Rakastettuja kopiokoneesta

Rakkaus ei olekaan ainutkertaista. Ei, mikäli on Yalen yliopiston professori Robert J. Sternbergia uskominen. Sternbergin love story -teorian mukaan ihminen kehittää jo hyvin nuorena oman alitajuisen rakkaustarinansa, jota sitten myöhemmin yrittää toteuttaa. Tarinaan sopii aina tietynlainen kumppani.

Käytännössä love story -teoria tarkoittaa siis pään hakkaamista seinään?

Ei välttämättä. Psykologi Kirsti Longan mukaan rakkaustarinan ongelmat voi myös ratkaista ja päätyä toisenlaiseen rakkaustarinaan.

Esimerkiksi tietyissä elämänolosuhteissa valitsee kuhunkin kehitysvaiheeseensa, "omaan tarinaansa", sopivan tyypin.

"Kun elämänvaihe on ohi, tyypille annetaan kenkää. Tämä on äärimmäisen narsistinen ja itsekeskeinen tapa käyttää muita ihmisiä, vaikka tapa olisi oman kasvun väline", Kirsti Lonka sanoo.

Ihmisille on kuitenkin tyypillistä se, että he toistavat elämässään samaa käsikirjoitusta. Siksi moni huomaa rakastuvansa toistuvasti samantyyppisiin ihmisiin ja toistavansa samoja ongelmia suhteissaan.

"Psykologit kutsuvat sitä toistamispakoksi. Tyypillinen toistamispakko on esimerkiksi sitä, että jos kodissa on ollut perheväkivaltaa, niin ihmisellä on taipumusta joutua samanlaiseen tilanteeseen uudelleen ihmissuhteissaan", Kirsti Lonka sanoo. Siis kun isä löi, niin poikakin lyö.

Se, että kaikki tyttöystävät ovat olleet aerobic-ohjaajia tai jokainen poikaystävä on ollut bändin kitaristi, voi olla hauska sattuma, mutta itseään ja suhteitaan kannattaa analysoida, jos aina löytää vierelleen juopon, hamesankarin tai työ-narkomaanin.

"Yleensä kyse on siitä, ettei oppimista ja kehitystä tapahdu, ja silloin ei suhteella ole tulevaisuutta."

Usein kopiokonekumppaneiden alku ja juuri on oma vanhempi. Joko seurustelukumppanit ovat kuin toisintoja omasta vanhemmasta tai hänen totaalisia vastakohtiaan.

"Se on primitiivireaktio. Jos hankkii poikakaverin, joka on kuin oma isä tai mahdollisimman vähän kuin oma isä, niin isästä ei ole päässyt irti", Lonka sanoo.

Ketä sinun rakastettusi muistuttaa?

Asiantuntija neuvoo

Näyttelijä Hannele Lauri-Rinne myöntää, että hänen elämänsä miehissä on ollut jokin yhteinen piirre.
"Ikävä kyllä ulkoinen habitus on ollut tärkeä. Minuun ovat vedonneet tummat miehet, mutta olen saanut huomata, ettei yksi piirre riitä ihastumista pidemmälle. Itse asiassa se jokin, mikä miehissä aina uudelleen ja uudelleen vetoaa, voi olla aika ansa."
Hannele Lauri-Rinne avioitui ennen joulua toimittaja Teemu Rinteen kanssa.
Miehistä Lauri-Rinne hakee rock-henkisyyttä, taiteellisuutta, tiettyä hulluutta ja älyä. Seksuaalista vetovoimaakaan ei sovi vähätellä.
"Mutta jos en ole sitä älyä nähnyt, juttu on saanut olla. Suhde päättyy, kun on asioita, jotka eivät yksinkertaisesti skulaa."
Lauri uskoo, että jokainen suhde opettaa.
"Jokainen suhteeni on omalla tavallaan ollut tarpeellinen, mutta tietenkin on olemassa sekin lajityyppi, joka ei opi koskaan mistään."
Suhteen henkinen puoli on tullut hänelle jatkuvasti tärkeämmäksi.
"On oltava yhteinen kieli. On ihanaa, että ollaan tietyllä tavalla samanlaisia ja ymmäretään toista pienestä eleestä."

Lukijoilta

"Olen ikäväkseni huomannut, että kaikki tyttöystäväni ovat kopioita siitä ensimmäisestä ainoasta oikeasta, joka aikoinaan tuli menetettyä. Ja se ensimmäinen - näin jälkeenpäin ajateltuna - muistuttaa ulkoisesti melko paljon äitiäni."
Mies, 25

"Yhyy... Ne on kaikki precis mun isän kopioita. Ja mulla on mieletön perversio hyvännäköisiin neniin."
Mirja, 18

"Mieheni ovat aina jostain kumman syystä muistuttaneet toisiaan järkyttävän paljon. Siitä on seurannut esim. sellaista kivaa, että kaverini ovat sekoittaneet hoitoni."
Chanel, 20

"Aina pitää löytyä uusia piirteitä! Ei ole järkeä, jos hakee kauan sitten kadotettua heilaansa uusissa kuorissa."
Nainen, 24

"Kaikki mun äijät on ollut ns. toivottomia tapauksia: yhdellä oli psyykkisiä häiriöitä ja huume- ja alkoholiongelma, yks oli väkivaltainen ja viimeisin naimisissa. Joten kai voi sanoa, et ihastun hankaliin ihmisiin."
Heidi, 19

"Kaikki tähänastiset mieheni ovat olleet jollain tapaa sekopäitä ja taloudellisesti epävarmoja tapauksia. Kaikilla on ollut särmikäs ja miehekäs ulkoinen olemus, sänkeä ja sekainen tukka. Kaikki ovat myös olleet jollain tapaa musiikin kanssa tekemisissä. Ou nou - nyt kun nää jutut kirjottaa näin ylös, niin niiden roikaleiden yhdenmukaisuus oikein hyppää silmille!"
Tikru, 20

"Tajusin sen vasta hiljattain - nuoruuden rakastettuni ja nykyinen avomieheni ovat joissain asioissa todellakin kuin kaksi marjaa. Molemmat ovat samanlaisia taivaanrannan maalareita, joilla ei ole huolta huomisesta. Välillä elämisen tuska on valtava; pohdintaa elämän tarkoituksesta. Toisinaan nämä kaksi jopa sekoittuvat unissani yhdeksi ja samaksi henkilöksi. Varmaankin ihastuin molemmissa avoimuuteen ja kivaan seuran keskipisteeseen."
Maarit, 26

"Aiemmin ihastuin pitkiin ja silmälasipäisiin miehiin, ilmeisesti näennäisen älyllisyyden ja turvallisuuden takia. Ja pöh! Kauan eläköön pienet kaljupäät!"
Pia, 33

"Minulla miehet ovat olleet todella erinäköisiä, tosin kaikki tummia, mutta kaverini miesystävät ovat olleet melkein prikulleen samannäköisiä, pitkiä ja vaaleita pellavapäitä. Olemme miettineet syitä tähän ja tulleet sellaiseen lopputulokseen, että tummia ihmisiä kiehtoo vaaleat ja päinvastoin."
Heidi Koo, 22

"Edelliset kolme poikaystävää ovat kaikki tasan 194 senttimetriä pitkiä."
nna, 25A

Katso tämä elokuva

Kaksin aina kaunihimpi (It takes two, 1995)

Kirstie Alley -komediassa Amanda ja Aly ovat kuin kaksi marjaa, vaikka toisaalta kuitenkin niin erilaisia. Yhteistä heillä on se, että molemmat elävät suurta rakkauttaan etsivän vanhempansa kanssa. Tilanteessa on ongelmansa, ja asian korjaamiseksi tytöt vaihtavat paikkaa keskenään.

Katso tätä sarjaa

Kauniit ja rohkeat

MTV 3 ma-pe klo 18.30

Brooke kokeilee aina uutta Forresteria. Tähän mennessä kokeiltu: Ridge, Eric ja Thorne. Kuka seuraavaksi kiinnostaa?