Rappukäytävän ilmoitustaululla kielletään suihkussa käyminen kello 22:n jälkeen.
Sama määräys saattaa löytyä taloyhtiön järjestyssäännöistä.
Se ei silti tarkoita, että kieltoon voitaisiin puuttumiskeinona vedota.
Kiinteistöliiton mukaan suihkussa ja WC:ssä käyminen kuuluvat tavalliseen asumiseen myös yöaikaan.
Vanhat säännöt eivät aina sovi nykyarkeen
Kiinteistöliiton nykyinen lakiasiainjohtaja Jenni Hupli arvioi Ylelle, että monien taloyhtiöiden järjestyssäännöt pohjautuvat aikaan, jolloin työpäivä ajoittui tavallisesti kello 8–16.
Osa säännöistä on hänen mukaansa yli 50 vuotta vanhoja.
Vuorotyö, etätyö ja vaihtelevat elämänrytmit ovat muuttaneet asumista.
Siksi tavallista elämää on voitava viettää myös silloin, kun naapuri jo nukkuu.
Yösuihku kuuluu tavalliseen elämään
Huplin mukaan suihkussa saa käydä ja WC:n saa vetää mihin vuorokaudenaikaan tahansa.
Järjestyssääntö ei anna taloyhtiölle keinoa puuttua tällaiseen normaaliin toimintaan.
Tämä ei tarkoita, että yöllä saisi tarkoituksella kolistella tai aiheuttaa tarpeetonta melua.
Asukkaan pitää huomioida naapurinsa, mutta naapurin on siedettävä tavanomaisia asumisen ääniä.
Jokainen kuuluva ääni ei ole häiriö
Kiinteistöliiton mukaan yhteisöasumisessa ei voida vaatia täyttä hiljaisuutta edes yöaikaan.
Normaalin elämisen ääniksi luetaan esimerkiksi lasten leikin äänet, kävely ja satunnainen suihkussa käyminen.
Äänen kuuluminen seinän tai katon läpi ei siis yksin tee toiminnasta häiritsevää elämää.
Arvioinnissa ratkaisevat äänen voimakkuus, kesto, toistuvuus ja vuorokaudenaika.
Satunnaiset juhlat ovat sallittuja
Taloyhtiössä saa järjestää syntymäpäiviä, tupaantuliaisia ja muita satunnaisia juhlia.
Naapureille ilmoittaminen on kohteliasta, mutta ilmoitus ei anna lupaa rajattomaan meteliin.
Jos kovaääninen juhliminen toistuu etenkin öisin, kyse voi olla häiritsevästä elämästä.
Toistuva häiriö voi johtaa varoitukseen
Kun häiriöilmoitus saapuu, taloyhtiön pitää arvioida, onko kyse tavallisesta asumisesta vai jatkuvasta ja vähäistä suuremmasta häiriöstä.
Yksittäinen äänekäs ilta ei tavallisesti riitä järeimpiin toimiin.
Jos häiritsevä elämä jatkuu, hallitus voi antaa osakkaalle kirjallisen varoituksen.
Vuokra-asunnossa varoitus annetaan myös vuokralaiselle.
Hallintaanotto on viimeinen keino
Jos varoitus ei tehoa, yhtiökokous voi päättää huoneiston ottamisesta taloyhtiön hallintaan enintään kolmeksi vuodeksi.
Kynnys on korkea, ja taloyhtiön pitää pystyä näyttämään häiriöt toteen.
Osakas tai vuokralainen voi riitauttaa päätöksen käräjäoikeudessa.
Yösuihku, WC:n vetäminen tai vauvan itku eivät yksin täytä hallintaanoton edellytyksiä.
Lakiuudistus on tulossa lokakuussa
Asunto-osakeyhtiölakia ollaan ajantasaistamassa juuri asumishäiriöiden osalta.
Kiinteistöliiton mukaan uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1. lokakuuta 2026.
Muutoksen jälkeen taloyhtiö voisi tiukkojen edellytysten vallitessa itse tyhjentää hallintaanotetun huoneiston, jos asukas on jo lähtenyt.
Huplin mukaan häätötuomion hakeminen käräjäoikeudessa ja täytäntöönpano ulosotossa ovat tähän asti hidastaneet asumishäiriöiden ratkomista.
Häiriöistä kannattaa pitää kirjaa
Ensimmäinen keino on yleensä rauhallinen keskustelu naapurin kanssa, jos se tuntuu turvalliselta.
Asukas ei aina tiedä, kuinka voimakkaasti ääni kuuluu toiseen asuntoon.
Jos häiriöt jatkuvat, tapahtumista kannattaa kirjata päivämäärä, kellonaika, kesto ja äänen laatu, ja ilmoitus toimitetaan kirjallisesti isännöitsijälle tai hallitukselle.
Isännöitsijä ei kuitenkaan ole keskellä yötä toimiva hälytyspalvelu, joten voimakkaassa tai uhkaavassa tilanteessa apua pyydetään poliisilta ja hätätilanteessa numerosta 112.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Kiinteistövero erääntyy torstaina – tarkista tämä kohta päätöksestä ennen kuin maksat
