Paha pomo

Kesäloma tuli ja meni. Miltei kaksi miljoonaa suomalaista on palannut sorvin ääreen. Paikalla on myös esimies – ei aina niin hyvä ja oikeudenmukainen. Pyysimme lukijoita paljastamaan kokemuksensa kelvottomista ihmisjohtajista. Pidä tuolistasi kiinni, nämä tarinat ovat totta.

“Yksikkömme päätehtävänä on tuotteiden markkinointi. Pomoni ei kuitenkaan tunne yhtään tuotteistamme niin hyvin, että uskaltaisi lähteä niitä kellekään markkinoimaan. Hänen mantransa asiaan kuin asiaan on, että eihän esimiehen tarvitse kaikkea tietää. Meille työntekijöille on jäänyt epäselväksi, mitä hän sitten tietää. Hänen lomiensa jälkeen ei voi suunnitella mitään asiakastilaisuuksia. Hänen koko lomansa menee kuulemma pilalle hermoillessa. Hän ei myöskään halua jäädä aukioloaikaan toimistolle yksin - eihän hän tiedä mitä sanoa, jos puhelin soi.”

Nainen, 24

“Miespuolinen pomoni antoi minulle puhelimessa potkut, kun kerroin saaneeni sairaslomaa. Kun menin seuraavan kerran töihin, hän piti ensin mykkäkoulua päivän. Sitten hän puristi minua takapuolesta, jonka jälkeen kaikki oli kuten ennenkin.”
Nainen, 21

“Olin kesätöissä eräässä rakennusalan firmassa. Alussa homma vaikutti hienolta, kun palkkaa luvattiin jopa 20 000 mk/kk. Urakalla piti saada rahaa uskomattomia summia. Töiden alettua pomo päätti laskea palkan tuntipalkaksi. Palkkaa piti silti saada12-13 000 mk/kk, jos olisi tehnyt töitä kymmenen tuntia päivässä. Ruokatunnista ja kahvitauoista vähennettiin yhteensä tunti työajasta. Jos työssä tuli tehtyä virhe, niin se korjattiin ‘omalla ajalla’ palkatta. Aina, kun satoi tai ajoimme autolla työmaalta toiselle, palkkaa lähti pois jokaisesta puolituntisesta. Pomoni soitti päivää ennen palkkapäivää ja ilmoitti, että työtahtini ei ollut vastannut odotuksia ja että hän laskisi tuntipalkkaani 10 mk/h. Menettämäni tuntipalkka hyvitetään muille kokeneemmille miehille. Kuukausi oli ollut pomoni mukaan kaikkien aikojen huonoin ja tämä oli ollut minun ja yksin minun syyni. Käteen jäi lopulta neljännes siitä mitä oli luvattu.”
Mies, 20

“Entisellä esimiehelläni oli tapana ottaa reilusti illanvietoissa. Humalluttuaan hän otti aina jonkun henkilön silmätikukseen. Tapana oli ensin ‘keskustella vakavasti’ työasioista, sitten haukkua alainen ja lopuksi irtisanoa kyseinen henkilö. Samaisella esimiehellä oli myös tapana ahdistella naispuolisia alaisia; hän työnsi kieltään naisten korvaan. Myyntikokouksissa hän tunkeutui naisten hotellihuoneisiin. Yhteistyökumppanit, jotka olivat myyntikokouksissa, saivat myös haukut, jos sattuivat keskustelemaan liian kauan naistyöntekijöiden kanssa.”
Nainen, 31

“Miespuolinen pomoni yritti iskeä minut pikkujouluissa. Lopputulos: pomolle musta silmä ja minulle potkut.”
Mies, 22

“Pomoni tuli usein krapulassa töihin. Hän öykkäröi ja oli epäkohtelias. Pomoni ei muistanut nimeäni ja huusi aina: ‘Hei tyttö’. Hän haisi vanhalta viinalta ja kävi wc:ssa oksentamassa krapularyyppyjen lomassa.”
Nainen, 25

“Työpaikkahaastatteluni baarityöntekijäksi sisälsi ainoastaan keskustelua hevosista ja ratsastamisesta.”
Nainen, 21

“Edellisessä työpaikassani oli toisinaan aamulla sähkökatkoksia, jotka kestivät usein tunteja. Tehtaassa toimi työkoneet ja valaistus sähköllä, joten katkon aikana tehtaassa ei voinut tehdä töitä. Pomo ehdotti sähkökatkon ajaksi siivoustyötä, vaikkei pilkkopimeässä voinut mitään tehdä. Osa työntekijöistä päätti mennä läheiselle kioskille aamukahville, koska tehtaan kahvinkeittimet eivät toimineet. Vuorovastaavamme suuttui tästä, koska ei itse päässyt lähtemään ja vaati kellokortin leimaamista ja kahvillaoloaikaa poistettavaksi palkasta. Työntekijät suuttuivat päätöksestä ja se kostettiin kieltäytymällä ajamasta trukkia. Loppujen lopuksi pieni sähkökatkoksen aiheuttama poikkeama rutiinista johti yhden työntekijän erottamiseen erimielisyyksien vuoksi.”
Mies, 28

“Pomoni piti minua täytenä idioottina. Hän neuvoi, kuinka minun tulee valita reitti hoitaessani asioita kaupungilla, kuinka kukat tuli kastella ja lattia mopata. Lista on loputon. Tätä ohjeistusta jaksoin 12 kuukautta, sitten oli pakko vaihtaa työpaikkaa. Tilalleni tullut nainen saa kuulemma kaikki samat ohjeet.”
Nainen, 23

“En ole koskaan tavannut sovinistisempaa, rasistisempaa öykkäriä kuin oma pomoni. Olen kolmekymppinen sutjakka ja eläväinen nainen, pomoni taas jäyhä liki kuusikymppinen, joka luulee itsestään hiukan liikoja. Pikkujouluissa tämä possu huusi suu täynnä ruokaa vieressäni hävyttömyyksiä illan näytelmästä. Lopuksi hän totesi kovaan ääneen, miten mukavaa on, että laihduttuani rintani olivat jääneet silti sopivan isoiksi.”
Nainen, 31

“Pomoni suosimia ruokakeskusteluja ovat aiheet: Milloin ja missä menetit neitsyytesi? Mikä on erikoisin paikka, jossa olet harrastanut seksiä? Monenko miehen kanssa olet ollut? Kun katsoo tiimiämme, jonka pomo on palkannut, huomaa, että kaikki me tytöt olemme enemmän tai vähemmän samanlaisia ulkonäöltämme. Miehiä ei tässä tiimissä ole ollut kahteen vuoteen.”
Nainen, 26

“Työpaikallamme on sellainen systeemi, ettei kymmentä sekuntia kauempaa saa olla tekemättä mitään. Jokaisesta virheestä huudetaan päin naamaa, kahvi- ja ruokatunnit katsotaan minuutin tarkkuudella. Työkavereiden kanssa ei saa puhua paljoa eikä paria minuuttia aikaisemmin saa lähteä kotiin. Palkka on tietysti pieni, jotta pomolle jäisi enemmän käteen.”
Mies, 22

“Pomoni antoi tehtäväkseni valmistella projekti, jolle oli jo ostaja valmiina. Ennen projektin alkua pomoni antoi kuitenkin potkut puolelle hyväksymästään projektihenkilöstöstä ilman syytä. Myös projektisuunnitelmaan tehtiin suuria muutoksia. Ostaja ei ollut tyytyväinen pomoni virityksiin ja varma miljoonaprojekti menetettiin. Tästä suuttuneena pomo antoi sitten minulle kenkää.”
Mies, 24

“Esimieheni on 55-vuotias mies, ja erittäin huonomuistinen. Pomoni saattaa tulla aamulla 30 minuutin sisällä kolme kertaa vastaan ja toivottaa joka kerta hyvää huomenta. Toisinaan hän myös ahdistelee. Hän voi ottaa kädestä kiinni, silittää kämmentä ja kysellä kuulumisia. Hän kehuu, että kylläpäs neiti on tänään kaunis, silittää hiuksista tai ottaa alaselästä kiinni. Kaiken lisäksi hänen nykyinen vaimonsa on samassa yrityksessä töissä.”
Nainen, 20

“Edellinen esimieheni oli ärsyttävä pikku niljake, joka yritti aina huijata palkka-asioissa. Jokaisesta palkasta puuttui aina useita satasia. Aina kun yritin puhua palkasta, hän juoksi paikalta sanoen: ‘Asia kerrallaan, asia kerrallaan, älä hermostu.’ Meni aina useita viikkoja ennen kun sain koko palkkani.”
Nainen, 21

“Naispuolinen pomoni on astunut liian isoihin kenkiin. Hänellä ei ole lainkaan organisointikykyä eikä myöskään kykyä toimia solidaarisesti alaisiaan kohtaan. Siviilissä hän on todella epävarma ja pelkää muiden arvostelua. Hän ottaa aina kritiikin työstään henkilökohtaisesti. Muut työntekijät joutuvat kärsimään hänen epäjohdonmukaisista ‘delegoinneistaan’ ja työtavoistaan. Hän ei osaa antaa rakentavaa kritiikkiä alaisilleen, vaan sortuu ala-arvoiseen huutamiseen. Tosin omasta mielestään hän on suorasukainen ja rehellinen. Onneksi työpaikkani on määräaikainen.”
Nainen, 25

“Olin viikonloppukeikalla tanssilavalla. Pomoni käski minua sukkuloimaan kolmen eri toimipisteen, kahvion, baarin ja grillikatoksen välillä. Grillikatosta ei ollut kukaan vielä tanssien loputtuakaan koonnut, saati sitten grillannut. Pomo tuli kuitenkin tanssien loputtua räyhäämään, kuinka en ollut käynyt tarpeeksi grillipisteessä ja antoi potkut hirvittävän huudon kera.”
Nainen, 20

“Pomoni tapa ‘johtaa tiimiä’ oli salailla asioita ja olla kyvytön keskustelemaan mistään. Hän oli tehtäviinsä epäpätevin henkilö, jonka maa päällään kantaa. Mittani tuli täyteen kun ‘esimieheni’ oli lukenut tekemäni raportin vain puoliksi ja senkin huolimattomasti. Hän kehtasi väittää minua täysin perusteettomasti valehtelijaksi. Irtisanoin itseni siltä istumalta. Yrityksen toiminta oli muutenkin kuin brezhneviläistä pölynimurikauppiastoimintaa. Kauppoja alustettiin muun muassa viemällä asiakkaita huoriin. Jälkeen päin minulle selvisi, että firma teki rahaa olemattomilla matkalaskuilla ja kulukorvauksilla - näin saatiin maksettua ‘palkkaa’ ilman veroja.”
Nainen, 29

“Pomoni on minua viisi vuotta vanhempi, mutta käyttäytyy kuin ikäeroa olisi viisikymmentä vuotta. Minulla on varmasti firman paras työmoraali, mutta pomo kyttää silti, josko käytän liikaa aikaa lounaalla tai tupakkatauolla. Aamulla puolen minuutin myöhästyminen on maailmanlopun alkua. Firmassamme on 40 työntekijää ja olen ainoa, jota pomo vahtaa. Pidän työstäni, mutta aion vaihtaa firmaa pomoni takia. Kolme vuotta olen häntä sietänyt, nyt en enää päivääkään.”
Nainen, 25

Työntekijän kosto

”Lähdin kiitämään työpaikaltani, koska sen pomo oli ja todennäköisesti on edelleenkin vittumainen pilkunnussija ja kaiken lisäksi näyttää vielä pallinaamaiselta mulkulta.”

Kovaääninen Radiomafia-toimittaja Ari ”Paska” Peltonen kyllästyi pomoonsa, otti lopputilin ja kirjoitti esimiehestään 154-sivuisen kirjan Pallinaama. Peltosen suurimpia saavutuksia oli muinainen eduskuntakysely, joka tehtiin miehen kielenkäytöstä suorassa radio-ohjelmassa.

Pomostaan Peltonen kertoo: ”En saanut tehdä enää suoria lähetyksiä. Pomo ei rehellisesti myöntänyt, että ne olisivat multa kielletty, vaan kierteli että tekemistäni suorista lähetyksistä ei oltu enää kiinnostuneita.”

Peltonen sanoo kirjan olevan fiktiota, mutta entisen pomonsa silti yrittäneen estää sen julkaisemisen.

”Kiitin julkisuudesta ja päätin, että julkaisen kirjan vaikka omakustanteena.”

Onko tässä mitään järkeä? Ainakin teos on looginen jatke Peltosen kahdelle aikaisemmalle haukkumakirjalle.

Huutomerkissä hän haukkui opettajansa ja Toinen-kirjassa tyttöystävänsä.

”Seuraavaksi voisin kirjoittaa kotipaikkakunnastani Hyvinkäästä.”

Peltonen osaa haukkua itseäänkin.

”Olen puhekyvytön sössöttäjä, jolla on ajatuskatkoja. Epämusikaalinen, huonoihoinen, kaljuuntuva kaljamahainen rumilus. Korkeanpaikankammoinen, lentopelkoinen, uimataidoton. Tämä onkin kivaa! Hannari, pelkuri, nynnerö, epämiehekäs, muttei edes naisellinen.”

Ari Peltonen: Pallinaama (Like), 19 e.

Hyvä pomo

Johtamistyylejä on yhtä monta kuin on johtajiakin.

“Pinnalla on ihmisjohtaminen, jossa esimies innostaa työntekijät mukaan yhteisten arvojen vaalimiseen. Ihmisjohtaja osallistuu asioihin, on empaattinen ja opastaa työntekijät ajattelemaan itsenäisesti”, kertoo dosentti Antti Airamo Helsingin Kauppakorkeakoulusta.

Mutta ‘hyvä johtaja’ ei ole yksioikoinen käsite.

“Ihmiset haluavat edistää omaa hyvinvointiaan. Pomosta pidetään, jos hän on samaa mieltä asioista. Mutta kun johtajan näkemykset eroavat omista, on esimies huono.”

Huonon johtajan tunnistaa kuitenkin kahdesta piirteestä.

“Pomon paskantärkeys sekä vallanhimo huonontavat työyhteisön ilmapiiriä”, tiivistää Airamo.

Hyvä esimies omaa ainakin nämä taidot

1. Asiantuntemus alaistensa työtehtävistä ja kiinnostus työntekijöistään.
2. Kiinnostus työyhteisön JOHTAMISESTA.
3. Keskustelutaito delegointia, palautteen antoa ja välittömän ilmapiirin ylläpitoa varten.
4. Itsenäinen päätöksentekotaito.
5. Kyky tiedostaa olevansa auktoriteetti, käyttää valtaa tai ei.
6. Vahva itsehillintäkyky.
7. Halu kuunnella maltillisesti ja kiinnostuneena mielipiteitä, toiveita, huolia ja kritiikkiä.
    

Lähde: Pekka Järvinen: Onnistu esimiehenä (WSOY), 32 e.