Puoliso seuraa ostoksiasi, pyytää selvitystä menoistasi tai päättää yksin perheenne raha-asioista.
Raha kuuluu jokaiseen parisuhteeseen, eikä kulujen läpikäyminen yhdessä ole vielä väkivaltaa.
Ero syntyy siinä, miksi rahankäyttöä seurataan ja saavatko molemmat päättää omista asioistaan.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan taloudellisessa väkivallassa loukataan toisen taloudellista itsemääräämisoikeutta ja vahingoitetaan häntä rahaan liittyvillä keinoilla.
Rahariita ja väkivalta eivät ole sama asia
Rahasta riidellään monissa parisuhteissa, eikä riita vielä tarkoita väkivaltaa.
Turun yliopistossa aiheesta väitellyt Anniina Kaittila erottaa tavalliset rahakonfliktit tilanteista, joissa rahasta tulee keino vahingoittaa kumppania.
Taloudellinen väkivalta voi näkyä esimerkiksi työssäkäynnin rajoittamisena, rahankäytön kontrollointina tai taloudellisena hyväksikäyttönä.
Kaittilan tutkimuksen mukaan sitä voi esiintyä myös eron jälkeen.
Kontrolli kätkeytyy arkisiin raha-asioihin
Taloudellinen kontrolli ei välttämättä näytä ulkopuolisen silmissä dramaattiselta.
THL mainitsee esimerkkeinä tilanteet, joissa puoliso päättää jatkuvasti raha-asioista, vahtii toisen rahankäyttöä, kontrolloi pankkitiliä tai painostaa ottamaan velkaa.
THL:n mukaan turvakodeissa taloudellinen väkivalta näkyy tilanteina, joissa asiakkaalla ei ole lainkaan omaa pankkitiliä, vaan kaikki tulot maksetaan puolison tilille.
Asiakas joutuu tällöin pyytämään puolisoltaan rahaa kaikkiin henkilökohtaisiin menoihinsa.
Ratkaisevaa ei siis ole yhteinen tili tai työnjako, vaan se, säilyykö molemmilla tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa omaan talouteensa.
Tilanne voi alkaa tuntua normaalilta
Taloudellista väkivaltaa on vaikea tunnistaa, koska se ei aina ala selvästi uhkaavasta teosta.
THL:n mukaan pitkään jatkuessaan taloudellinen kontrollointi voi alkaa tuntua kokijasta normaalilta.
Tekijä voi myös syyllistää toista perheen taloustilanteesta niin pitkään, että tämä alkaa epäillä omaa kykyään hoitaa raha-asioita.
Häpeä, syyllisyys ja pelko nostavat kynnystä kertoa tilanteesta muille.
”Sinun rahasi ovat meidän, minun rahani minun”
Naisten Linjan taloudellista väkivaltaa koskevissa yhteydenotoissa korostuu usein kaksoisstandardi.
Parisuhteessa toisen rahat ovat perheen yhteisiä, mutta toisen osapuolen rahat vain hänen omiaan.
Näin voidaan päätyä tilanteeseen, jossa esimerkiksi perheen äiti ja lapsi sinnittelevät hyvin pienellä tulotasolla.
Naisten Linja kytkee ilmiön pakottavan kontrollin käsitteeseen, jolla tarkoitetaan lukemattomia painostavia, alistavia ja kontrolloivia tekoja, joiden avulla tekijä pyrkii taivuttamaan kokijan oman tahtonsa alle.
Taloudellista väkivaltaa esiintyy järjestön mukaan eri tulotasoilla, joten varakkuus ei suojaa siltä.
Se kulkee usein muun väkivallan rinnalla
Taloudellista väkivaltaa ei aina esiinny yksinään.
THL:n mukaan sen rinnalla voi olla henkistä, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa sekä vainoamista.
Anniina Kaittilan ja Leo Nyqvistin kirjallisuuskatsauksessa, joka kokosi yhteen 28 tutkimusta, taloudellinen väkivalta oli niin ikään yhteydessä muihin parisuhdeväkivallan muotoihin.
Seuraukset voivat heikentää taloudellista asemaa ja vaikeuttaa väkivaltaisesta suhteesta lähtemistä.
Kontrolli voi jatkua eron jälkeen
Suhteen päättyminen ei välttämättä lopeta taloudellista väkivaltaa.
Suomalaisessa tutkimuksessa eron jälkeinen taloudellinen väkivalta näyttäytyi taloudellisena sabotointina, resurssien pimittämisenä, rahaan liittyvänä häirintänä ja varastamisena.
THL on kuvannut myös tilanteita, joissa erotilanteessa uhataan sillä, ettei toisella olisi oikeutta yhteiseen omaisuuteen tai ettei hän pärjäisi taloudellisesti yksin.
Raha ei tällöin ole enää riidan aihe vaan keino kaventaa toisen mahdollisuuksia päättää omasta elämästään.
Auttavissa palveluissa ilmiö on näkynyt vuosia
THL:n mukaan Nollalinjaan soitetuista puheluista noin joka kymmenennessä on keskusteltu taloudellisesta väkivallasta.
Taloudellinen väkivalta on harvoin soittamisen alkuperäinen syy, mutta se tulee esiin muunlaisesta väkivallasta keskusteltaessa.
Naisten Linjan päivystykseen vuonna 2020 soitetuista puheluista noin joka kymmenes käsitteli taloudellista väkivaltaa.
Molemmat kertovat siitä, että ilmiö on näkynyt palveluissa pitkään.
Apua saa myös epävarmana
Nollalinja palvelee numerossa 116 016 maksutta ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä.
Palvelu on tarkoitettu kaikille lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille sukupuolesta riippumatta, ja yhteyttä voi ottaa myös läheinen.
Yhteydenotto voi olla nimetön, ja chat palvelee maanantaista keskiviikkoon kello 9–15 sekä torstaista perjantaihin kello 14–20.
Ensi- ja turvakotien liiton Apua väkivaltaan -chatissa voi keskustella myös silloin, kun vasta pohtii, onko kyse väkivallasta, ja Miessakit ry:n Väkivaltaa Kokeneet Miehet -palvelu tarjoaa tukea väkivaltaa kokeneille miehille.
Välittömässä vaarassa on soitettava hätänumeroon 112.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Yksinäisyys on lisääntynyt myös siellä, missä ei odottaisi – parisuhteessa olevilla
