Työttömyydestä puhutaan yleensä piruna, jota vihaa kolmesataatuhatta työtöntä ja pelkää vähintään yhtä suuri joukko työssä käyvistä. Ilman työtä menee itsetunto ja elämältä pohja, kertoo moni. Jotkut päätyvät kuitenkin päinvastaiseen laskelmaan: onni onkin vapaus palkkatyöstä. He irtisanoutuvat ihan itse, riippumatta siitä, näkyykö herra YT:tä vai ei.
Miten tähän tullaan ja mitä siitä seuraa? Kolme it-alalta – jossa työttömiä työnhakijoita piisaa – lähtenyttä nuorta suomalaista perustelee oman ratkaisunsa. Toisin kuin työnantajat usein spekuloivat, kyseessä ei ole raha, jonka määrä ei riittänyt sitouttamiseen. Raha saattaa selittää livahtamisen toiseen firmaan, mutta siinä vaiheessa kun todella otetaan hatkat, on selitys päinvastainen: raha on menettänyt merkityksensä.
Generation X
Hän, – Ossi Viljakainen, 28, on ottanut hatkat IBM:ltä huhtikuussa 2003. Vuosi sitten hän tarkkaili servereitä surisevassa hallissa, nyt hän istuu aatetta hurisevassa Satu Silvon kasvisravintolassa ja hymyilee näyttäen suorastaan ääliömäisen tyytyväiseltä itseensä. Ossin selitys ratkaisuille, jonka hänen äitinsä hyväksyy (“kunhan poika vain on onnellinen”), jota hänen isänsä ihmettelee (“kesti kauan ennen kuin edes uskalsin kertoa mitä nykyisin puuhaan”) ja joka aiheutti suurta huolta entisissä työkavereissa (”voi, eikö sinulla ole uutta työpaikkaa?”), on matemaattis-graafinen: kaksi käyrää kohtasi toisensa ja väistämätön tapahtui.
”Into päivätyön tekemiseen laski samalla kun kiinnostus muihin asioihin nousi. Siitä, kun ensimmäisen kerran tajusin, etten halua elää kuten elän, kesti kuitenkin neljä vuotta lopullisiin hatkoihin. “
Kaverit eivät sanoneet mitään. ”He ovat kaikki samanlaisia, generation x:ää tai jotakin. Ja he tietävät millainen Ossi on”, sanoo Ossi.
Ajatus kokonaan toisenlaisesta elämästä välähti mielessä silloin tällöin, etenkin silloin, kun Ossi kokeili eräitä sieniä.
”Kaikki, minkä perässä juoksin, kuten raha ja vaatteet, näyttivät siinä tajunnantilassa täysin merkityksettömiltä.”
Ossi nauraa.
"Ja sitten kaikki unohtui."
Miehen ensimmäinen it-alan työpaikka – mitä ennen hän oli tehnyt uraa McDonaldsissa – oli Hewlett Packard Hollannissa. Siellä Ossi tutustui huumepolitiikkaan, ja yhdistelmä sosiaalista omatuntoa ja omaa laitonta harrastustoimintaa katalysoi Ossissa sisäisen ihmisoikeusaktivistin. Hän palasi Suomeen ja perusti pari vuotta sitten kavereineen Humaania päihdepolitiikkaa ry:n. Verkostoitumista, kokousten ja seminaarien järjestämistä, vaikuttamisyrityksiä – tätä Ossi halusi tehdä.
Samaan aikaan hän oli kuitenkin töissä IBM:llä.
"Alussa olin innoissani: iso firma ja hyvä palkka. Mutta kypsyin jo ensimmäisen vuoden jälkeen. IBM on iso, kankea, kylmä, kolkko, vanhanaikainen..."
Ossi tajusi, ettei halunnut olla palkkatyössä, ainakaan tietokonealalla, enää ollenkaan.
Viimeinen vuosi duunissa oli kidutusta, viimeiset kaksi kuukautta silkkaa infernoa. “Ahdisti ja vitutti. Halusin vain pois."
Mutta oli syitä jäädä: Ossi oli muun muassa ostanut keskustasta asunnon ja käyttänyt hyväkseen myös erinäisiä kulutusluottomahdollisuuksia.
"Viimeisen vuoden maksoin luottokorttilaskuja, jotka eivät ole täysin kuitatut vieläkään. Ja kävin pankin kanssa neuvotteluja."
Puoli vuotta ilman työpaikkaa – ja ansiosidonnainen työttömyyskorvaus – näyttää kohdelleen miestä hyvin. Ansiosidonnainen ei tietenkään jatku ikuisesti. Mutta kaikenlaista jännittävää onkin huumepolitiikan saralla jo tapahtunut.
"Suomeen tuli vierailulle Euroopan huumepoliittisten järjestöjen kattojärjestön edustaja. Me veimme järjestömme kanssa hänet luontoretkelle. Seuraavaksi saimme kutsun ja lentoliput järjestön tapaamiseen Wieniin!"
Ja nyt Ossia on kosiskeltu Belgiaan hoitamaan kattojärjestön lehdistökampanjaa. Lienee tarpeetonta mainita, että Ossilla ei ole sen paremmin sosiaalitieteellistä kuin viestinnän koulutusta. Hänellä on vain usko ja energia. Ihan ensin hän kuitenkin käy Intiassa.
"Lähden ystäväni kanssa, joka on saanut kutsun gurunsa luokse – telepaattisesti", sanoo Ossi ja räjähtää nauramaan.
Raising My Family
Alun perin hän hankki ravintola- ja hotellialan koulutuksen, vaikkei ala erityisemmin kiinnostanut. Uusilla aloilla piti olla enemmän haasteita, mutta lopulta ongelmaksi nousi nimenomaan haasteiden puute.
"Uusi työ jaksaa motivoida muutaman kuukauden. Yleensä se ei kuitenkaan ole tarpeeksi mielenkiintoista ja vaihtelevaa vaan pelkkää rutiinia."
Katjalla on sangen epäsuomalainen työfilosofia: "Jokaisella pitää olla työ, jonka tekeminen on hänen itsensä mielestä kivaa."
Siinä suhteessa usko palkkatyöhön on mennyt.
Nyt naisen vatsassa on kolmas – ja ratkaiseva – lapsi, eikä Katja aio tulla enää äitiyslomalta takaisin. Myös hänen taskussaan elää suunnitelma B: oma askartelualan nettikauppa! Sinne Katja saa keksiä niin paljon omia ideoita kuin haluaa.
Www.craftnetshop.com on jo toiminnassa, ja asiakkaitakin kuulemma on. Katja myy sen kautta esimerkiksi tietyn hollantilaisfirman nukenvaatekaavoja yksinoikeudella. Rekisteröitymään asiakasrekisteriinsä hän houkuttelee exclusive-tarjouskorin avulla.
Ei tule yllätyksenä, kun Katja kertoo asuneensa nuorena useita vuosia Yhdysvalloissa: yksilönvapauden ja yrittämisen ytimessä.
Hän ei oikeastaan näe yhtään syytä, ettei firma lopulta menestyisi.
Bisnes ei kuitenkaan ole hatkojen syy – ainoastaan osa ratkaisua. Lopulta kyse on arvoista: Katja ja hänen miehensä ovat perheihmisiä. Naimisiin mentiin 25-vuotiaina, ja pian alkoi perhe kasvaa. Eikä kaveripiirikään koostu sen kaltaisesta sosiaalisesta aineksesta, että paineita työstä vetäytymisen takia olisi odotettavissa.
"Ei me tunneta ketään juppeja."
Parhaillaan Palmut suunnittelevat muuttoa Savonlinnaan.
"Sieltä saisi nätin kodin aika halvalla."
Äidin, isin ja lasten olla ja elää.
Viva la Musica
Isossa valoisassa ruokailutilassa istuu nuorekas nelikymppinen, Mika Mäkinen. Hän istuu talossa työpaikan sijaan taistellakseen tulevaisuuden kauhuskenaariotaan vastaan.
"Olen nyt nelikymppinen, työurani puolessavälissä. Nyt voin vielä vaihtaa suuntaa. Kauheinta olisi se, että minusta tulisi 65-vuotias äijä, jolla olisi hieno titteli ja joka olisi paahtanut koko elämänsä duunia."
Taistelu alkoi jo kymmenen vuotta sitten, jolloin hän lähti samalla alalla – tietokoneiden parissa – työskentelevän vaimonsa ja kolmikuukautisen lapsensa kanssa Australian Brisbaneen. Vanhemmat ihmiset varoittelivat: Suomessa on paras lastenhoito, eikä muutenkaan kannata lähteä, kun ei ole työpaikkaakaan valmiina.
Brisbanessa kaikki järjestyi helposti. Nyt kymmenen vuoden jälkeen perhe on taas Suomessa, ja Mikalla on meneillään uusi suuri muutos – eikä hän enää edes kuuntele, mitä skeptikoilla voisi olla sanottavanaan.
"Mitä tässä muka voi käydä? Pahimmillaan joudun menemään takaisin tietokonehommiin. Jos niitä ei löydy, niin sitten jotain muuta.."
Sekä tapaus Brisbane että nykyinen siirto perustuvat kuitenkin tarkkoihin laskelmiin elinkustannuksista ja säästöistä: olennaista on, miten kauan voi olla tekemättä palkkatyötä ennen kuin rahat loppuvat. Tämän hetkisessä projektissa aikaa on kokonainen vuosi.
Valkoisen talon olohuoneesta johtavat portaat kellariin. Siellä on Mikan oma kotistudio. Hän aikoo tehdä vuoden sisällä ammattimaisesti yhtä tai useampaa seuraavista: säveltää levy-yhtiöille, tuottaa demoja tai rakentaa kotistudioita ja -teattereita. "Musiikki on se, mikä oikeasti kiinnostaa."
Rahan kerääminen sen sijaan ei kiinnosta. "Sen verran pitäisi alkaa tulemaan, ettei vaimon tarvitse elättää."
Jos todennäköisyyslaskentaa harrastaisi, voisi väittää, että onnistuminen voi olla vaikeaa – ja Mika tietää tämän. "Nykyisin saa kohtuuhinnalla todella hyvät laitteet, kotistudioita on paljon ja alalla hyviä tekijöitä." Henkisenä tukena hänellä on kuitenkin Idols: "Kuultuani ohjelmaa varten sävelletyn Tulin voittamaan -kappaleen tiesin, että levy-yhtiöiden säveltäjiltä on paukut lopussa."
IT-ala on kuitenkin Mikan mielestä ihan hyvä työpaikka. Sillä on vain yksi huono puoli: "Se on toimistossa istuminen. Ulkoilmassa, vaikka puutarhassa tai rakennustyömaalla, olisi kivempaa."
IT-ala on toimettomien hautomo
IT-alalle on tultu helposti, usein täysin ilman koulutusta ja periaate "viimeisenä sisään, ensimmäisenä ulos" pätee, "helpolla sisään, helpolla ulos" -lisäyksellä. Työntekijät vaihtuvat tutkimusten mukaan eniten juuri vähiten koulutettujen ja kokemattomimpien keskuudessa. Kokemattomat ovat usein myös nuoria: aikaa seikkailuihin riittää. Myös rahalliset edut optioista reippaisiin palkkoihin alkavat useimmiten kertyä vasta, kun takana on kohtuullisen pituinen työura. Juuri nyt IT-alalla ei sitä paitsi ole kovin kivaa: ne, joilla duunia on, joutuvat paiskimaan sitä kaikkien työttömien edestä ja panikoivat johtajat valvovat työntekijöitä pahemmin kuin Neuvostoliiton johto kansalaisiaan. Monilla työpaikoilla työntekijät raportoivat työajankäytöstään viidentoista minuutin välein! Miksi Hannu Hanhi -tyyppinen postmodernin moniarvoisuuden sisäistänyt nuori, sellainen kuin tuttavamme Ossi, ei lähtisi, esimerkiksi Intiaan?
Sitä, kuinka paljon oravanpyörän ulkopuolella on elämää, ei tiedä kukaan: tilastoissa hatkat ottaneet tulkitaan irtisanotuiksi ja työttömiksi. Ainoa tieto on se, että viime vuonna noin joka kymmenes työsuhde päättyi työntekijän omaan pyyntöön ja naiset pyysivät moista miehiä useammin. Suomalaiset tunnetaan myös innokkaina eläkkeelle lähtijöinä. Päinvastoin kuin muualla, täällä unelmoidaan eläkkeelle pääsystä jo alle kuusikymppisenä. Työstä pako on pesiytynyt suomalaiseen yhteiskuntaan kuin syöpä, eikä IT-alan myrskysää tietenkään selitä kuin osan hatkoista.
Kyselykierros tuttavaverkostossa raportoi muun muassa seuraavat tapaukset: markkinointihenkilö meni torille myyjäksi; tieteentekijä kertoi väitöstilaisuudessaan jättävänsä akateemisen maailman ja ryhtyvänsä kukkakaupan myyjäksi; mainostoimiston copywriter kirjoittaa romaania ja päivittäistavarakauppansa myyneet yrittäjät pyörittävät parhaillaan pienimuotoista surfibisnestä kaukaisella saarella keskellä suurta lämmintä merta.
31 kommenttia
Oravanaolo
29.1.2004 18:37
Hyvä idea, niin kauan kuin pako "korporaatiotyöelämästä" tai ns. oravanpyörästä pakeneminen ei tapahdu meidän muiden kustannuksella, niin kannatetaan. Jokaisella on oikeus onneen mutta esimerkiksi huumeveikko Ossi ei ole oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen, koska hän ei ole aidosti hakemassa töitä. Toivottavasti liitto ottaa jyrkän kannan ja perii takaisin Ossille aiheettomasti maksetut rahat. Muille kahdelle toivotan onnea vaikka en usko kummankaan menestyvän niin pitkälle että heidän yrityksensä voisivat elättää heidät. Mahdollinen epäonnistuminen ei silti oikeuta teitä jättäytymään työelämästä ja heittäytymään sosiaalipummeiksi.
Artikkelin loppu IT-alasta on ihan täyttä skeidaa, kirjoittaja ei todella tiedä mistään mitään. Tiedot IT-alalta ovat varamsti peräisin samankaltaisista artikkeleista kuin tämäkin. Kopi-peistaamalla journalismia, huhhuh.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Rami67
29.1.2004 21:42
Jos alalla on paljon jengiä työttöminä, mitä väärää on antaa paikkansa jollekin toiselle?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
globus
30.1.2004 03:06
Itse lahdin rahoitusalalta analyytikon hommista vapaaehtoistyohon Perun viidakkoon. Loistava valinta. Jos ei tykkaa duunistaan niin sitten pitaa uskaltaa vaihtaa. En sieda ihmisia jotka valittavat paivasta toiseen kuinka ikavaa duunissa on ja jotka vain odottavat seuraavia kesalomaa elaakseen edes hetken. Kaikki on mahdollista - ja kaikki on vain omista valinnoista kiinni!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Nicke fränti
30.1.2004 06:53
just no onhan se varmaan siistiä ja syodä sieniä mut ketkä sen sun korvauksen maksaa prkl. ajattele jos kaikki eläis tolla tavalla? voi sitä elää rennosti ja tehdä työtä esim puhelinmyynti jossa 2-3h päivä mut silti 30 000 euroa vuodessa ja thaimaassa käyty töiden kustannuksella jo pari kertaa. herätkää!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Leghor
30.1.2004 16:09
Jumalauta mun pitää maksaa vuokra tai kuolen roskiksessa kylmään. Tähän on ainoa ratkaisu käydä töissä. Huvikseni en liiton rahoilla rupea elelemään. Sori vaan ihanasta vapaudesta haaveilijat, kaikkien todellisuus ei ole aivan samanlainen.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Espanjaaa
30.1.2004 18:24
Itse olen aina ollut sita mielta, etta koskapa meidan "tavallisten ihmesten" on kaytava duunissa , on siita myos nautittava. Joten siina vaiheessa kun alkaa tuntua, ettei homma enaa maistu, on aika vaihtaa maisemaa. Itse olen omia oppeja mukaillen vaihtanut tyopaikkaa noin kahden -viiden vuoden valein ja viettanyt paristakymmenesta aktiivisesta tyovuodesta reilut puolet ulkomailla. Talla hetkella hima ja elama Espanjassa, jonne kylla taidan jaada.
Vastaa kommenttiin... mutta eihan sita koskaan tieda...
Vastaa kommenttiin
Ledigt
1.2.2004 08:42
Mahtavaa et on vielä ihmisiä jotka uskaltaa heittää perinteisen "nine to five" ajattelun roskikseen ja kaikille jotka moralisoi toisten valintoja ettette vain olisi kateellisia. Ei työnteko ole pakollista ja luulen että Ossikin on jo maksanut ihan itse oman ansiopäivärahansa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
-minni2-
2.2.2004 10:23
Ihana lukea muiden kertomuksia nine to five -putkesta lähtemisestä! Irtisanouduin itse viikko sitten turvallisesta, siististä sisätyöpaikastani ja ryhdyn tekemään epäsäännöllisiä, huonommin palkattuja hommia. Onneksi kravattimeininki alkoi kolmen vuoden jälkeen ahdistaa. Osaan näköjään vielä ajatella omilla aivoillani ja löytää minunnäköisiäni askelia elämässäni.
Tsemppiä kaikille muille, jotka harkitsevat uraputkesta lähtemistä ja 'vaihtoehtoiseen' elämäntapaan heittäytymistä! Klisee pitää paikkansa: rahan riittävyys ei ole kiinni isoista tuloista vaan pienistä menoista. Uskon vakaasti, että se, joka itse ajattelee mitä tältä lyhyeltä elämältään todella haluaa, ja uskaltaa tehdä asioita sen eteen, elää täydemmän ja tyydyttävämmän elämän kuin se, joka elää elämänsä sen mukaan, mitä kuvittelee ympäristönsä häneltä odottavan.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
EvilS
2.2.2004 11:15
Työn puurtaminen ja arjen kurjuus on todellisuutta varamsti suurimalle osalle kansaa, niin suuri ruikutus työpaikkojen eri ongelmista ja työssäkäynnistä vallitsee. Ei mikään uusi ilmiö siis. Ei ole mitään pahaa siinä, että ihminen pyrkii onnelliseen elämään, sen pitäisi olla jokaisen ohjenuora. Eiköhän se olekin, asioilla on aina kuitenkin se hieman ikävämpi toinen puoli, toimeentulo ja sen hankkiminen lienee yleisimpiä huolenaiheita.
Tuo Ossin nauttima ansiosidonnainen on kyllä vääryys, hänhän ei ole sitä itse misään nimessä kokonaisuudessaan kustantanut, eikä sitä ole noin tarkoitettu käytettävän. Ossi siis asettaa itsensä muita kansalaisa parempaan asemaan, nauttimalla etua johon hänellä ei ole oikeutta. Yhteiskuntamme hyväksikäyttäjä. Näitä näin työkkärissä töissä ollessani todella paljon. Käsittämätöntä miten ihmiset möläyttälevät viranomaisillekin päin naamaa, että heillä on oikeus vetää lonkaa yhteiskunnan rahoilla. Lienee syytä muistuttaa, että esim. kovapalkkaisista IT-alan tehtävistä maksettava ansiosidonnainen päiväraha voi olla 200 euroa päivässä ja enemmänkin. Moni nuori itseoppinut nörttikin kun sai IT-nousuhuumassa pumpattua palkkansa 4.000 - 6.000 e/kk luokkaan.
Kunhan kustantaa oman elämäntapansa itse niin kukin tehköön mitä haluaa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
touristbaba
2.2.2004 11:44
ottakaa hyvat ihmiset hatkat. ei teidan tarvitse raataa niita verorahoja valtiolle. esomerkiksi intiassa vuoden oleskelu maksaa kaikkineen noin 3000 euroa. halvemmalla paasee jos ei halua kaikkia mukavuuksia.
namaste
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Kuluttaja
2.2.2004 20:42
Loistavia kertomuksia...!!!
Kun vielä noihin yhdistettäisiin uskonnon ja yhteiskunnan yleisten arvojen odotukset nykyihmiseltä ( 30 v. akateeminen koulutus, opintolainaa 30 000€ + 300 000€ asuntolainaa, omakotitalo lähiössä, vaimo paksuna, farmariauto, kesähäät,lomat mummolassa, duunia kaheksasta neljään ja muu paska ) alkaa todellakin ahdistaa ja huolella...
(melkein) Itsensä herra
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
surfpummi
4.2.2004 15:58
Mitä kukaan on ikinä saavuttanut ilman riskejä? Jos on onneton elämässä niin on siihen mahdollisuus vaikuttaa. Omiin suunnitelmiisa ja ideoihin on uskottava ja pitää hauskaa. Itse yritän saada mahtumaan mahdollisimman paljon elämyksiä tähän elämään. Oma suunitelma on matkata Aasian halki polkupyörällä ja viimein lentää sieltä Australiaan relaamaan biitsille ja opetella surfaamaan. En ole vielä saanut tyttöystävää suostuteltua sponsoroimaan mun surffipummin eloa.
Ps. Viimeinen loma kesti 7 kuukautta ja nyt olis tarkoituksena olla yli vuoden ilman TÖITÄ...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
kOOMAa
5.2.2004 15:04
[LAINAUS]touristbaba kirjoitti 02.02.2004 klo 11:44:
ottakaa hyvat ihmiset hatkat. ei teidan tarvitse raataa niita verorahoja valtiolle. esomerkiksi intiassa vuoden oleskelu maksaa kaikkineen noin 3000 euroa. halvemmalla paasee jos ei halua kaikkia mukavuuksia.
namaste[/LAINAUS]
Niin Intiassako meinasit oleskelurahat tienata? Femman päiväpalkalla voi tehdä vähän tiukkaa...ja joutuu jopa tekee DUUNIA!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
mee-coe
5.2.2004 22:35
Ei mielellään.
Jokainen valitsee työpaikkansa itse, mutta työttömänä oleminen ei ole ratkaisu. Se rasittaa yhteiskuntaa luvattoman paljon.
Eri asia on jos hoitaa lapsia kotona 10vuotta tms. ja puoliso on töissä jne. tai on saanut potkut.
Kyllä, yhteiskunnan tuillakin pystyy elämään, mutta muiden kustannuksella. Itse olin työttömänä 14kk, enkä nostanut korvauksia, en katsonut sitä sopivaksi, mielestäni se on viimeinen oljenkorsi ja peli on siinä vaiheessa psykologisesti ja rahallisesti menetetty. Säästin ahkerasti ensimmäisinä vuosina kun olin töissä ja asuin halvassa mutta kohtalaisen uudessa vuokrakämpässä hieman sydänkaupungin laitamilla. Silloinen tyttöystävänikin asui samassa taloudessa ja hän tienasi vain nimellisen summan (baarissa töissä vkloppuna), josta harvoin oli apua, kun hän halusi kuluttaa ne kaikkeen "kivaan". Jouduttuani työttömäksi pystyin elämään säästämilläni rahoilla kohtuullisesti ja maksamaan vuokraa (muija kyllä häipyi tässä vaiheessa omaa pahuuttaan), rahaa olisi silti ollut toiseksikin vuodeksi eteenpäin silloin kun pääsin takaisin töihin.
En ole ikinä ottanut lainaa, enkä ota, eikä nykyinen avovaimonikaan ole ottanut.
Ajamme vanhalla autolla, kunnes meillä on tarpeeksi varaa uuteen. Asuntokin pysyy vuokra-asuntona kunnes rahatilanne vastaa asunnon hankitahintaa.
Kaikkeen pitää varautua etukäteen, säästää rahaa ja katsoa tulevaisuuteen. Ei mielellään pitäisi elää päivä kerrallaan.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
MardeXX
6.2.2004 13:24
Mun mielestä ansiosidonnaisella elämisen moralisointi ei ole tässä it-alan tapauksessa oikeutettua. Alalla on paljon työttömyyttä ja suurin osa ansiosidonnaista nostavista haluaa tehdä työtä.
Kun yksi vapaaehtoisesti ryhtyy työttömäksi, vaihtaa hän käytännössä vaan ansiosidonnaisella elämisen paikkaa jonkun kanssa, joka taas haluaisi töihin. Yhteiskunnalle tilanne on siis plus miinus nolla.
Tilanteessa, jossa työtä ei riitä kaikille on työttömyysturvalla elämisen moralisointi vain periaatteellista eikä sillä ole mitään merkitystä kansan rahojen kannalta. Jos joku haluaa välillä ottaa etäisyyttä hommistaan eikä hänellä ole esimerkiksi lapsia huolehdittavanaan, toivotan kaikkea onnea. Sitä paitsi jos kaikki painaisivat firmoissa koko elämänsä, ei kukaan ehtisi tehdä vapaaehtoistyötä, perustaa järjestöjä, jotka vasta myöhemmin kantavat hedelmää jne.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
ITnortti
8.2.2004 17:40
Se on kyllä mun mielestä tyhmää, jos on 14 kk työttömänä ilman omaa syytä, eikä periaatteesta nosta tukia, vaan syö vielä säästönsä. Mitä jos sitä työtä ei vaan jostain syystä saa. Ei vaikka hakisi 10 vuotta duunia. Sillan altako sitä pitää itsensä löytää, ennekuin kehtaa tukia mennä pyytämään? Voi siinä vaiheessa vähän mietityttää, että jos olisin sillon aikanani hakenut tukea, niin enpä vielä olisi täällä. Paha niitä on takautuvasti hakea.
Itse olin viime kesänä työttömänä 3 kk YT-neuvottelujen seurauksena. Työpaikka onneksi löytyi kovan hakemisen jälkeen toiselta puolen Suomea.
Tunnusta kyllä, että heti ensimmäisenä työttömyyspäivänä ilmoittauduin työttömäksi työnhakijaksi ja aloin saamaan ansiosidonnaista korvausta, joka oli n. 60 % tuloista. Sillä rahalla tulisin ihan hyvin toimeen pitemmänkin aikaa, ja jäisi vielä törsättävääkin. Olihan minulla kyllä tilillä säästöjäkin vähintään tuon 3 kk työttömyyden ajalle, mutta koskaan ei voi tietää etukäteen, miten asiat etenee. Säästötkin meni lopulta aika hyvin muuton aiheuttamiin kustannuksiin.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
EvilS
9.2.2004 14:37
MardeXX kirjoitti 06.02.2004 klo 13:24:[/I]
"--- ansiosidonnaisella elämisen moralisointi ei ole tässä it-alan tapauksessa oikeutettua. ----
Kun yksi vapaaehtoisesti ryhtyy työttömäksi, vaihtaa hän käytännössä vaan ansiosidonnaisella elämisen paikkaa jonkun kanssa, joka taas haluaisi töihin. Yhteiskunnalle tilanne on siis plus miinus nolla."
Hieman värittynyt ajatuskuvio sinulla. Työttömyysturvajärjestelmä on olemassa sitä varten, että se turvaa työttömyyden aikaisen toimeentulon. Sillä ei ole tarkoitus rahoittaa mitään muuta, ei moraalisesti, eikä juridisesti. Järjestelmän väärinkäyttö johtaa ja on johtanut järjestelmän kiristämiseen. Vaikka moni onkin viehtynyt nostamaan työttömysyturvaa kansalaispalkkana, kansan enemmistö tuskin sitä haluaa rahoittaa, poliitikot eivät ainakaan ole laajemmin lämmenneet ajatukselle.
" Tilanteessa, jossa työtä ei riitä kaikille on työttömyysturvalla elämisen moralisointi vain periaatteellista eikä sillä ole mitään merkitystä kansan rahojen kannalta."
Joka työtä haluaa tehdä löytää sitä kyllä. Jokainen it-alan tekijä tietää, että vuosi poissa työelämästä vanhentaa osaamisen tehokkaasti eli mahdollisuudet saada vastaavia töitä eivät työttömänä parane. Jos haluaa kantaa kortensa kekoon, niin ottaa sopivaa muuta työtä. Erikseen ovat sitten useimmat ikääntyneet, ammattitaidottomat jne, joita työnantajat eivät oikeasti huoli.
Totuus on tässä tapauksessa työttömyysturvajärjestelmän väärinkäyttö - periaattellista on oman työnsä antaminen toiselle. Toiminnalle haetaan oikeutusta kuvittelemalla asioita.
"--- ei kukaan ehtisi tehdä vapaaehtoistyötä, perustaa järjestöjä, jotka vasta myöhemmin kantavat hedelmää jne."
Vapaaehtoistyö onkin vanhastaan mm. varakkaiden piirien naisten hupia. Vapaaehtoistyöllä on paikkansa, mutta sitä tehkööt ne, joilla siihen oikeasti on varaa - omaa varallisuutta. Vapaaehtoistyötä voi tehdä monien tärkeidenkin asioiden hyväksi, oliko tässä kyse sellaisesta...?
Voi, voi, jos tämän maan työvoimaviranomaiset vain toimisivat tehokkaammin - kuinka voi parhaassa työiässä oleva kundi nostaa työttömyysturvaa ilman aikomustakaan hankkiutua töihin?
Tämä on tätä sosiaalietuuksien shoppailua, loppu sillekin tulee ihan pakosta. Valtion kassa ei ole pohjaton ja kukaan ei halua maksaa lisää veroja.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Motivoi
10.2.2004 05:08
Kylläpäs perisuomalainen katkeruus ja kateus taas paistaa monessa tekstissä. On se kummalista, että jos jollain menee paremmin kuin itsellään niin heti ensimmäisenä täytyy olla puukottamassa selkään. Eikö kaikkien pitäisi olla tyytyväisiä? Työpaikka vapautuu, kun joku parempaa tekemistä omaa sanoo itsensä irti ja alkaa tehdä mahdollisesti jopa jotain oikeasti hyödyllistä yhdistystoimintaa ja tilalle tulee joku joka suostuu nine to five huoraksi.
Olen muutamaan otteeseen joutunut seuraamaan muutaman valtion firman toimintaa. Työpäivän kuva on ollut suunnilleen tämä: 9 töihin-> sähköposti-> kahville-> tupakalle-> syömään->ruuansulattelua-> ehkä yksi puolentunnin homma jos motivoi-> kaville-> kotiin. Onko tällaisten turvatyöpaikkojen pitäminen muka kannattavampaa, kuin jos nämä henkilöt olisivat kotona nostamassa rahaa ja voisi mahdollisesti kehittää itseään eivätkä joutuisi esittämään tekevänsä työtä, jotta työttömyys tilastoja saataisiin kauniimmiksi?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
lapista
10.2.2004 09:08
Helppohan on jäädä it-alalta työttömäksi, siellähän saa niin törkeetä palkkaa, etteihän niitä saa tuhlattua tavallinen ihminen ainakaan heti. Otetaanpa joku perus duunari joka tienaa n.1500€ brutto kuussa, on perhettä ja asuntovelkaa. Jos irtisanoudut töistä tulee 90 päivää karenssia ja sit vasta alkaa ansionsidonnainen juosta n.60% liksasta. Ei oo tavallisella työläisellä varaa heittäytyä oravanpyörästä pois, varsinkaan pääkaupunkiseudun ulkopuolella, missä duuneja ei ole jaossa. yks työpaikka ilmoitus kun ilmestyy, hakijoita on heti n.300-400. Ois minustakin mukava heittäytyä duunista pois ja alkaa metästelemään ja kalastelemaan elääkseen, kyllä sillä ittensä ja perheensä elättäs, muttei ole nyky-yhteiskunnassa mahdollista.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
EvilS
10.2.2004 12:29
Eikö mene perille ;-)
Kyse ei ole kateudesta ns. oravanpyörästä poishyppääjää kohtaan. Kyse ei ole poishyppääjän erikoisesta urheudesta ja hänen solidaarisudestaan työttömiä kohtaan kuten täällä yritetään väittää. Jotain jaloa asiassa olisi, jos elättäisi itsensä sen sijaan että nostaa päivärahaa.
Valtiolla on monta paperin pyörittäjää, kyllä. Niin on myös vakuutusyhtiöissä ym. Eräs versio 9-5 huoraamiselle on hakeutua töihin, joissa ei tarvitse raataa itseään vereslihalle. Työnantajia, jotka suhtautuvat suopeasti opintovapaisiin ja virkavapaisiin ym. on mm. valtio ja kunnat. Mikäli ei halua olla menestynein uratykki voi valita toisenkin tien pysyä työelämässä ja silti hankkia itse toimeentulonsa. Työn ohella jaksaa vielä huolehtia omasta hyvinvoinnistaan parhaassa tapauksessa. Ei tarvitse turvautua epätoivoisiin tekoihin kun pääpallo alkaa hajota. Kuka käskee mennä duuniin, jossa hermo käryää niin pahasti, että sitä ei kestä. Jotain järkeä niihin uravalintoihin...
Sitä paitsi Suomessa on äärimmäisen tehokas julkinen sektori ;-) Ja yhä tehokkaammaksi mennään...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
papanoel
11.2.2004 01:47
[LAINAUS]EvilS kirjoitti 10.02.2004 klo 12:29:
Valtiolla on monta paperin pyörittäjää, kyllä. Niin on myös vakuutusyhtiöissä ym. Eräs versio 9-5 huoraamiselle on hakeutua töihin, joissa ei tarvitse raataa itseään vereslihalle. Työnantajia, jotka suhtautuvat suopeasti opintovapaisiin ja virkavapaisiin ym. on mm. valtio ja kunnat.
Sitä paitsi Suomessa on äärimmäisen tehokas julkinen sektori ;-) Ja yhä tehokkaammaksi mennään...[/LAINAUS]
Ei ne nuo opintovapaajärjestelmätkään yhteeiskunnalle ilmaisia ole (jos nyt kukaan edes pystyy erilaisten järjestelmien yhteiskunnallisia kokonaiskustannuksia laskemaan. Varsinkin, kun otetaan laskelmiin joskus mukaan muitakin mittareita ja arvoja kuin pelkkä raha).
Sinulla PahaÄs kyllä näkyy aikaa aina vouhottaa näistä yhteiskunnan vapaamatkustajista, jotka kulkevat pummilla ratikassa, nostavat aiheettomasti työttömyyspäivärahoja jne. No, on se hyvä, että jollain on aikaa pitää huolta siitä, että yhteiskunnan rakenteet pysyvät pystyssä ;) Itse en tuollaista kokopäiväistä lähimmäisten kyttäämistä jaksaisi harrastaa. En edes "9to5" =)
Sinulle, joka työttömäksi jäätyäsi et hakenut edes lain suomia etuuksia, en voi muuta sanoja kuin, että kyllä ihmisen tyhmyys voi joskus olla syvältä koskettavaa. Toivottavasti saat hautakiveesi kaiverruksen, jossa tuosta uroteostasi sinua muistetaan kiittää.
Mutta kauan eläköön tämä luterilainen, ihmisen arvon työn kautta määrittävä kulttuurimme.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
EvilS
12.2.2004 11:16
Siis, pummilla matkustaminen tai muun kuin työnhaun tms. harrastaminen työttömyysturvalla, tv-lupamaksujen maksamattajättäminen jne. ovat tekoja joihin kuka tahansa pystyy niin halutessaan. Kummallisen usein ne yhdistetään kansalaistottelemattomuuteen, joka joissakin piireissä saa jopa sankarillisia piirteitä. Tämä tässä asiassa on naurettavaa.
Yhteiskunnan huijaamisesta on tullut arvo sinänsä. Ehkäpä nämä fiksut puijarit tietävät myös sen, että jos jokin asia ei toimi se korjataan. Sörnäisten metroasemalle tulee kulkuesteet lähiaikoina, työkkäreiden toimintaa tehostetaan jatkuvasti jne. Tämä ei edes tarkoita sitä, että isoveli valvoo, vaan sitä, että paitsi yksilö, jokainen kansalainen on myös yhteiskunnan jäsen. Ehkäpä jonain päivänä yhteiskunnasta voi erottaa riittävästi normeja rikkovia kansalaisia...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Markku Sukanen
24.4.2004 12:59
Pakko sanoa että v*tuttaa. Töitä tulee, töitä menee - joku aika sitten oli varsin hyväpalkkainen sellainen. Mutta, se stressi työstä jonka osaa, mutta joka ei voisi vähempää enää napata, on jotain sanoinkuvaamatonta. IT-ala, se on ala johon EI pitäisi hypätä jos sitä ei todella tahdo tehdä loppuikäänsä tai onnistu iskemään kiinni helppoon rahaan. Pälli siinä hajoaa...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
564564
10.6.2004 17:37
Lol eikai sitä nyt sieniä syömällä töitä tehdä :>
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
xodor
22.6.2004 11:12
Joo olishan se hienoo ku sais nukkua pitkään, mut millä sitä iitensä elättää jos ei töis käy. Ampua pitäis kaikki sosiaalipummit.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
OmaTie
9.7.2004 01:28
Liian suuri osa nuorista puhuu duunista pakollisena pahana. Duunis menee liikaa aikaa ja omiin juttuihin ei jää tarpeeks aikaa. VÄÄRIN!
Mä tein sen tempun että otin duunista loparit- tai oikeastaan en vaan enää mennyt takas. Ennen tätä ratkaisua tuumin mitä mä haluun tehdä, mikä on niin tärkeetä,mielekestä ja missä mä haluan olla hyvä.
Nyt mulla on oma yhtiö; työllistän itseni ja päättelen opintoja samalla oikisessa. Vaikka töitä on paljon en ole koskaan ollut näin motivoitunut,
verkostoitunut, oikeestaan en ole koskaan uskonut näin paljon. Kunhan pääoma kasvaa toivon ettei mun enää tarvii äänestää seuraavissa eduskuntavaaleissa. Äänestän omilla jaloilla ja lähden kokeilemaan siipiäni dynaamiseen eurooppaan.
Jos haluat olla oman itsesi herra. Vaihtoehtoja ei ole- yrittäjyys!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
kjashkkjhsd_
29.7.2004 22:05
HÄVETKÄÄ te, jotka elätte yhteiskunnan varoilla, vaikka voisitte ansaita itse oman elantonne. Joka kerta kun laitatte ruokaa suuhunne, puette muiden maksamat vaatteet päällenne tai menette ja tulette omien aikataulujenne mukaan MUISTAKAA, että teitä elättävät myös pienipalkkaiset ja yksinhuoltajat - siis köyhät ihmiset.
HÄVETKÄÄ KAKSINKERTIAISESTI jos käytätte vapautuvan ajan huumeisiin tai muuhun rikolliseen toimintaan. Se tulee todella kalliiksi meille muille. Terveydehuolto ei tällä hetkellä pysty vastaamaan edes kaikkien kipeästi apua tarvitsevien lasten tarpeisiin.
Jos tuntisin tuollaisen sosiaalipommin, tekisin hänetsä heti ilmoituksen.
ORAVANPYÖRÄSTÄ saa tietenkin irtaantua, jos yhteiskunta ei joudu maksumieheksi. Siitähän voi jopa olla hyötyä, jos käyttää vapautuvan ajan yhteiskuntaa rakentaviin asioihin.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
laajaajattelua
13.10.2004 22:50
Työ on pseudo käsite. Kuin strumffata. Ihan sama tehdäänkö paskaa tai kultaa niin jos se vain on työtä, niin se on arvokasta. Liika työhän täällä luontoa pilaa. Ja mikään työ ei loppujen lopuksi ole arvokasta kuin vasta sitten kun sen tuotos kulutetaan, itse työ ei ole arvokastavaan sen tuotos.
Vastaa kommenttiinTurha työ teettää turhaa työtä. Paljon on sellaista. Vähemmälläkin pärjättäisiin. Pirun kapitalismi.
Vastaa kommenttiin
Janimeneekauas
17.1.2005 02:46
Hieno juttu toi Ossin tarina.
Itse olen merillä töissä ja tällä hetkellä ettsin keinoa päästä ankeasta suomesta kauas, tuskin helpolla tulen takaisin, tai sitten tulen, en tie dä ja sehän se hienoa on.
Vastaa kommenttiinEn jaksa näitä ihmisiä mitkä puhuu rahasta, talosta, ihan mitä vaan, täällä on unohdettu miten eletään.
Pitäkää kulutusyhteiskuntanne, mie lähen intiaan vuoren laelle uudelleensyntymään. Ja Ossi, nähdään siellä...
Vastaa kommenttiin
JotainMuuttui
17.1.2005 22:06
[LAINAUS]Janimeneekauas kirjoitti 17.01.2005 klo 02:46:
Hieno juttu toi Ossin tarina.
Itse olen merillä töissä ja tällä hetkellä ettsin keinoa päästä ankeasta suomesta kauas, tuskin helpolla tulen takaisin, tai sitten tulen, en tie dä ja sehän se hienoa on.
En jaksa näitä ihmisiä mitkä puhuu rahasta, talosta, ihan mitä vaan, täällä on unohdettu miten eletään.
Pitäkää kulutusyhteiskuntanne, mie lähen intiaan vuoren laelle uudelleensyntymään. Ja Ossi, nähdään siellä...[/LAINAUS]
Kaunis ajatus.
Vastaa kommenttiinEnnen ajattelin kuten nuo muut, ärsyynnyin pummeista jne. Nyt huomaan opiskelijana, ettei ole varaa maksaa tv-lupaa tai bussikorttia (asun kyllä keskustassa, etten tarvitsekaan sitä), kun pitää palautella tukia 1200e ennen maaliskuuta. Kaikki opintotuet menee vuokraan. Käyn enemmän yhdessä, vähemmän kahdessa-kolmessa työssä. Aina niitä on ollut monta. Ahdistaa, kun ei töiltä aina kerkeä edes opiskella, ja vaaditaan kaikkialla lisää...Nyt haluaisin vain olla rauhassa....Tehdä jotain, mistä pidän...Vaihtaa työpaikkaa, saada arvostusta ja ystävällisyyttä...En vain enemmän raastavia juttuja, jotka ovat "haastavia" ja "mielenkiintoisia". En ole sellainen. Haluan pysähtyä ja levähtää.
Vastaa kommenttiin
Laowai
16.2.2005 17:41
Oravanpyörästä pois..mutta täysin ei pakoon pääse?
onnea vain kaikille.. tein itsekin niin...
Vastaa kommenttiinläpimätä ryöstökapitalismi tuhoaa ennen pitkää kuitenkin kaiken! siksipä aloinkin köyhäksi kulttuuri-työn tekijäksi(non-profit,non covermental)
freelanceriksi ja kas kummaa,sitäkin arvostetaan,että jotenkuten pärjään koko perheenikin kanssa! ja vanha klisee: Jumala rakastaa iloista antajaa...takaisin on tullut ropakalla väliin..
Vastaa kommenttiin