Haluatko kirjailijaksi?

Kirjailijoiden sanotaan olevan erakkoja, narsisteja, hulluja ja juoppoja. Usein koetuksella ovat järki, moraali, maksa ja arvostelukyky. Mutta pitävätkö maallikkojen käsitykset kirjailijoista paikkaansa? Kirjailijat kertovat.

Viina

Vuonna 1932 Mika Waltari julkaisi humoristisen oppaan, jossa neuvoi aloittelijoita kirjailijaksi tulemisen jalossa taidossa. Waltari pahoitteli kirjailijoiden huonoa mainetta. Hänen mukaansa siedettävästi kirjoittavan kirjailijan ei välttämättä tarvitse porsastella kapakoissa tai elää pummina. Minkälainen tilanne on tänä päivänä?

Jari Tervo, täytyykö kirjailijan porsastella ravintoloissa ylläpitääkseen mainettaan?

"Olen aina ollut sitä mieltä, että kirjailija on kuin maratonjuoksija. Olennaista on se, että pitää juoda säännöllisesti."

Käytkö paljon ravintoloissa?

"Käyn 20 prosenttia siitä, mitä 20 vuotta sitten."

Tulevatko ihmiset vittuilemaan?

"Ei ne vittuile. Ne tulee juttelemaan. Ei siinä mitään, itsehän olen turpani televisioon työntänyt. Jotkut haluaa saada ylimääräisen Uutisvuoto-esityksen. He tarjoavat kupillisen olutta ja pyytävät olemaan hauska tunnin ajan."

Oletko joutunut tappeluihin viime aikoina?

"Eheii. Käyn nykyään niin harvoin ravintoloissa. Otan sivistyneesti perskännin lounaan kanssa."

Tommy Tabermann, pitääkö kirjailijan sikailla ravintoloissa?

"Se on myytti. Mä luulen että suomalaiset kirjailijat käyvät aika vähän ravintoloissa. Jos viinaa juomalla tulis kirjailijaksi, Suomessa olisi kaks miljoonaa nobelistia. Kirjailijuus vaatii yhtä ominaisuutta: hyvät perslihakset."

Päivystätkö kapakoissa?

"Mähän oon ravintolafriikki. Mutta juju on siinä, että käyn niissä, en vietä niissä iltoja."

Lähipiiri

Kirjailija voi päätyä kirjoittamaan omasta elämästään. Tai ainakin niin voidaan luulla tapahtuneen. Laura Honkasalon Sinun lapsesi eivät ole sinun kertoi kommunistien tyttären vaikeasta lapsuudesta.

Laura Honkasalo, yleisesti tulkittiin, että teoksesi Sinun lapsesi eivät ole sinun kertoo sinun perheestäsi.

"Kyllä. Usein tulkitaan, että naiskirjailijat kirjoittavat omasta elämästään ja että vain mieskirjailijat osaavat kirjoittaa fiktiota."

Teoksesi on siis fiktiota?

"Kyllä. Mutta fiktiohan on sekoitus keksittyä ja totta."

Häpäisitkö perheesi?

"Ei minulla ole sellainen olo. Voihan heillä olla sellanen hassu tilanne, kun ihmiset luulee, että se on niin, vaikka se ei ole ollut niin. Romaanissa on jotain omasta elämästäni ja jotain keksittyä. Mutta kirjan perhe ei ole minun perheeni."

Eikö olisi kannattanut kirjoittaa jostain muusta aiheesta, että väärinkäsityksiä ei synny?

"Ei voi ruveta ajattelemaan, mitä kaverit, sukulaiset tai kriitikot ajattelevat. Se alkaa muuten rajoittamaan henkisesti kirjoittamisprosessia. Luulen, että kaikki kirjailijat ovat aika häikäilemättömiä."

Minkälaista palautetta perheesi antoi teoksestasi?

"Se ei ole ollut puheenaiheena. En ole ikinä juuri puhunut heidän kanssaan kirjoittamisestani."

Naistenlehtijulkisuus

Naistenlehdethän esittävät maailman ruusuisten silmälasien läpi. Niissä tyhjänpäiväisesti lässyttävät ihmiset esittelevät lipastojaan. Kirjailija on naistenlehden toimittajalle jännittävä aihe. Viineistä ja elokuvista tietävä Katja Kallio on naistenlehtien märkä uni.

Katja Kallio, vaikuttaako viehättävä ulkonäkösi naistenlehtijulkisuuden määrään.

"Mä en ehdi keskittyä tähän ollenkaan. Olen menossa Elokuvatarkastaja-ohjelman kuvauksiin."

Raha

Ilkka Remes, romaanejasi myydään kymmeniätuhansia vuodesta toiseen. Nauratko usein matkalla pankkiin?

"Hyvä kysymys… Toisinaan."

Tarkenna vähän.

"Se riittää."

Marginaalikirjailija Inka Nousianen, itketkö matkalla pankkiin?

"Sanotaan nyt niin, että kirjailijan työllä ei rikkaaksi tule. Lähinnä olen naureskellut silloin, kun tekijänoikeustulot eräänä vuonna olivat 30 euroa."

Hulluus

Joskus erikoisen teoksen äärellä alkaa epäilyttää tekijän mielenterveys.

Juha Seppälä, oletko tullut hulluksi?

"En, mihin kysymys perustuu?"

Supermarket -teoksen novelleista saamiini vaikutelmiin.

(hiljaisuus)

Kysytäänkö sinulta usein, että oletko tullut hulluksi?

"Ei. Miksi kysyttäisiin?"

Onko niin, että hulluus ja kirjailijan ammatti kuuluvat yhteen?

"Tuo on romanttinen, vanha ja pintapuolinen käsitys. Kaikki, jotka vähänkään asioita seuraavat, tietävät, että mitä merkillismpien kirjojen kirjoittajat ovat mitä porvarillisimpia virkamiehiä."

Ihailijat

Arno Kotro, pyrkivätkö naiset nyt innokkaammin housuihisi, kun olet kuuluisa?

"Onhan siinä eroja ollut havaittavissa. Olisi varmaan ollut kaikenlaista. En ole ruvennut runoilla ratsastamaan. Minua lähestytään jonkin verran tekstiviesteillä ja kirjeitse. Mutta ei pidä mennä ostamaan sikaa säkissä siinäkään asiassa."

Kateus

Runoilija Tomi Kontio, Arno Kotro on noussut puolessa vuodessa julkisuuden valokeilaan. Oletko kateellinen hänelle?

"Arno on poikkeuksellinen runoilija ja mun kaveri. Sillä on varmaan riittävän vaikeata muutenkin. En mä viitsi tuhlata energiaani kateuteen. Toisaalta en viitsi olla tekopyhä. Kirjalijoiden piirissä kateus liittyy lähinnä kriitikoilta saatuun palautteeseen ja apurahoihin."

Julkiset vihamiehet

Kun egot törmäävät, syntyy pahaa jälkeä. Esimerkiksi Juice Leskinen ja Jyrki Lehtola eivät käy yhdessä golfaamassa. Lehtola on kunnostautunut Juicen armottomana kriitikkona ja päinvastoin.

Juice Leskinen, millaiset välit sinulla on Jyrki Lehtolaan?

"En tiedä, kun en ole koskaan miestä tavannut. Ei välejä ollenkaan."

Mikä on ikävintä mitä Jyrki Lehtola on sinulle tehnyt?

"Hän on kirjoittanut useita kirja-arvioita Kalevaan. Niissä hän on arvioinut minun henkilöäni, ei kirjoja. Tiedän tämän, koska olen nähnyt ne."

Arvioit sitten Helsingin Sanomiin Lehtolan Teokset.

"Tein sen kun kerran pyydettiin. Kirja oli liian tuhti, se olisi pitänyt tehdä toisella tavalla.

Pysyitkö vain kirja-arvioinnissa?

"Kyllä mä vähän henkilöönkin kävin, kuten hänelläkin (Lehtola) on tapana. Hänellä on korkea käsitys itsestään. Hyvistä lähtökohdista tosin, sillä hänen lähisukulaisensa on hyvä sanomalehtikirjoittaja."

Writer’s block

Juuli Niemi, 22, esikoiskirjasi Tara julkaistiin kesällä. Nyt on jo syksy. Onko sinuun iskenyt toisen kirjan kammo tai writer’s block?

"Minulla ei ole ainakaan ollut sellaista. Tuota on kysytty niin paljon, että ehkä mulle tulee sellainen. Olen vielä nuori, joten ehkä saan olla vielä rauhassa."

Rivoudet

Kirjallisuuden paha poika Henry Miller nousi maailmanmaineeseen Pariisin huoratalojen inspiroimalla tajunnanvirtapornografialla. Yksi "kirjallisuusgenre" on groteskihko "mieskirjallisuus". Mutta alkaako karskeintakin kirjoittajaa kaduttaa alatyylin viljely? Koskenkorva- palkinnon saaja osaa varmasti kertoa.

Arto Salminen, kirjasi Paskateoria alkaa lauseella "Jasmine pieri nussiessaan". Onko tämä koskaan hävettänyt sinua?

"Jos luet sen tarkkaan, niin ensimmäinen sivu on metafora kirjan tapahtumista. Pikemminkin olen ylpeä siitä."

Vainoojat

Kirjailijalla voi olla yli-innokkaita faneja. Black Jack -teoksen hiljattain julkaissut turkulainen dekkaristi Reijo Mäki kertoo omituisesta "seurustelustaan".

"Vaimonikin ihmettelee, että minulla on kaksi ja puoli vuotta kestänyt onnellinen suhde ihmisen kanssa, jota en ole koskaan tavannut. Merkkipäivinä tulee säännöllisesti lippusia ja lappusia. Toiset sitten uhkaavat terveyttä. Tuntuu, että jos ihmisillä itsellään on probleemeja, niiden on helpompi lähestyä jotain sellaista, jonka naama on tuttu."

Motivaatio

Taloudellista megamenstystä voi seurata kirjailijan pahin vihollinen, laiskuus.

Juoksuhaudantie on myynyt yli 100 000 kappaletta. Jäätkö elelemään Teosto-maksuilla, Kari Hotakainen?

"Jos asuisi Porissa tai Parkanossa, se olisi mahdollista. On muistettava, että mulla on kovempi verotus kuin Jorma Ollilalla. Motivaatio säilyy kovana, sillä tämä on mulle sattuma. Olen marginaalikirjailija. 5–7 vuotta sitten kirjojani myytiin kaksi tuhatta kappaletta. Klassikkoa myytiin seitsemän tuhatta. Sydänkohtauksia-teosta myytiin kuusi ja puoli tuhatta. Klassikon myynnin takia luultiin, että Sydänkohtauksia möisi vielä enemmän, mutta kissan paskat."

"Vaikka Juoksuhaudantien myynti on saavuttanut fellinimäiset mitat, minulla ei ole mitään paineita. Minulla on uusi aihe, joka on intohimoinen ja mielenkiintoinen. En tee jatkokertomuksia."

Esikoisen jälkeiset paineet

Anja Snellman, esikoisteoksesi Sonja O oli huippumenestys. Onko se ollut takaraivossa teoksena, jota olet pyrkinyt kaikin keinoin ylittämään?

"Kirjoitin Sonjaa seitsemän vuotta ja tähtäsin jo kirjoittaessani siihen,että tällaista kirjaa ei sitten kukaan ole aiemmin kirjoittanut, perkele! Kirjan ilmestymisen ja kaiken sen kehun ja kohun jälkeen halusin tietoisesti kirjoittaa ihan erilaisia teoksia. Jos paineita oli ja tuli, niistä en piitannut. Tietenkin elämä meni menestyksen jälkeen risaiseksi, pari vuotta keinui humussa ja sumussa, taksiajeluita, nahkahousuja, kauniita kundeja tarjolla siellä ja täällä, samppanjaa kengästä, vip-kohtelua ravintoloissa, ensimmäinen oma asunto – ihmeellisiä asioita köyhälle Sörkan friidulle. Omasta mielestäni en ole jäänyt esikoisteokseeni kiinni, ja näiden Sonjan jälkeen kirjoittamieni 15 romaanin joukossa on mielestäni monia merkillisempiä (ja myös merkittävämpiä) teoksia kuin se."

"Tunnen syvää hellyyttä esikoistani kohtaan, nyt jo jonkinlaista kainoa ylpeyttäkin. Pekka Tarkan viimeisestä Saarikoski-kirjasta käy ilmi, että Saarikoski kadehti kieltäni, karjalan murteen ja slangin runoproosaa. Hän jopa suunnitteli kääntävänsä teoksen ruotsiksi. Sonja O. kävi täällä päättyy sanoihin: ‘Mitäkö odotan? En ainakaan aplodeja.’ Tämä on edelleen osa kirjailijuuttani, pätee ankarasti yhä."

Liiallinen uhrautuminen työlle

Kekkoskerturi Juhani Suomi, onko käynyt niin, että Kekkosen takia oma elämä on jäänyt elämättä?

"Tietysti sillä tavalla, että kun mulla on virka ja työni tapahtuu virka-ajan ulkopuolella. Se ei johdu Kekkosesta, vaan se voisi olla kuka muu tahansa. Kyllä työni on kuitenkin ennemmin intohimo kuin velvollisuus. Palkintona on tiedonjanon sammuttaminen."

Kun tekee moniosaista elämäkertaa suurmiehestä, voi olla, että faktan ja fiktion raja hämärtyy ja virtuaalitodellisuus korvaa aidon asian.

Juhani Suomi, oliko Kekkonen olemassa ?

"Ainakin olen tavannut hänet. Hän ei ole virtuaalihahmo."

Oletteko varma, että tämä ei tapahtunut unessa?

"Sellaiset ihmiset, jotka olen tavannut, kuten Paasikivi tai Kekkonen, niin he ovat niin mieleenjääviä, että ei voi kuvitella että he olisivat voineet olla virtuaalihahmoja."

Keskiverto-kirjailija on...
• Mies (64%)
• Syntynyt vuonna 1946
• Kirjoittanut esikoisteoksensa 29-vuotiaana
• Ei käytä silmälaseja (69%)
• Suorittanut akateemisen loppututkinnon (60%)

Lähde: Pekka Tarkka. Nykykirjailijat.