämä tyypit aiheuttavat hämminkiä läpi elämänsä kotona, koulussa, kaikkialla. Tutkimusten mukaan väkivaltaisuus periytyy voimakkaammin kuin taipumus muihin rikkomuksiin, esimerkiksi varkauksiin ja ilkivaltaan. Tunteettoman antisosiaalisuuden perinnöllisyys on jopa 81 prosenttia. Sosiaalisten tunteiden puute, kyvyttömyys tuntea syyllisyyttä, katumusta tai empatiaa, voi viitata myös psykopatiaan.

Nuorisorikollisuuden tutkimus alkoi Pohjois-Amerikassa jo 1600-luvulla. Vuonna 2003 professori Warren kiteytti köyhyyden, teiniraskauksien ja vanhempien välinpitämättömyyden tai ankaruuden aiheuttavan nuorisorikollisuutta. Matala tai korkea testosteronipitoisuus yhdistettynä huonoon äitisuhteeseen vie turmioon.

Nyt Cambridgen yliopiston tutkijat väittävät nuorisorikollisuuden johtuvan hormonihäiriöstä. He testasivat 14–18-vuotiaita tavallisia koulupoikia ja nuoriso-kriminaaleja aiheuttamalla heille stressiä tietokonepelin avulla. Normipojat hermostuivat ja heidän kortisoliarvonsa nousivat selvästi. Kortisolia erittyy pelottavissa ja stressaavissa tilanteissa, jotta ihminen toimisi varovaisesti ja epäaggressiivisesti. Häiriköiden hormoniarvot taas jämähtivät ja osalla jopa alentuivat lähtötasoon verrattuna. Ilmeisesti synnynnäisen hormonihäiriön korjaamiseen kehitellään tulevaisuudessa lääkettä.

Ruotsalaiset tutkijat havaitsivat 1990-luvulla kilpirauhashormoni T3:n yhteyden rikollisuuteen, alkoholismiin, väkivaltaisuuteen ja persoonallisuushäiriöihin. Kilpirauhashormonit ovat välttämättömiä kasvulle ja aivotoiminnan normaalille kehitykselle. Nuoria rikollisia tutkittaessa huomattiin, että korkean T3-arvon tyypit jatkoivat aikuisena laitonta toimintaa 3,8 kertaa useammin kuin muut teininä hairahtaneet. USA:ssa on huomattu, että tyttöjen ADHD-oireiden lääkitys vähentää myös päihteiden käyttöä. Australialaistutkimuksen mukaan uhmakkailla nuorilla on iso mantelitumake.

Serotoniini- ja dopamiinireseptoreiden poikkeamien on jo pitkään tiedetty liittyvän mielialahäiriöihin ja päihteiden käyttöön. Aivokemian häiriöt ovat usein perinnöllisiä. Apinatutkija Dario Maestripieri väittää, että pahoinpitely tai muu kaltoinkohtelu muuttaa api-navauvan aivoja niin, ettei mielihyvää tuova serotoniini sitoudu kunnolla. Poikasena pahoinpidelty apina on huono emo omille jälkeläisilleen. Kun poikaset annettiin hellien ja huolehtivien apinaäitien hoitoon, saatiin hyvänolonhormonit kohoamaan ja väkivallan kierre katkeamaan. Antisosiaalisen emon hellityt jälkeläiset eivät enää hakanneet omia poikasiaan. Kasvatus päihitti perimän. Pahoinpideltyjen ihmislasten aivoissa on magneettikuvauksissa löytynyt muutoksia. Kanadalaistutkijat epäilevät väkivallan muuttavan lapsen DNA:ta.

Tuore Chicagon yliopiston tutkimus osoittaa äidin ja vauvan hyvän vuorovaikutuksen ehkäisevän käytöshäiriöitä nuorena. Äidin hellä ja virikkeellinen hoiva ensimmäisen elinvuoden aikana pienensi selvästi lapsen riskiä joutua ongelmiin alle 13-vuotiaana. Ellei hänellä äidin mukaan ollut syntyessään vaikea temperamentti. Taas palataan perimään. Riskaabelit piirteet tulee ohjata hyvän palvelukseen.

"Pelottomuus riskejä ja vaaroja kohtaan voi väärässä ympäristössä johtaa rikoksiin, mutta saattaa toisissa ympäristöissä edistää menestystä vuorikiipeilijänä, poliisina tai teatterinäyttelijänä", Jokela sanoo.

Lukijoilta

“Tai joskus he vain ovat fiksumpia kuin toiset. Ärsyyntyvät toisten ihmisten tyhmyydestä, laiskana olemisesta, ja heidät koetaan häirikköinä, koska muutos on aina pahasta. Been there, done that.”
Nainen, 24

“Kun lapsesta asti on saanut kuulla olevansa paha, muuttuu pahaksi.”
Mies, 34

“Perimä ja traumaattinen lapsuus ovat symbioosissa häiriköintini taustalla. En kykene hillitsemään käytöstäni, olen liian suorasukainen, en osaa lukea ihmisten elekieltä. Minua pidetään pelottavana, epäkohteliaana ja arvaamattomana, vaikka en muuta halua kuin että ihmiset pitäisivät seurastani.”
Mies, 32

“Jos joku uskaltaa poiketa massasta, on häirikkö.”
Nainen, 27

“Ihminen itse ratkaisee kuka ja mikä hän haluaa olla. Mielenterveysongelmat ovat usein sellaisia, ettei kukaan lähimmäisomainen voi ilman asiantuntija-apua selvitä niistä. Jos yli 40-vuotiaat ovat huonosti kasvatettuja, kuuluu kysymys, eikö henkilö ole elämässään mitään oppinut? Ihmisen paha olo itsensä kanssa on usein syy. Ei tiedä kuka ja mikä on. Elämän tilanne on sellainen että on helpompi syyttää muita kuin ottaa itse vastuu omista tekemisistään. On helpompaa etsiä muista virheitä kuin myöntää itse tehneensä jotain.”
Nainen, 45

“Vaikka häiriköinnille ja kaikelle muullekin käytökselle löytyisi näennäinenkin selitys, se ei silti oikeuta sellaista käyttäytymistä. Ihmisellä on aina vastuu omasta toiminnastaan ja käyttäytymisestään. Kasvatus, perimä, ympäristö jne. voivat antaa syitä ymmärtää, mutta eivät syitä mukisematta hyväksyä.”
Mies, 35