Koulut ovat taas käynnissä, ja monessa kodissa seurataan, miten arki lähtee kesän jälkeen liikkeelle.
Tuorein valtakunnallinen Kouluterveyskysely antaa yläkoululaisten voinnista kaksijakoisen kuvan.
Nuoret arvioivat terveytensä aiempaa paremmaksi, mutta ahdistuneisuudessa ei tapahtunut vastaavaa käännettä.
Oma terveys näyttää nuorten silmissä aiempaa paremmalta
Keväällä 2025 toteutetun Kouluterveyskyselyn mukaan 78 prosenttia perusopetuksen 8.- ja 9.-luokkalaisista koki terveydentilansa melko tai erittäin hyväksi.
Osuus kasvoi viisi prosenttiyksikköä vuodesta 2023, ja tytöistä näin koki 72 prosenttia ja pojista 85 prosenttia.
THL:n ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä kuvasi kehityssuuntaa ilahduttavaksi.
Ahdistuneisuudessa ei tullut samaa helpotusta
Tytöistä 34 prosenttia ja pojista 9 prosenttia kertoi kokeneensa kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta.
THL:n mukaan ahdistuneisuuden yleisyydessä ei tapahtunut suuria muutoksia edelliseen kyselyvuoteen verrattuna.
Tyttöjen osuus on siis lähes nelinkertainen poikiin verrattuna.
Kysely ei kerro diagnooseista
Ahdistuneisuutta seurataan Kouluterveyskyselyssä seitsemän kysymyksen GAD-7-mittarilla.
Tulokset kuvaavat nuorten itse raportoimia oireita eivätkä terveydenhuollon ammattilaisen tekemiä diagnooseja.
THL:n tutkimuspäällikön Olli Kiviruusun mukaan nuorten raportoima ahdistuneisuus lisääntyi selvästi koronaepidemian aikana ja on edelleen varsin yleistä.
Sama nuori voi voida hyvin ja silti oireilla
Luvut voivat ensi silmäyksellä näyttää ristiriitaisilta.
Mittarit kysyvät kuitenkin eri asioita, sillä kokemus omasta terveydestä on yleisarvio ja GAD-7 kartoittaa tiettyjä ahdistuneisuusoireita.
Nuori voi siis arvioida terveytensä kokonaisuutena hyväksi ja kokea silti merkittävää ahdistuneisuutta.
Arjen perusasiat toteutuvat harvalla
Kevään 2025 kyselyn mukaan noin puolet 8.- ja 9.-luokkalaisista söi aamupalan joka arkiaamu ja noin kaksi kolmasosaa nukkui arkisin ainakin kahdeksan tuntia.
Hieman yli joka neljäs kertoi liikkuneensa viikon aikana vähintään tunnin päivässä.
Kaikki kolme elintapaa toteutuivat pojista 17 prosentilla ja tytöistä yhdeksällä prosentilla.
Mitä tästä voi päätellä ja mitä ei
Kysely toteutettiin keväällä 2025, joten se ei kerro tämän syksyn tilanteesta.
Yksittäisen nuoren vointia ei myöskään kannata verrata prosenttitaulukkoon.
Jos mielialassa, unessa tai koulunkäynnissä näkyy pitkään jatkuva selvä muutos, nuoren kanssa kannattaa keskustella ja hakea tarvittaessa tukea esimerkiksi kouluterveydenhuollosta.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Miksi ahdistus iskee illalla? Asiantuntijat selittävät ilmiön, jonka moni tunnistaa
