Jos olet se ihminen, joka voi unohtaa deodorantin ilman, että kainaloista alkaa pian leijailla pistävä hienhaju, selitys saattaa löytyä geeneistäsi.
Yksi pieni muutos ABCC11-geenissä vaikuttaa siihen, kuinka voimakkaasti kainalon tyypillinen haju pääsee muodostumaan.
Erikoisinta on se, että saman geenimuunnoksen vaikutuksen voi huomata aivan toisessa paikassa: korvassa.
Se määrää hyvin pitkälle myös sen, onko korvavahasi kuivaa vai kosteaa.
Hiki on tullessaan lähes hajutonta
Hienhaju kuulostaa nimensä perusteella yksinkertaiselta ilmiöltä: ihminen hikoilee, joten hän alkaa haista.
Todellisuudessa tapahtumaketju on mutkikkaampi.
Tuore kainaloerite sisältää hajuttomia esiasteita, joista ihon mikrobit muodostavat haihtuvia, nenään osuvia yhdisteitä.
Kainalon hajussa on tunnistettu muun muassa rasvahappoja ja voimakkaasti tuoksuvia rikkiyhdisteitä.
Toisin sanoen bakteerit eivät vain satu olemaan paikalla, kun hiki alkaa haista; ne osallistuvat hajun valmistamiseen.
LUE LISÄÄ: Luulitko tuoksumieltymyksiä kulttuurikysymykseksi? Yksi haju on biologisesti ylitse muiden
Yksi geeni vaikuttaa bakteerien raaka-aineisiin
Tässä kohtaa mukaan tulee ABCC11.
Geeni ohjaa kuljetusproteiinia, joka osallistuu tiettyjen hajun esiasteiden erittymiseen rauhasista.
ABCC11-geenin tunnettu muunnokset muuttavat tämän järjestelmän toimintaa.
Kun ihmisellä on A-alleeli kummaltakin vanhemmaltaan eli genotyyppi A/A, tyypillisten kainalohajun esiasteiden määrä vähenee voimakkaasti.
Bakteereille jää silloin vähemmän tiettyjä raaka-aineita, joista muodostaa tyypillisiä hajuyhdisteitä.
Kyse ei siis ensisijaisesti ole siitä, ettei ihminen hikoilisi.
Sama muunnos näkyy korvavahassa
Geenimuunnoksen toinen vaikutus kuulostaa melkein tarpeettoman oudolta sattumalta.
Korvavahan koostumus ja kainalon haju liittyvät samaan geeniin.
Nagasakin yliopiston Koh-ichiro Yoshiuran johtama tutkijaryhmä raportoi vuonna 2006 Nature Genetics -lehdessä, että ABCC11-geenin rs17822931-muunnos määrää korvavahan tyypin.
A/A-genotyyppi liittyy kuivaan korvavahaan, kun taas G/A- ja G/G-genotyypit liittyvät kosteaan korvavahaan.
Yhteys ei ole niin sattumanvarainen kuin ensisilmäyksellä näyttää.
Korvakäytävän korvavahaa tuottavat rauhaset ja kainalon apokriiniset rauhaset ovat biologisesti sukua toisilleen, ja ABCC11 toimii näissä erittävissä kudoksissa.
Geenimuunnoksen yleisyydessä on valtavia alueellisia eroja
Kuiva korvavaha on huomattavan tavallinen monissa Itä-Aasian väestöissä, kun taas kostea korvavaha on vallitseva ominaisuus monissa eurooppalais- ja afrikkalaistaustaisissa väestöissä.
Sama maantieteellinen ero näkyy ABCC11-geenin A-alleelin yleisyydessä.
Alkuperäisessä tutkimusaineistossa A-alleeli oli erittäin yleinen korealaisissa, kiinalaisissa ja japanilaisissa ryhmissä.
Eurooppalaistaustaisissa väestöissä se on puolestaan selvästi harvinaisempi.
Hajua vähentävä muunnos ei tee ihmisestä täysin hajutonta
A/A-genotyyppi ei tarkoita, ettei ihmisestä voisi syntyä lainkaan kainalon hajua.
Journal of Dermatological Science -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa A/A-genotyypin henkilöiden kainalon haju oli selvästi vähäisempi kuin G-alleelin kantajilla.
Tutkijat havaitsivat silti myös A/A-ryhmässä havaittavaa hajua.
Selitys löytyy hajun kemiasta.
A/A-genotyyppi vähentää voimakkaasti tiettyjä ABCC11:stä riippuvaisia hajuyhdisteitä, mutta hajua tuottavia lyhytketjuisia rasvahappoja muodostui tutkimuksessa kaikilla genotyypeillä.
Geenit eivät yksin päätä, miltä ihminen tuoksuu
ABCC11 on poikkeuksellisen kiinnostava osa kainalon hajun biologiaa, mutta ihmisen tuoksua ei voi puristaa yhden geenin mittaiseksi selitykseksi.
Kainalon mikrobisto, hygienia, ikä ja monet muut yksilölliset sekä ympäristöön liittyvät tekijät vaikuttavat hajun muodostumiseen.
Myös bakteerilajistolla on merkitystä.
Tutkimuksissa erityisesti tietyt Corynebacterium-suvun bakteerit on yhdistetty tyypillisen kainalohajun muodostumiseen.
Siksi kaksi saman ABCC11-genotyypin saanutta ihmistä eivät välttämättä tuoksu täsmälleen samalta.
Geeni vaikuttaa tärkeään vaiheeseen, mutta kainalo on pieni biologinen ekosysteemi, ei yhden kytkimen varassa toimiva hajukone.
Deodoranttipurkki kertoo yllättävän vähän hygieniasta
Tutkimuksesta löytyi vielä yksi arkinen yksityiskohta.
Brittiläisessä väestötutkimuksessa A/A-genotyypin henkilöt käyttivät muita harvemmin deodoranttia, mikä sopii yhteen heidän vähäisemmän kainalohajunsa kanssa.
Deodorantin tarvetta ei silti voi päätellä pelkästä geenistä, eikä deodorantin käyttäminen tai käyttämättä jättäminen ole mikään hygieniatasoa mittaava testi.
Ihmisten hajussa, hikoilussa, ihon mikrobistossa ja omissa mieltymyksissä on eroja.
Jos deodorantti unohtuu kotiin eikä kukaan tunnu huomaavan, kyse voi siis olla muustakin kuin hyvästä tuurista.
Pieni ero yhdessä geenissä saattaa vaikuttaa siihen, kuinka paljon ihosi antaa bakteereille aineksia tyypillisen kainalohajun valmistamiseen.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Tutkijat löysivät luonnollisen aineen, joka karkottaa hyttyset – ja sitä löytyy keittiöstäsi
