Jos olet se ihminen, joka lähtee syksyllä ulos ilman pipoa ja saa siitä aina huomautuksen, sinulla on ollut vahva peruste puolellasi.
Pelkkä kylmä ilma ei nimittäin aiheuta flunssaa, vaan sairastumiseen tarvitaan virus.
Nenässäsi tapahtuu silti jotain sellaista, miksi huomauttaja on osittain oikeassa.
Miksi flunssa sitten iskee syksyllä?
Nenän etuosa havaitsee tunkeutujan ensin
Nenä toimii hengitystievirusten ensimmäisenä kohtauspaikkana ja elimistön puolustuslinjana.
Massachusetts Eye and Earin ja Northeastern Universityn tutkijat halusivat selvittää, miten se tarkalleen ottaen puolustautuu.
Vastaus löytyi solurakenteista, joita ei aiemmin ollut yhdistetty virustorjuntaan.
LUE LISÄÄ: 72 tuntia festarin jälkeen – neurotieteilijä käy läpi, mitä kehossasi tapahtuu tunti tunnilta
Limakalvo lähettää ansoja viruksille
Nenän limakalvon solut vapauttavat limaan valtavan määrän pieniä nestetäytteisiä rakkuloita.
Virus tarttuu näihin rakkuloihin sen sijaan, että se pääsisi hyökkäämään itse solun kimppuun.
Rakkuloiden tuotanto nousi tutkimuksessa 160 prosenttia, kun solut altistettiin viruksen kaltaiselle ärsykkeelle.
Viiden asteen lasku muuttaa puolustusta
Tutkijat mittasivat erikseen sitä, mitä nenän sisällä tapahtuu ulkoilman kylmetessä.
Kun ulkoilman lämpötila laski 23 asteesta 4 asteeseen, nenän sisälämpötila putosi noin viisi astetta.
Tämän jälkeen soluviljelmiä pidettiin kahdessa eri lämpötilassa, jotka olivat 37 ja 32 astetta.
Viileys heikentää ansojen määrää ja laatua
Viileämmässä lämpötilassa rakkuloita vapautui soluviljelmästä selvästi vähemmän.
Lisäksi niiden pinnalla oli tavanomaista vähemmän virusten kiinnittymiseen tarvittavia rakenteita.
Puolustus ei siis pelkästään hidastunut, vaan sen teho heikkeni samalla.
Laboratoriokoe paljastaa rajansa
Kokeet tehtiin soluviljelmillä sekä leikkausten yhteydessä otetuilla limakalvokudoksilla.
Kukaan ei siis seissyt ulkona pakkasessa mittausten aikana.
Tutkijat esittävät mekanismin, joka voi osaltaan selittää hengitystieinfektioiden kausivaihtelun, mutta se ei selitä koko ilmiötä.
Kumpikin osapuoli oli väittelyssä oikeassa
Pipotta kulkenut oli oikeassa siinä, ettei kylmyys itsessään tartuta mitään sairautta.
Huomauttaja oli puolestaan oikeassa siinä, ettei lämpimänä pysyminen ole yhdentekevää.
Tutkimusta johtaneen Benjamin S. Bleierin mukaan kyse on siitä, että elimistön oma puolustus toimii parhaiten lämpimänä.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Tukholmalaistutkijat: Tämä piirre kasvoissasi paljastaa univajeen ennen kuin itse huomaat sen
