On kulunut puoli vuotta siitä, kun Marika tapasi saman ikäisen Jannen. Nyt pari on jo kihloissa ja asuu saman katon alla, anopin omistamassa asunnossa.
Aluksi kaikki meni hyvin. Sitten anoppi alkoi vierailla asunnossa tiuhaan omilla avaimillaan. Kun Marika huomautti asiasta ensimmäisen kerran, alkoivat öiset häirikköpuhelut. Niitä ei soittanut vain Jannen äiti, vaan myös muut sukulaiset. He huorittelivat ja yhdessä vaiheessa Jannen veli soitti jopa tappouhkauksia.
“Sanoin Jannelle, että joko minä tai hänen äitinsä. Hankimme oman asunnon tai lähdemme omille teillemme.”
Janne valitsi toisin kuin sisaruksensa, joiden liitot ovat rikkoutuneet pitkälti anopin vaikutuksesta. Hän valitsi Marikan.
Pariterapeutti Heidi Valasti pitää tapausta selvänä äitiperversiona. Diagnoosilla tarkoitetaan äitiä, joka ei kykene päästämään lapsestaan irti tämän aikuistuessa.
“Äitien valta lapsiinsa on hyvin vahva tällaisessa tilantessa. Riippuu yksilön itsenäistymisasteesta, pystyykö pitämään päänsä. Monet suhteet todella kaatuvat siihen, ettei oma perhe hyväksy kumppania.”
Myös ystävät voivat tuhota suhteen.
“Yllättävän usein suhteen toisen osapuolen mollaamisen takaa löytyy kateutta. Äiti tai isä voi olla lapselle kateellinen tämän nuoruudesta, ja ystävät menetetystä ajasta: kun ystävä rakastuu kunnolla, ei entisenlaiseen yhteydenpitoon liikene enää aikaa.”
Jannen äiti antoi parille ukaasin muuttaa kämppä tyhjäksi kahdessa tunnissa. Silloin Marikan äiti soitti Jannen äidille ja sanoi, ettei nuorelle parille voi tehdä noin.
“Jannen äiti vastasi, että kukaan ihminen maailmassa ei ole tarpeeksi hyvä hänen pojalleen.”
Muuton jälkeen välit katkesivat täysin. Häirikkösoittoja lukuun ottamatta anoppi ei ole ottanut mitään kontaktia poikaansa pian 11 vuoteen. Toisen lapsenlapsistaan hän on nähnyt kerran, tyystin vahingossa.
“Kun nuorempi lapsemme syntyi, anoppi soitti yhdeksän vuoden hiljaisuuden jälkeen ja tokaisi tulevansa kahville. Sanoin, että se ei kyllä käy, jonka jälkeen hiljaisuutta on taas jatkunut pari vuotta.”
Valasti sanoo, että kumppanin arvostelijoille pitää sanoa suoraan, ettei pidä haukkumisesta.
“Ilmaise asia omien tunteidesi kautta: ’Minusta tuntuu pahalta, että arvostelet kumppaniani. Arvostan häntä, enkä halua kuunnella, että haukut häntä.’”
Janne ja Marika ovat pysyneet yhdessä, vaikka Jannen suku koettikin kaikin mahdollisin tavoin viestittää, että suhde Marikaan ei ole hyväksyttävä. Parin häissä ei esimerkiksi ollut yhtään Jannen sukulaista. Ainoastaan yksi siskoista on ”jonkinlaisissa puheväleissä” Jannen ja Marikan kanssa.
Jannen isä – josta anoppi oli eronnut jo kauan ennen Jannen ja Marikan tapaamista – oli kuolemaansa saakka läheisissä väleissä Jannen kanssa. Myös Marikan vanhemmat ovat tukeneet paria koko suhteen ajan.
Anopin edesottamukset ovat vaikuttaneet pariin niin hyvässä kuin pahassa.
“Ajattelen heikkoina hetkinä, että kai toi musta oikeesti välittää, kun valitsi mut ennemmin kuin perheensä”, Marika sanoo.
“Tietysti anopin sekoilu on vaikuttanut suhteeseemme negatiivisesti, ainakin alitajuisesti. Alussa vedin anopin esiin aina riitojen yhteydessä. Ja onhan hirveän surullista, että oma perhe hylkää tyystin, se on Jannelle kovaa.”
Joskus viisasteleva ympäristö voi toki olla oikeassakin.
“Vanhempi ihminen näkee kokemuksen kautta syntyneen viisautensa kautta ongelmakohdat selvemmin kuin rakkauden huumaa elävä nuori. Jos suhteessa ei ole väkivaltaa tai päihdeongelmia, niin “sitä väärää” ei olekaan. Jokainen kumppani on se oikea siinä tilanteessa, kun hän toisen elämään astuu. Vaikeudet kuuluvat kaikkiin parisuhteisiin. Nykyaika suosii ajatusmallia, jossa ongelmista syytetään vain toista ja vaihdetaan kumppani uuteen. Kipuilun kautta pareilla olisi kuitenkin mahdollisuus eheytyä ja jatkaa suhdetta entistä vahvemmalta pohjalta”, Valasti sanoo.
Lukijoilta:
“Minulla on suhde yliopistolla opettajani kanssa. Jos suhteemme tulisi julkisuuteen, se olisi yliopistollakin skandaali.
Tiedostan koko ajan, että voisin kannella opettajastani tasa-arvovaltuutetulle, ja mies saisi potkut. Tietenkään en näin tee, koska suhde on toistaiseksi ollut miellyttävä.”
Nainen, 28
“Ystäväni eivät hyväksy poikaystävääni, joka on minua kouluttamattomampi. Minulla on kaksi ylempää korkeakoulututkintoa, mies on käynyt lukion.
Pahinta on, kun ystäväni sanovat, että poikaystäväni on aivan ihanan mukava, mutta ei edes ymmärrä, millaisen naisen on saanut itselleen. Että joku toinen osaisi arvostaa minua, älyäni, huumoriani ja luovuuttani täyteen mittaansa...”
Nainen, 27
“Olen 35-vuotias kahden lapsen yksinhuoltaja ja seurustelen 22-vuotiaan miehen kanssa. Olemme tositarkoituksella liikkeellä. Suurin osa ystävistäni suhtautuu naureskellen suhteeseemme. Äidin kanssa välimme ovat täysin poikki, koska hän ei voi hyväksyä suhdettamme, eikä usko sen kestävän. Minua tällainen ahdasmielisyys satuttaa ja ahdistaa.”
Nainen, 35
“Miesystäväni on minua yhdeksän vuotta vanhempi. Suvussa mieheni on leimattu pedofiili-namusedäksi, joka on jollain ihmeellisellä keinolla houkutellut pienen ja viattoman tytön otteisiinsa.”
Nainen, 21
“Tapasin todella komean miehen, ja ystäväni eivät hyväksyneet häntä ollenkaan. Kuulin puheita(myös tuntemattomilta), että hän on vain hyväksikäyttäjä ja varsinainen naistenmies. No minä en välittänyt puheista, vaan kysyin ja annoin miehen selittää oman kantansa asioihin.
Hän kertoi minulle aivan rehellisesti, että muut ovat aivan oikeassa. Tosin hän kertoi, että se oli ennen ja nyt on nyt, ja tällä tiellä olemme olleet jo 4 kuukautta, eikä vielä ainakaan ole tapahtunut mitään ikävää. Tosin mistä minä voin tietää mitä selkäni takana tapahtuu, rakkaushan on sokeaa...
Nainen, 22
KYSYMYS: Välittääkö muista?
“Olemme syntyneet elämään laumassa, yhteistyössä toistemme kanssa. Meille on tärkeää, että saamme hyväksyntää ympäristöltämme ja meille tärkeiltä ihmisiltä. Siksi välitämme siitä, mitä muut ajattelevat ja kannamme siitä huolta.
Tärkeää on kuitenkin vetää raja siihen, että minä teen oman elämäni päätökset ja ne teen omien halujeni, toiveideni ja unelmieni pohjalta.
Jos elän muiden unelmia, petän vain itseäni ja itse siitä kärsin: elämätöntä elämää ei saa takaisin.”
Kouluttaja ja terapeutti Timo Rytkönen
TJEU = Tsekkaa jos et usko
Shakespeare: Romeo ja Julia
Maailman tunnetuin rakkaustarina, jossa vihamiesten lapset rakastuvat toisiinsa ja lopulta riistävät itseltään hengen. Näytelmästä on tehty elokuvia, oopperoita ja baletteja perustekstin loputtoman versioinnin lisäksi. Vain Disneyn piirretty puuttuu, sattuneista syistä.
Richard& Christine Carlson: Älä hikeenny parisuhteessa
Yhdysvaltalainen stressitohtori vaimoineen antaa sata kon-kreettista vinkkiä parisuhteen karikkopaikoista luovimiseen. “Onnelliset pariskunnat tekevät asioita omalla tavallaan --- sen sijaan, että tarkkailisivat saavatko he hyväksyntää muilta.” Neuvoja myös os. www.seksuaaliterapia.net
Meet the parents
Elokuvassa miltei sadistinen appiukko (Robert de Niro) yrittää tehdä kaikkensa, jotta vävykokelas (Ben Stiller) tuntisi itsensä idiootiksi – ja olisi sitä mielellään myös mielitiettynsä ja tämän kavereiden edessä. Ja niinpä siinä sitten käykin.
33 kommenttia
lukija-
21.1.2005 01:30
"“Minulla on suhde yliopistolla opettajani kanssa. Jos suhteemme tulisi julkisuuteen, se olisi yliopistollakin skandaali.
Tiedostan koko ajan, että voisin kannella opettajastani tasa-arvovaltuutetulle, ja mies saisi potkut. Tietenkään en näin tee, koska suhde on toistaiseksi ollut miellyttävä.”
Nainen, 28"
miten tämä sorahtaa korvaan "Tietenkään en näin tee, koska suhde on toistaiseksi ollut miellyttävä.”.. kun miellyttävyys on ohi, tulet sen tekemään???
Vastaa kommenttiinAinakin mielessäsi se on käynyt... jos sen noin esität.
Vastaa kommenttiin
joooo-o
21.1.2005 02:28
horo...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
jiafis
21.1.2005 09:02
Heh heh. 28-vuotias nainen menee kertomaan tasa-arvovaltuutetulle olleensa suhteessa opettajaansa. Ei se taida ihan riittää toimenpiteisiin.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
todtonttu
21.1.2005 12:14
Ei kyllä yliopistoa panemalla läpi pääse, ja jos on aihetta epäillä että pääsee, niin on kyllä tyhmä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Vittuuntunut
21.1.2005 13:09
Meikäläistä ainakin vituttaa kun avomieheni kaverit tuntuvat löytävän vaan jotain typeriä lehmiä tai sisäänpäinkääntyneitä hissukoita tyttöystävikseen. Mikäs olisikaan mukavaa kuin saada "parisuhdekavereita" mutta ei auta; heti jos tyttöystävät tulee mukaan illanviettoon on ilta pilalla. Miehet ei ilmeisesti tajua että paremaakin olisi tarjolla.
Ja ei, vika ei ole minussa! :D
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
KentiesOnkin
21.1.2005 22:23
Hmm....Kaikki MUUT ovat tyhmiä lehmiä tai hissukoita, ja vain SINÄ hyvä ja fiksu tyyppi? Ehkä oman selkäsi takana sinua kutsutaan jyrääväksi henkilöksi, jonka pelossa ei edes tyttöystäviä uskalla esitellä. Ethän SINÄ niiden tyttöjen kanssa seurustele etkä voi tietää, mikä toisille on paras kumppani. Luultavasti et ole antanut heille edes mahdollisuutta. Kaltaisesi ihmiset ovat pahinta lajia tuomitsijoita. Pidät "hoviasi" etkä halua ketään sinun ja "poikien" väliin. Varmasti parhaat ystäväsikin ovat aina olleet miehiä, koska "tytöt on mulle aina kateellisia" ja "puhuvat vain paskaa selän takana"? Jotain rajaa ylpeydelläkin.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
rofessori
22.1.2005 00:15
"“Minulla on suhde yliopistolla opettajani kanssa. Jos suhteemme tulisi julkisuuteen, se olisi yliopistollakin skandaali.
Tiedostan koko ajan, että voisin kannella opettajastani tasa-arvovaltuutetulle, ja mies saisi potkut. Tietenkään en näin tee, koska suhde on toistaiseksi ollut miellyttävä.”
Nainen, 28"
Voi tätäkin raukkaa, joka kuvittelee pitävänsä taskussaan jotain ultimatumia pahan päivän varalle. Tollasta tapahtuu jokaisessa yliopistossa jatkuvasti, eikä siinä ole mitään sääntöjen vastaista. Kyseessä on kaksi aikuista, tässäkin tapauksessa 28v nainen ja tod. 30-50v mies. Yhtä laiton kuin työpaikkaromanssi pomon kanssa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Baudolina
22.1.2005 12:22
Oppilaitoksessa jossa opiskelin kävi juuri näin. Nainen oli 28 ja mies 50. Heillä oli suhde. Se loppui kyyneleisesti. Naista otti päähän. Hän valitti seksuaalisesta ahdistelusta. Mies sai potkut. Tämä on tarina tosielämästä.
Sori vaan. Jos mies on opettaja ja nainen oppilas, tasa-arvovaltuutettu katsoo miehen käyttäneen hyväksi asemaansa. Mies todella saa potkut. Ei vain Amerikassa. Tämä juttu tapahtui Suomessa.
[LAINAUS]jiafis kirjoitti 21.01.2005 klo 09:02:
Heh heh. 28-vuotias nainen menee kertomaan tasa-arvovaltuutetulle olleensa suhteessa opettajaansa. Ei se taida ihan riittää toimenpiteisiin.[/LAINAUS]
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Professoori
22.1.2005 15:12
On eri asia jos näyttöä seksuaalisesta häirinnästä todella löytyy, etenkin kun virka on julkishallinnosta. Pelkkä suhteen olemassaolo ei sinänsä aiheuta mihinkään jatkotoimiin. Vastaavasti seksuaalisesta häirinnästä voi saada potkut muillakin julkisilla aloilla.
Tämä on taas yksi osoitus siitä, mitä tämä "tasa-arvo" käytännössä on. Jollekin opiskelijapojalle vaan naurettaisiin, jos se kitisisi vastaavasta.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Nainen26
23.1.2005 14:48
[LAINAUS]Baudolina kirjoitti 22.01.2005 klo 12:22:
Oppilaitoksessa jossa opiskelin kävi juuri näin. Nainen oli 28 ja mies 50. Heillä oli suhde. Se loppui kyyneleisesti. Naista otti päähän. Hän valitti seksuaalisesta ahdistelusta. Mies sai potkut. Tämä on tarina tosielämästä.[/LAINAUS]
Olipa kypsää toimintaa aikuiselta ihmiseltä. Oli minullakin parin vuoden säätösuhde itseäni 12 vuotta vanhemman professorin kanssa. Itse en tosin opiskellut sillä laitoksella, millä hän tutki ja opetti, joten tutustuimmekin ihan muissa kuin yliopistoyhteyksissä... Ei olisi tullut mieleenikään tehdä hänestä mitään valitusta siinä vaiheessa, kun suhde lopullisesti päättyi. Parista muusta exästäni voisin kyllä jonnekin reklamoida, mutten hänestä. :D
En ylipäätään ymmärrä, miksi näistä "minulla oli suhde proffan / assarin kanssa" -jutuista pitäisi kehitellä mitään skandaaleja. Eivät yliopisto-opiskelijat sentään mitään lapsia ole eikä kukaan kai tosissan luule suorittavansa tutkintoa tällä tavalla...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
kurjuus
24.1.2005 03:58
Minulla oli lyhyt suhde 49-vuotiaan lääkärin kanssa, itse olen 25-vuotias. Hän antoi minulle tapaamisten yhteydessä rauhoittavia yms. nukuttavia lääkkeitä, ja hoiteli hommansa. Antoi ymmärtää vaikka mitä, mutta kun oli saanut tarpeekseen, niin käyttäytyy nykyisin kuin ei tunnistaisikaan.
Joka viikonloppu uusi nuori tyttö kainalossa, todennäköisesti käyttää samoja kikkoja kaikkiin.
Vastaa kommenttiinEikö tämä ole täysin lääkärin moraalin ja etiikan vastaista toimintaa??
Teki myös yhden muun ilkeän tempun, mutta tunnistamisen takia olen siitä hiljaa.
Vastaa kommenttiin
Vittuuntunut
24.1.2005 10:33
[LAINAUS]KentiesOnkin kirjoitti 21.01.2005 klo 22:23:
Ehkä oman selkäsi takana sinua kutsutaan jyrääväksi henkilöksi, jonka pelossa ei edes tyttöystäviä uskalla esitellä. Luultavasti et ole antanut heille edes mahdollisuutta. Pidät "hoviasi" etkä halua ketään sinun ja "poikien" väliin. Varmasti parhaat ystäväsikin ovat aina olleet miehiä, koska "tytöt on mulle aina kateellisia" ja "puhuvat vain paskaa selän takana"? [/LAINAUS]
Niin, jos tilanne olisikin noin niin voisin mennä itseeni. Vaan kun ei ole. Todellakin annan jokaiselle muijalle mahdollisuuden, pakkohan se on koska olen saanut kotikasvatuksen. Olen kohtelias ja hyväkäytöksinen tyttö. Mutta mun mielestä olis mukavaa että joku kundeista joskus löytäisi naisen jonka kanssa voisi jutella vähän älykkäämpiä juttuja kuin vaan synnytyksestä tai meikkauksesta.
Ja kun kyse olisi vaan pelkästään musta, mutta kun näen ettei ne miehetkään ole onnellisia. Jotkut naiset on oikeita pirttihirmuja, hyvä kun normaalisti niin puheliaat ja reippaat kundit uskaltavat naisen läsnäollessa puhua. Petetään ja jätetään ja sitten taas palataan yhteen. Epäterveitä ihmissuhteita typerien naisten takia.
Vaan kun ei voi sanoa että kettuako sä ton idiootin kanssa olet, etsi parempi. Ei se ole mun asia puuttua eikä ne tietty uskoiskaan, pahimmassa tapauksessa ystävyys olisi siinä.
Joten ei muuta kuin feikkihymy naamalle ja synnytyksistä juttelemaan!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Jussipetteri
24.1.2005 15:41
... mutta kun ne pirut on yleensä ihan oikeassa. Ja äippä kanssa. Sitten se vasta vitustaakin kun kaverit pääsee sanomaan että "mitäs mä sanoin". Ja äippä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
vilosohvi
24.1.2005 23:46
Ystävän on parempi olla mainitsematta mielipidettään. Silloin hän voi tukea kun se menee puihin. Jos hän on aloittanut "SE ON IHAN PASKA..." niin hänelle ei voi voi tulla puhumaan kun homma menee pieleen.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Isoveli
25.1.2005 12:40
[LAINAUS]Vittuuntunut kirjoitti 24.01.2005 klo 10:33:
Niin, jos tilanne olisikin noin niin voisin mennä itseeni. Vaan kun ei ole. Todellakin annan jokaiselle muijalle mahdollisuuden, pakkohan se on koska olen saanut kotikasvatuksen. Olen kohtelias ja hyväkäytöksinen tyttö. Mutta mun mielestä olis mukavaa että joku kundeista joskus löytäisi naisen jonka kanssa voisi jutella vähän älykkäämpiä juttuja kuin vaan synnytyksestä tai meikkauksesta.
Ja kun kyse olisi vaan pelkästään musta, mutta kun näen ettei ne miehetkään ole onnellisia. Jotkut naiset on oikeita pirttihirmuja, hyvä kun normaalisti niin puheliaat ja reippaat kundit uskaltavat naisen läsnäollessa puhua. Petetään ja jätetään ja sitten taas palataan yhteen. Epäterveitä ihmissuhteita typerien naisten takia.
[/LAINAUS]
No tähän voinee todeta, että ole rauhassa omassa ajatusmaailmassasi. Ellet ole Trolli, niin läpi paistaa kyllä pakosti perin itseriittoinen henkilökuva. Jos jonkun uusi partneri ei miellytä sinua, tuomitset suhteen epäonnistuneeksi sen kummemmin miettimättä mitä suhteen todelliset osapuolet asioista mahdollisesti miettivät. Voisin nähdä tilanteen, jossa otat ensimmäisen kontaktin uuteen heilaan, huomaat että samanlainen lehmä/kana/valas/aivoton isotissinen tiukkapeppu kuten kaikki muutkin -> alat vihjailla asiasta tälle kundille. Pahemmanlaatuista selkäänpuukottamista. Mikä sinä olet arvostelemaan / kertomaan kuka on kenellekkin SE oikea ?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Demos_69
25.1.2005 16:35
Tulee mieleen, etta tama voi olla kovin protestanttisen maailmankuvan aiheuttamaa kulttuuria. Minun on vaikea kuvitella, etta ortodoksisessa Kreikassa tai katolisessa Italiassa tai Puolassa perheen valit ratkeaisivat esimerkkitapausten tavalla aviopuolison valinnan perusteella. Veri on vetta sakeampaa - paitsi luterilaisissa maissa?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Seiskaseiska
25.1.2005 18:39
Vaikka se kuulostaakin narttumaiselta, en minäkään kestä kaikkia naisia... rasittaa, kun itse haluaa olla ystävällinen ja keksiä juttua, että toinen viihtyisi ja sitten toinen ei vaivaudu kommentoimaan ylimielisyyttään tai sitten on niin hissukka, ettei uskalla suutaan avata. Ei se haittaa, jos vaikka puhutaankin meikeistä tai synnytyksistä, kunhan vain yleensä ollaan jollakin tavalla samalla aaltopituudella ja puhutaan jostakin. Olen vissiin sitten tosi inhottava, mutta yliujot ihmiset ovat rasittavia. Toinen luokka on huumorintajuttomat, jotka ottaa joka lauseen kirjaimellisesti. Mutta korostan, että en heitäkään inhoa, en vain koskaan heidän kanssaan sen syvällisempää halua kehitellä.
Vastaa kommenttiinJokaiselle löytyy kyllä hengenheimolaisia, toiset vain viihtyy toisessa seurassa. En minäkään ole poikaystäväni kavereista löytänyt kuin muutaman, joiden kanssa osaan olla luonnollisesti. Mutta eipä se nyt niin vaarallista ole, jos muiden kanssa pitää tekemisissä olla, niin sitten vain käyttäydytään asiallisesti.
Vastaa kommenttiin
pythagoras
25.1.2005 19:28
[LAINAUS]Isoveli kirjoitti 25.01.2005 klo 12:40:
No tähän voinee todeta, että ole rauhassa omassa ajatusmaailmassasi. Ellet ole Trolli, niin läpi paistaa kyllä pakosti perin itseriittoinen henkilökuva. Jos jonkun uusi partneri ei miellytä sinua, tuomitset suhteen epäonnistuneeksi sen kummemmin miettimättä mitä suhteen todelliset osapuolet asioista mahdollisesti miettivät. [/LAINAUS]Jätän nyt "kuvittelusi" omaan arvoonsa, mutta sen verran totean, että eihän nimim. "Vittuuntunut" valittanut muusta kuin että avomiehen kaverien naisista ei ole seuraksi yhteisissä illanvietoissa. Eihän hän ollut niitä kavereita ohjeistamassa, millaisia naisia heidän pitäisi riiata.
Ymmärrän hyvin kyllä tilanteen: mimmien kanssa pitää kaveerata, koska ne on miehen kaverien naisia, mutta kuitenkin ihan eri maailmasta ja yhteiskuntaluokasta mihin on itse sattunut tottumaan. Tästä herääkin kysymys, että miten hitossa sillä omalla armaalla miehellä on kavereina sellaisia kundeja, jotka valitsevat seurakseen aivottomia kanoja. Onkohan "Vittuuntunut" nyt itse sattunut tykästymään mieheen oman yhteiskuntaluokkansa ja arvomaailmansa ulkopuolelta, kun ne kaikki seurueen naiset vaan synnyttää ja meikkaa, kun itse tekisi mieli harrastaa kulttuuria ja politiikkaa?
Nyt joku varmaan hermostuu, että eihän Suomessa ole mitään luokkayhteiskuntaa, mutta kylläpä vaan on arvo- ja ajatusmaailmoissa räikeitä eroja tämänkin piirissä. Aina kun luulee jo nähneensä kaiken, saa hämmästyä lisää. On koulutuseroja, kasvatuseroja, tuloeroja, jne. Esimerkkejä mailitse.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Niiskis
26.1.2005 20:12
Itelläni on useimmiten harvinaisen paska Anoppi, joka luulee myös aina saavansa tehdä mitä tahansa, ja myös kirkkain silmin sanoa ,ettei ole tehnyt mitään, vaikka olisi ihan toteen näyttää...
Asumme tällä hetkellä Anopin talossa(Anoppi onneksi asuu muulla paikkakunnalla).
Vastaa kommenttiinTalo on ihana,iso ja rauhallisessa paikalla, mutta Anopin vierailut on rasittavia.Pyrimme olemaan aina mieheni kanssa poissa kotoa silloin,Anopin seurassa tulee yksinkertasesti hypittyä seinille, turvautumaan rauhoittaviin.
Valitettavasti aina kotiin tullessa Anoppi on siirrellyt tavaroita, mitä ihmeellisimmin perustein.Viimeksi miehellä paloi hihat totaallisesti.Että kyllä oman äidin toilailut käy myös miehen päälle.On sitten eri asia, haluaako mies elää laput silmillä ja uskoa,että oma äiti on aina sellanen hellanlettas,ei sellainen tyranni, mitä tyttöystävä/avovaimo/vaimo sanoo.
Siksi Jukkapetterin kommentti, että anopit on aina oikessa, ei mielestäni pidä paikkaansa, ei ainakaan aina.
Mutta Anoppi osaa olla myös mukava,uskokaa pois... Saisi olla vain useammin,ja uskoa, että poika pärjää ilman äidin huolenpitoa, jopa paremminkin.
Vastaa kommenttiin
ohom
30.1.2005 20:31
Eikö se ole hyvä merkki jos kundikaveri ei halua pitää kiirettä.... .... mun vanhempien tapaamiselle?? Että suhteen pitäisi kehittyä enemmän ja olla varmemmalla pohjalla ja sitten vasta tavata toisen vanhemmat??? Minusta se on :)
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
698
31.1.2005 17:20
[LAINAUS]kurjuus kirjoitti 24.01.2005 klo 03:58:
Minulla oli lyhyt suhde 49-vuotiaan lääkärin kanssa, itse olen 25-vuotias. Hän antoi minulle tapaamisten yhteydessä rauhoittavia yms. nukuttavia lääkkeitä, ja hoiteli hommansa. Antoi ymmärtää vaikka mitä, mutta kun oli saanut tarpeekseen, niin käyttäytyy nykyisin kuin ei tunnistaisikaan.
Joka viikonloppu uusi nuori tyttö kainalossa, todennäköisesti käyttää samoja kikkoja kaikkiin.
Eikö tämä ole täysin lääkärin moraalin ja etiikan vastaista toimintaa??
Teki myös yhden muun ilkeän tempun, mutta tunnistamisen takia olen siitä hiljaa.[/LAINAUS]
Laakari ei halunnut pienen hauskanpidon jalkeen olla yhteyksissa pillerihuoran kanssa(!)
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Wowbagger
1.2.2005 18:19
Mun exvaimoni "ystävä"piiri onnistui pitemmän ajan kuluessa luomaan minusta mielikuvan saitana miljonäärinä joka ei tarjoa rouvalle kaikkea mahdollista hyvää. Peitettyä aarretta minulla ei ollut ja business realitiya en saanut todistettua. Kertomani totuudet menivät täysin ohi korvien ja erosimme.
Vastaa kommenttiinPitkillä piuhoilla varustettu exä ymmärsi varsin pian eron jälkeen tosiasiat, mutta minun kannaltani liian myöhään.
Vastaa kommenttiin
nainen21
2.2.2005 22:17
[LAINAUS]Nainen26 kirjoitti 23.01.2005 klo 14:48:
Olipa kypsää toimintaa aikuiselta ihmiseltä. Oli minullakin parin vuoden säätösuhde itseäni 12 vuotta vanhemman professorin kanssa. Itse en tosin opiskellut sillä laitoksella, millä hän tutki ja opetti, joten tutustuimmekin ihan muissa kuin yliopistoyhteyksissä... Ei olisi tullut mieleenikään tehdä hänestä mitään valitusta siinä vaiheessa, kun suhde lopullisesti päättyi. [/LAINAUS]
Öö..? Yliopistossa opettavilla proffillakin on kyllä oikeus "parin vuoden säätösuhteisiin"... Vaikka sitten nuorempien naisten kanssa... Eipä siitä olis minkäänlaista valitusta voinutkaan tehdä...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
AS_
3.2.2005 15:43
[LAINAUS]rofessori kirjoitti 22.01.2005 klo 00:15:
Voi tätäkin raukkaa, joka kuvittelee pitävänsä taskussaan jotain ultimatumia pahan päivän varalle. Tollasta tapahtuu jokaisessa yliopistossa jatkuvasti, eikä siinä ole mitään sääntöjen vastaista. Kyseessä on kaksi aikuista, tässäkin tapauksessa 28v nainen ja tod. 30-50v mies. Yhtä laiton kuin työpaikkaromanssi pomon kanssa.[/LAINAUS]
Ja viela kuvittelee, etta asialla on jotain tekemista TASA-ARVON kanssa. No voi luoja. Yhta paljon kuin jos yliopiston opettajatar olisi seksisuhteessa miespuoliseen opiskelijaan. Tai naispuoliseenkin, senpuoleen.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
odfig
8.2.2005 11:23
Lukijoilta-osiossa ensimmäisenä oli 28-v opiskelijanaisen lyhyt aiheeseen liittyvä kommentti. Se osoitti, että opiskelijamäärien kasvaessa erityisesti viime vuosikymmenenä on yliopistoihin jo päässyt sellaisiakin, joiden älyllinen kapasiteetti viittaisi pikemminkin ammattikouluopintoihin, sillä jo kolmessa lauseessa tuli esiin useampia hänellä olevia väärinkäsityksiä elämästä. Jos opettajan ja opiskelijan välinen suhde "paljastuu" yliopistolla, se ei ole mikään kovinkaan suuri skandaalin aihe. Jo kymmenisen vuotta sitten eräässä humanistisen tiedekunnan opiskelijalehdessä viitattiin siihen, että sen laitoksen opettajilla ja opiskelijoilla on ollut läheisiä suhteita ainakin pari kertaa ja mm. opiskelijajuhlien jälkeen on päädytty samaan sänkyyn. Kuten opiskelijalehtikin silloin kertoi, ei asiassa ole huomautettavaa, jos se ei vaikuta esim. tenttien arvosteluun, sillä kyse on kahden aikuisen välisestä asiasta. Tällaiset suhteet eivät ole aivan ennenkuulumattomia siksikään kun kyseessä ovat ihmiset, jotka ovat alan valintansa myötä kiinnostuneita samantyyppisistä asioista. Sen lisäksi Cityyn kirjoittanut nainen kuvittelee valitettavasti, että tällainen asia kuuluisi jotenkin tasa-arvovaltuutetulle — olisi kiva tietää mitenhän kirjoittaja on tullut tähän johtopäätökseen, sillä kyseinen virkamies käsittelee toisentyyppisiä asioita. Siten naisopiskelijan tekstistä välittyvä ylemmyydentuntoisuus siitä, että miesope on hänen armoillaan ja saisi heti potkut, jos nainen kantelisi asiasta, on myös tuulesta temmattu ajatus. Ja sitä ei missään tapauksessa tasa-arvovaltuutettu edes ottaisi käsittelyyn. Tosin joku yliopiston ylempi niuhottava virkamies saattaisi yrittää erottamista, mutta ilman muuta syytä pelkän suhteen perusteella se ei onnistuisi. Kirjoittaja jättää vielä typeryyttään osoittaen mahdollisuuden kantelulleen auki siinä tapauksessa, jos suhde muuttuu jatkossa vähemmän miellyttäväksi. Ja sellaiseksihan useimmat suhteet jossain vaiheessa muuttuvat. Jos hän tyhmästi koittaa silloin toteuttaa aikeensa, kokee hän varmaan katkeran pettymyksen sen lisäksi, että saattaa menettää omat kasvonsa. Yliopistossa on joitain vuosia sitten tosin herätty joskus esiintyvästä naisiin (niin opiskelijoihin kuin naispuolisiin työntekijöihinkin) kohdistuvasta työpaikka-ahdistelusta, mutta tällainen asia ei kuulu "häirintävaltuutetunkaan" työalueeseen, koska kyseessä näyttää olevan seurustelusuhde. Voi opiskelija-parkaa, tällaisia väärinkäsityksiä saattaisi odottaa enintään joltain 15-vuotiaalta tytönhupakolta. Toimittaja ei myöskään tunnu ajatelleen paljoakaan, kun oli julkaissut kyseisen mielipiteen Cityssä, joten ehkäpä hänenkin ymmärryksensä elämästä on samaa tasoa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
justice4all
17.4.2005 12:46
[LAINAUS]kurjuus kirjoitti 24.01.2005 klo 03:58:
Minulla oli lyhyt suhde 49-vuotiaan lääkärin kanssa, itse olen 25-vuotias. Hän antoi minulle tapaamisten yhteydessä rauhoittavia yms. nukuttavia lääkkeitä, ja hoiteli hommansa. Antoi ymmärtää vaikka mitä, mutta kun oli saanut tarpeekseen, niin käyttäytyy nykyisin kuin ei tunnistaisikaan.
Joka viikonloppu uusi nuori tyttö kainalossa, todennäköisesti käyttää samoja kikkoja kaikkiin.
Eikö tämä ole täysin lääkärin moraalin ja etiikan vastaista toimintaa??
Teki myös yhden muun ilkeän tempun, mutta tunnistamisen takia olen siitä hiljaa.[/LAINAUS]
-->>otat yhteyttä siihen nykyiseen ja jos mahdollista niin haette muutkin uhrit käsiinne
Vastaa kommenttiin-->>sitten poliisille ilmoitus. Jos ei äijä linnaan joudu niin loppuu ainakin lekurin hommat.
Vastaa kommenttiin
ovela
9.5.2005 10:53
Mulla saattaa olla ehkä samanlaista....Olen nykyään onnellisesti naimisissa,mutta niin ei ollut vielä 2 vuotta sitten..
Vastaa kommenttiinSilloin olin naimisissa nykyisen mieheni serkun kanssa.Hän oli sukunsa mielestä täydellinen poika,josta ei koskaan uskottu mitään pahaa.Väkivaltaa oli suhteessamme ja lapsiakin yritettiin kasvattaa.Minä olin kuitenkin aina syy jos johónkin tapahtuneeseen.Vaikka hän aiheutti minulle keskenmenon,sekin oli syytäni.Sitten tutustuin paremmin hänen serkkuunsa ja meilä synkkasi hyvin.Menneisyydestä tähän päivään,sama tausta.Sitä sitten vaan kukaan ei ottanut tajutakseen että vaihdoin "serkkua".
Tämä oli vain se kiltti serkku ja se joka välitti ja tuki kun kukaan muu ei halunnut.
Onneksi rakkaus voitti tässäkin....
Vastaa kommenttiin
Insomnia_
5.7.2005 15:22
Itsellä käynyt todella hyvä tuuri anoppien ja muiden miesystävien sukulaisten kanssa. Exänkin äiti oli aina mulle mitä ihanin; istuttiin kaikki yhdessä iltaa, anoppikokelaan kanssa puhuttiin "tyttöjen juttuja" ja vaihdeltiin reseptejä jne. Exästä erottuanikin anoppi soitteli vielä ja pyyteli teelle, en vain katsonut aiheelliseksi mennä kun ei itse exän kanssa kovin hyvissä väleissä erottu enkä halunnut äidin ja pojan väliin tunkea tai lähtä äidille pojastaan valittamaan.
Vastaa kommenttiinNyt pari viikkoa sitten kävin tapaamssa uuden poikaystäväni perhettä (ja itseasiassa melkein koko sukua, kun juhlat oli).. Isä on herttaisen huoleton ja oikein hupaisa mies, etenkin pienessä hiprakassa, veli on suhteellisen ujo mutta muuten mukava. Tädit, sedät ja muut vastaavat olivat kaikki hyvin ystävällistä porukkaa mitä nyt heitä parina päivänä tapasin. Mutta äiti.. Ei se paha ole, ei suinkaan pääse mihinkään "kauheimmat anoppikokelaat"-listalle. Tiedä sitten olenko vain tottunut jotenkin liian hyvään vastaanottoon kun ei aiemmin ole ollut "äitien" kanssa mitään kahnauksia.. Tämä nykyinen ei vaan oikein sydäntä lämmitä.. Suurimman osan aikaa on kuin ei huomaisikaan, ei noteeraa olemassaoloani mitenkään. Välillä tulee pientä piikkiä milloin mistäkin, onneksi kuitenkin harvoin. Hymyn häivää ei minulle heru vaikka pojilleen onkin yhtä aurinkoa.
Tiedän tai siis olen kyllä kertomuksista kuullut että todella paljon pahemmin voisi olla, mutta.. Tottumiskysymys varmaan, en vain pidä tuollaisesta kylmän väliinpitämättömästä kohtelusta. Ahdistaa todella kun koko ajan tuntuu ettei minusta pidetä, vaikka poikaystäväni väittääkin minun olevan väärässä.
Eniten ahdistaa se, että tilanteen takia olen huomaamssa poikaystävässäni piirteitä joita en haluaisi hänessä nähdä: esiin tulee suorastaan ällöttävää hemmottelua perheen suvunjatkamistoivoa kohtaan, lässytystä äidin taholta pojalle joka kiltisti nielee kaiken hymyillen kuvottavasti. Pariin otteeseen tullut käytyä mutta en kyllä kovin pian takaisin halua, paikka kun alkaa herättämään minussa jopa alkoholistin piirteitä: vaikka yleensä melko raitis olenkin niin anoppilassa mieli tekisi koko ajan olla humalassa ja mieluiten keskustan baareissa.
Siinäkin muuten yksi juttu: anoppi ei sano yhtikäs mitään pojalleen tämän (minua huomattavasti runsaammasta) juomisesta, mutta minua katsotaan pahalla jo yhden lasin juomisesta ja seuraavana aamuna kysellään pilkalliseen sävyyn krapulasta (jota onnekseni en pode, mitäköhän siitäkään anoppilassa tulisi..)
Vastaa kommenttiin
huraa
24.7.2005 20:15
Mun mies on 32 v. ja ite 22. Ei tunnu mitenkään meillä, sovimme hyvin yhteen ja asumme onnellisesti yhdessä. Ei kukaan suhteemme alussa miestäni pitänyt minään "pedofiilinä", vaan kaikki ovat normaalisti hyväksyneet. (Viitaten tuohon toiseen kommenttiin jossa sama ikäero parilla). Aikuisiahan tässä ollaan molemmat vaikka vähäsen eri-ikäisiä! Asiat ovat aina tapauskohtaisia,ihmiset erilaisia ja ikärasistiset ihmiset jotenkin kireitä, ehkä kateellisia.? En ole onneksi törmännyt moiseen.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Ei akateeminen
5.6.2006 00:25
“Ystäväni eivät hyväksy poikaystävääni, joka on minua kouluttamattomampi. Minulla on kaksi ylempää korkeakoulututkintoa, mies on käynyt lukion.
Pahinta on, kun ystäväni sanovat, että poikaystäväni on aivan ihanan mukava, mutta ei edes ymmärrä, millaisen naisen on saanut itselleen. Että joku toinen osaisi arvostaa minua, älyäni, huumoriani ja luovuuttani täyteen mittaansa...”
Nainen, 27
Juuri tuommoisia ovat akateemiset naiset, ja sen takia he etsivät myös itselleen kumppania pelkän koulutuksen perusteella, mutta voin taata, että kyllä meistä "pelkistä" lukion käyneistäkin löytyy rakastavia ja naistaan arvostavia miehiä. Voi jopa olla, että akateemiset parit keskittyvät liikaa omaan uraansa, eikä aikaa jää tarpeeksi toislle. Kuunnelkaa omaa sydäntänne kun valitsette itsellenne elämänkumppania, ei ne kaverit elä saman katon alla sen ihmisen kanssa jonka sinä ITSELLESI valitset.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
ärsyttäää
18.5.2009 10:14
Poikaystäväni vanhemmat eivät pidä minusta kovinkaan paljon. Olen aina ollut ujo kiltti tyttö, hyvä koulussa ja minulla on ollut tiivis läheinen ystäväpiiri ja hyvät perhesuhteet. Opiskelen yliopistossa, käyn alan töissä ja asun melko hulppeasti helsingin keskustassa. He tuntuvat pitävän minua kultalusikkatyttönä vaikka käytökseni on hyvin vaatimaton ja ystävällinen. Itse heillä ei ole edes keskiasteen koulutusta. Minua ärsyttää suunnattomasti, kun itse olen hyvin avarakatseinen. He käyttäytyvät ystävällisesti, mutta ilmeistä tiedän etteivät aidosti pidä minusta. Omat vanhempani taas ovat hyvin ihastuneita poikaystävääni.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
APMarika
3.4.2011 19:44
Heippa kaikille! edelleen Jannen kanssa yhdessä ja meidän ipanat on jo 14 ja 8v...menossa 17 vuosi :) Anoppi the so-called on epätoivoissaan ottanyt yhteyttä teiniimme...ihmettelemme, kuin huoran vahinkolapsi jaksaa naista kiinnostaa...saati tämä toinen vahinkolapsi, joksi anoppi nuorimmaistamme kutsuu
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
APMarika
30.3.2014 18:37
Taas on 3v menny...edelleen yhdessä, ipanat 17v ja 11v. Väkivallalla uhkaillut veli kuoli onneksi ennen joulua, so-called anoppi ikävä kyllä elää ja hengittää, se ei sit osaa lopettaa ajoissa
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin