Uraputki

Oletko lääkäri tai insinööri? Älykkyysosamääräsi on todennäköisesti 114 tai enemmän. Kuulut älykkyysosamäärältäsi maan parhaaseen viidennekseen.

Näin väittää Yhdysvaltain työvoimapalvelun tutkimus. 108:n älykkyysosamäärällä pärjää kiinteistönvälittäjänä tai opettajana, 91:n älykkyysosamäärällä sähkömiehenä tai poliisina, autonkuljettajalla pitää olla osamääriä ainakin 86, saman verran kuin lihanleikkaajalla. Älykkyystestin on tiettyyn pisteeseen asti väitetty ennustavan parhaiten urakehitystä, enemmän kuin esimerkiksi koulutus. Myös Suomessa älykkyyttä mitataan työhönottotilanteessa.

”Soveltuvuustesteissä mitataan myös loogista päättelykykyä, mutta arvion tekeminen on kokonaisvaltaista. Päivän kestävistä soveltuvuuskokeista älykkyyskokeen osuus on kymmenestä kahteenkymmeneen prosenttiin”, kertoo Psykon toimitusjohtaja Raimo Morefield.

”Lähinnä loogisen päättelykyvyn testeissä tarkistetaan se, että kyky on riittävä. Todella harvoin käy niin, että diplomi-insinööriksi on valmistunut ihminen, jolla ei ole riittäviä loogisen päättelykyvyn taitoja tehtävään.”

Älykkyystestien luotettavuudesta on taisteltu viimeiset kolme vuosikymmentä. Niiden on sanottu olevan kulttuurisidonnaisia, opeteltua älykkyyttä mittaavia.

Länsimaalaiset älykkyystestit ovat todistaneet japanilaisten, kiinalaisten ja muiden aasialaisten ÄO:n olevan korkeampi kuin länsimaalaisten, joiden älykkyysosamäärä taas peittosi afrikkalaisten älykkyysosamäärän.

Älykkyysosamäärä ei ole vain geeneissä. Tulokseen vaikuttaa monikin asia, esimerkiksi ravinto. Aliravitsemus alentaa väestön ÄO:ta, ihmisen ÄO on viimeisten seitsemän vuosikymmenen aikana noussut. Kehittyneissä maissa älykkyysosamäärä on noussut keskimäärin 0,3 pistettä vuodessa. Tähän on vaikuttanut parantunut ravinto. Myös ihmisten pituuskasvu lähti nousuun 1930-luvulla paremman ravinnon ansiosta. Ehkä Aasia, joka on tunnettu terveellisestä ruokavaliostaan, on doupannut väestönsä länsimaita terveemmäksi ja älykkäämmäksi. Ihmiskunnan älykkäimmäksi roduksi on todettu juutalaiset. Selityksiä on monenlaisia. Juutalaiset keksivät maailman ensimmäisen pelastususkonnon, sen että maailman ulkopuolella on joku toinen maailma. Tämä on edellyttänyt kykyä abstraktiin ajatteluun. On myös esitetty, että juutalaiset eivät ole alunperin olleet rotu, vaan uskonnon piiriin on tullut ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneet pelastususkonnosta.

Lähde: Ahmavaara - Vanhanen: Geenien tulo yhteiskuntatieteisiin

Kuukauden vinkki: Osta helmitaulu

Japanissa lasketaan koulussa helmitauluilla. Kun nuori oppii laskemaan helmitaululla, hän kykenee konkretisoimaan abstraktin laskutoimituksen. Myöhemmin helmitauluilla laskeneet oppilaat oppivat myös laskemaan nopeasti päässä ilman helmitaulua, koska kykenevät konkretisoimaan mieleensä helmitaulun. Ala-asteikäiset japanilaislapset kertovat ripeästi kolme- ja nelinumeroisia lukuja.

Lähde: Prisma-dokumentti Matematiikan lahja