Syömishäiriöiden tunnistaminen ja hoitaminen

Cityn ja Psykoterapiakeskus Vastaamon yhteisessä juttusarjassa johdatetaan lukijat hyvään mieleen.

Syömishäiriö on eräänlainen ahdistushäiriö, jota sairastavan ihmisen ruokailu- ja/tai liikuntatavat vaikuttavat terveyteen haitallisesti. Syömishäiriöön sairastuneen henkilön kokemus omasta itsestä ja identiteetistä vääristyy. Vaikeimmissa tapauksissa hoitamaton syömishäiriö saattaa johtaa erilaisiin sisäelinsairauksiin, jotka voivat johtaa jopa kuolemaan.

Syömishäiriöitä on perinteisesti esiintynyt yleisimmin nuorilla naisilla, mutta viime vuosien yhteiskunnallisten muutosten myötä erilaiset syömishäiriöt ovat lisääntyneet myös pojilla sekä vanhemmissa ikäluokissa.

Anoreksia, BED, bulimia ja ortoreksia

Syömishäiriöitä on monenlaisia ja oireet voivat vaihdella ääripäästä toiseen. Syömishäiriöt voidaan jakaa neljään päätyyppiin, joilla on variaatioita. Päätyypit ovat anoreksia (anoreksia nervosa), bulimia, BED (Binge Eating Disorder) ja ortoreksia.

Anoreksia on laihtumishäiriö, jolla tarkoitetaan sairaalloista halua laihtua. Siihen liittyy usein masennusta ja ahdistuneisuutta. Anoreksiaa sairastava syö hyvin vähän, tai muuten rajoittaa energiansaantinsa minimiin sekä liikkuu paljon. Tavallisimmin anoreksiaan sairastunut nuori on 12–20-vuotias. Anoreksiaa sairastaa noin 1–5 % väestöstä.

Bulimia on ahmimishäiriö, jossa toistuviin ahmimiskohtauksiin liittyy tyhjennysvaihe. Monet bulimian komplikaatioista liittyvät toistuvaan oksenteluun. Monesti bulimiaan kuuluu liitännäissairauksina masennusta ja ahdistuneisuutta. Bulimiaan sairastutaan tavallisimmin teini-iän viimeisinä vuosina tai nuorella aikuisiällä. Bulimiaa on arvioitu sairastavan noin 1–3 % naisista, miehistä prosentuaalisesti pienempi osa. Bulimia voi anoreksiaa helpommin jäädä myös huomaamatta. Bulimiseen käyttäytymiseen voi liittyä anoreksiaa enemmän viiltelyä ja muuta itsetuhoista käyttäytymistä.

BED on vähän tunnettu ”lihavan ahmimishäiriö”, jossa ihminen ahmii suuria määriä ruokaa oksentamatta tätä ruokailunsa päätteeksi. Se muistuttaa monin tavoin bulimiaa, mutta siinä ei esiinny sille tyypillistä pakonomaista oksentamista tai uloste- ja nesteenpoistolääkkeiden käyttöä. BED:ia sairastavilla on paljon psyykkisiä oireita, kuten yleistä alakuloa, masennusta, ahdistuneisuutta, mielialan aaltoilua ja psyykkistä haavoittuvuutta. BED on yleisin syömishäiriö. Ahmimishäiriötä ilmenee 2–3 %:lla aikuisista, naisilla useammin kuin miehillä. Vaikeassa ja sairaalloisessa lihavuudessa ahmimista esiintyy paljon enemmän. Ahmimishäiriötä tavataan usein nuorilla aikuisilla, mutta myös varttuneemmilla henkilöillä.

Ortoreksialla tarkoitetaan sairaalloista häiriötä, jossa henkilö säätelee ja rajoittaa syömistään kohtuuttomasti sekä pyrkii orjallisesti oikeaoppiseen ja terveelliseen ruokavalion noudattamiseen (teoriat, dieetit), minkä seurauksena elimistö saattaa kärsiä tiettyjen ravintoaineiden puutteesta. Ortoreksian ja anoreksian välinen rajankäynti on usein veteen piirretty viiva.

Psykososiaaliset syyt syömishäiriöiden taustalla

Syömishäiriöön sairastunut henkilö kokee, ettei hallitse itseään, eikä omia halujaan.  Haluaminen ja joskus jopa eläminen voi olla itseltä kiellettyä. Syömishäiriö rakentuu suuresta sisäisestä ristiriidasta. Saanko olla sellainen kuin olen, vai pitäisikö minun täyttää ensisijaisesti muiden odotukset? Omaa syömistään kontrolloimalla sairastunut henkilö pyrkii hallitsemaan omia rajojaan, vahvistamaan omaa minuuden kokemusta sekä lohkomaan erilaisia hankalia tunteita pois.

Perheessä, jossa ilmenee syömishäiriöitä, saattaa kulissit olla kunnossa, mutta todellisuudessa sen sisällä elämä saattaa olla kaoottista.  Vaativuustaso tällaisessa perheessä voi olla korkea, aikaa keskinäiseen vuorovaikutukseen ja keskusteluun voi olla vähän.

Syömishäiriöisellä on usein vahva häpeän kokemus siitä, ettei ole tullut perheessään nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään. Vanhemmilla on voinut olla kriisejä omassa parisuhteessaan tai elämässään, eikä lapsi ole saanut tästä syystä aikanaan riittävästi huomiota osakseen. Joskus syömishäiriöistä on lapsena kohdeltu kaltoin.

Syömishäiriöiden yleisimpiä oireita

• Ruoka-aikojen välttely tai niukka syöminen, ahmiminen sekä kalorimäärien tai ruuan laadun neuroottinen tarkkailu
• Hamstraaminen
• WC:ssä käynti ruokailun aikana tai heti sen jälkeen (oksentelu)
• Ulostuslääkkeiden käyttö
• Oksentelusta johtuva rystysten ihon vauriot
• Hammaskiilteen vauriot
• Äänen käheys
• Mielialojen vaihtelut
• Kiihtynyt mieliala, ärtyneisyys, raivon puuskat
• Jokapäiväinen rankka urheilu tai tiukka treeniohjelma, jota noudatetaan hyvin tarkasti
• Sosiaalisten tilanteiden välttely
• Painon putoaminen tai ylipaino
• Poskien turvotus
• Korkea vaatimustaso erilaisiin suorituksiin liittyen
• Minä kuvan vääristyminen, virhearvioinnit peiliin katsoessa
• Liiallinen punttisalilla käyminen ja treenaaminen
• Syömishäiriön oireiden salailu ja jälkien peittely

Syömishäiriöiden hoitaminen

Syömishäiriö on koko perheen asia, ja siksi kaikkien perheenjäsenten pitäisi saada tukea samanaikaisesti. Syömishäiriöiden hoitomuotoina käytetään kognitiivista tai psykodynaamista psykoterapiaa, sekä tarvittaessa perhe- tai ryhmäterapiaa. Ravintoterapeutti ohjaa tarvittaessa ravintoasioissa. Syömishäiriön hoitoon kuuluu myös lääkärin tarkastukset ja tarvittaessa erilaisia terveydentilan seurantatoimenpiteitä.

Psykoterapiaan pääsee ilman lähetteitä ja jonottamista. Hoito ei ole kallista. Yksittäinen 45 minuutin psykoterapiakäynti maksaa tyypillisesti 70-90 euroa. Pitkäkestoiselle kuntoutuspsykoterapialle voidaan hakea Kela-tukea, joka on 37-60 euroa per käynti. Ensimmäiselle psykoterapeutin vastaanotolle voivat tulla kaikki asianomaiset yhdessä tai potilas tai hänen omaisensa yksin.

Vinkkejä syömishäiriöistä kärsiville ja heidän läheisilleen

1. 1. Kiinnitä huomiota toistuviin erikoisiin käyttäytymistapoihin ja ajatusmalleihin ruokailuun ja urheiluun liittyen.
2. 2. Älä peitä ongelmaa. Puhu siitä mahdollisimman varhain.
3. 3. Muista ja muistuta, että syömishäiriö ei ole häpeällinen.
4. 4. Älä luota siihen että ongelmat poistuvat itsestään.
5. 5. Varhainen puuttuminen syömishäiriöihin ehkäisee parhaiten kroonisia terveydellisiä ongelmia.
6. 6. Älä lannistu – hae ammattiapua, jos omat keinot eivät riitä

Psykoterapiakeskus Vastaamo

Psykoterapialla vahvistetaan ihmisen toimintakykyä ja hyvinvointia yksityis- tai työelämässä. Psykoterapeutin ammattinimikettä saavat käyttää ainoastaan Valviran hyväksymät, riittävän koulutus- ja kokemustaustan omaavat henkilöt (esim. psykologit ja sairaanhoitajat), jotka ovat saaneet psykoterapiaan 3-6 vuoden erikoistumiskoulutuksen. Psykoterapeutit ovat erikoistuneet:

• Psyykkisen sairauksien ja oireiden hoitamiseen
• Sosiaalisten ja psyykkisten valmiuksien kehittämiseen
• Elämän kriisitilanteista selviämisessä auttamiseen


Psykoterapiakeskus Vastaamolla on toimipisteet Helsingissä sekä Tampereella. Palveluksessamme on yli 60 psykoterapeuttia, psykiatria tai psykologia. Palvelemme yli 2500 yksityishenkilöä sekä kaupunkeja, sairaanhoitopiirejä, järjestöjä ja vakuutusyhtiöitä.