Niklas Drummer Boy Räsänen

Moikka taas pitkästä aikaa!

Mä oon edelleen painanut pitkää päivää salilla ja hommat menee kovaa vauhia eteenpäin. Otteluita on ollut reilusti ja tälle vuodelle on ainakin 3 ottelua tuloillaan. Seuraavana Italiassa Milanossa 4.7. ja sen jälkeen Olavinlinnassa 8.8.
Kesä menee siis töissä, mutta se ei haittaa ollenkaan, koska saan elää unelmaani. Mitään muuta en juuri nyt haluaisikaan tehdä.

Olen saanut hienoja uusia yhteistyökumppaneita, jotka mahdollistavat täyspäiväisen harjoittelun. Ja mikä siisteintä, saan tehdä heidän kanssaan vain hyviä juttuja!
Kouvolan lakritsin kanssa käynnistetään lähipäivinä kamppanja #lakutekeehyvää.
Pohjustan ensin hieman. Mulla on ollu pitkään sydämellä maailman muuttaminen. Kuulostaa isolta ja sitä se onkin, mutta isoin ja oikea muutos lähtee aina itsestä ja ruohonjuuritasolta. Kyse on siis pienistä asioista, joista muodostuu isompi kokonaisuus.
Naapurille hymyily ja moikkaus hyvää päivää toivotuksen kera, oven avaaminen ventovieraalle, bussikuskin kiittäminen turvallisesta matkasta, tsemppaaminen ja kannustaminen sekä avun antaminen sitä tarvitsevalle jne.
Älkääkä käsittäkö väärin, että olisin tässä joku suuri hyväntekijä huutelemassa korkeuksista ihmisille, että pitää tehdä hyvää vaan haluan itsekin tulla paremmaksi joka päivä. Olen huomannut, että parhaan fiiliksen saan laittamalla hyvän kiertämään ja tämä kamppanja toimii hyvänä muistutuksena itsellenikin.

Haastan siis kaikkia julkaisemaan 15 sekunnin instagram videon tai kuvan kertomuksen kera hyvästä teostaan tai ilmiantamaan minkä tahansa hyvän teon hästägillä #lakutekeehyvää. Näin olet mukana kampanjassa. Haluamme Kouvolan lakritsin kanssa rohkaista ihmisiä hyvän tekemiseen ja palkitsemme valitsemiamme hyvän tekijöitä läpi kesän lähetämällä heille 5 kiloa lakritsia kotiin kuljetettuna.
Julkaisen itse instagramissani kuvia ja videoita asiaan liittyen ja jaan samalla lakua ihmisille kadulla. Voit seurata matkaani instagramissa nimimerkillä niklasrasanen.
Internet ja sosiaalinen media on täynnä negatiivisia asioita ja muuta roskaa, joten olisi hienoa nähdä positiivisuuden kasvavan ja leviävän.

Toivon sulle mukavaa kesän alkua ja yritetään pitää hymy leveenä ja meininki rentona.

Tässä vielä tiedote kamppanjasta:

Laku tekee hyvää!

Kouvolan Lakritsi aloittaa 1.6. 2015 pitkäkestoisen yhteistyön ammattinyrkkeilijä Niklas Räsänen kanssa. Yhteistyö aloitetaan kesäkuun alussa kampanjalla, jolla lähdetään haastamaan kaikkia tekemään hyvää.

“Niklas on loistava nyrkkeilijä ja huippu-urheilija, joka tunnetaan positiivisesta elämän asenteesta. Halusimme lähteä mukaan tukemaan Niklaksen uraa ja tavoitetta kohti maailman mestaruutta sekä tekemään yhdessä hyvää yksi laku pala kerrrallaan. Tehdään hyviä juttuja ja lopetetaan negativisten asioiden pyörittely,” sanoo lakutehtailija Timo Nisula.

“Olen innoissani yhteistyöstä Kouvolan Lakritsin kanssa ja on mahtava päästä aloittamaan se tekemällä yhdessä hyvää. Arjen pienetkin hyvät teot ovat tärkeitä ja muuttvat konkreettisesti asioita isossa kuvassa. Toivotaan, että mahdollisimman moni haluaa heittäytyä mukaan tähän ja muuttamaan ihmisten arkea paremmaksi. Jopa hymyn saaminen ventovieraan kasvoille on hyvä teko ja voi pelastaa jonkun päivän=) Haastan kaikkia julkaisemaan 15 sekunnin instagram videon tai kuvan kertomuksen kera hyvästä teostaan tai ilmiantamaan minkä tahansa hyvän teon hästägillä #lakutekeehyvää. Näin olet mukana kampanjassa. Haluamme rohkaista ihmisiä hyvän tekemiseen ja palkitsemme valitsemiamme hyvän tekijöitä läpi kesän lähetämällä heille 5 kiloa lakritsia kotiin kuljetettuna. Tästä tulee magee juttu,” kertoo Niklas Räsänen

Mulla on ollut pieniä vammoja, jotka ovat vaatineet hieman huilaamaan hetkeksi. Olen viime aikoina miettinyt todella paljon elämää. Menneisyyttä, tätä hetkeä ja tulevaisuutta. Näen että pysähtyminen on tehnyt todella hyvää. Vaikka ajoittain onkin ollut todella rankkaa, koska en ole päässyt toteuttamaan itseäni. Sitä nyrkkeily mulle on. Itseni toteuttamista. Luomista, nauttimista ja aitoa rakkautta lahjaani kohtaan.

Joskus on niin kiire, ettei kerkeä ymmärtämään olennaisuuksia. Lähimmäiset ja niiden kanssa kohtaamiset on kaikki kaikessa. Lähimmäisillä tarkoitan tietysti sekä perhettä ja ystäviä, mutta myös muita kanssaeläjiämme.
Olen saanut tosi hyviä kohtaamisia sekä monen tutumman, että vähän tuntemattomman henkilön kanssa ja ne ovat puhutelleet kovasti. Kaikkia näitä kohtaamisia ei välttämättä olis tapahtunut jos olisin vaan päättömänä juossut ympäri oravanpyörääni. Umpi väsyneenä en välttämättä olisi jaksanut mennä niin syvälle niihin tilanteisiin, sekä itseeni.

Seuraava teksti saattaa kuulosta sulle naiivilta ja haihattelulta. Sitä se onkin. Silti mulle täyttä totta.

Olen miettinyt, että kuinka menneisyys ja siellä tapahtuneet asiat muokkaavat toimintaamme tässä hetkessä. Miten kohtaa toista ihmistä ja minkäkin takia? Näkeekö pohjimmiltaan toisen yhtä arvokkaan kuin itse on? Kuinka se näkyy teoissa? Miksi me viipotetaan vauhdilla ohi monesta niin samassa tilanteessa olevasta ihmisestä, eikä ollenkaan olla kiinnostuneita miten hänellä menee?
Mielestäni meitä kaikkia yhdistää tämä kaunis elämän lahja tämän maapallon päällä ja se on arvokas. On sitten presidentti tai kerjäläinen. Haluaisin osata aina myös toimia sen mukaan.
Kaikki me saadaan erilaiset eväät tähän elämään, jonka takia myös toimitaan eri tavalla erilaisissa tilanteissa. Uskon, että jokainen meistä kuitenkin yrittää tai ainakin haluaisi toimia parhaansa mukaan oikein. Joskus vaan ne palapelin palat eivät napsahda ensimmäisellä, toisella tai kymmenennelläkään kerralla kohdalleen ja sitä myöten elämä antaa risut ja ruusut. Teoilla on seuraukset jne. Niin mun teoilla kun sunkin teoilla. Jokainen meistä on tehnyt virheitä, mutta miksi niin harvoin ymmärretään niitä toisten tekeminä? Eniten mä olen oppinut tekemistäni virheistä.
Olen pitkään miettinytkin, että haluan koko ajan enemmän oppia näkemään toisen ihmisen täydellisen arvokkaana. Nähdä sen ihmisen kuorikerrosten ja virheiden tai sen hienon säihkyn läpi.
Siten miten Taivaan Isä meitä katsoo.

Ollaan armollisia itseämme ja toisiamme kohtaan. Kannustetaan ja autetaan.

Haluan kiittää jokaista, joka on vaikuttanut mun elämään jollain tavalla.

Ennen vammoja kerkesi taas tapahtua kaikenlaista. Ottelin kotikaupungissani Kotkassa ja se ilta oli upea! Kotkalaiset ottivat mut vastaan kuin oman poikansa ja kannustivat upeasti koko ottelun ajan. Voitin Puolalaisen Robert Talarekin pisteillä 8 erän jälkeen. Ottelun jälkeen kroppa tuntui aika kipeältä ja lämmön haihtuessa huomasin kovaa kipua rinnassa, joka myöhemmin osoittautui 2. kylkiluun murtumaksi. Hanskat kun vedettiin käsistä pois niin molemmat kädet olivat todella arat ja vasen käsi oli aivan turvoksissa. Myöhemmin se turposi niin pahasti, että näytti kumihanskalta, joka olisi puhallettu täyteen ilmaa. Ottelun jälkeen tuli siis pitkä treeni tauko.
Parin viikon jälkeen pystyin alkaa polkemaan kuntopyörää. Murtuman hieman parannuttua pääsin enemmän treenaamaan ja heti ekalla viikolla polvi kipeytyi todella pahasti. Yhdellä lenkillä purin vaan hammasta ja juoksin kivusta huolimatta. Sitä ei todellakaan olisi kannattanut tehdä. Polvi kipeytyi niin pahasti, etten pystynyt kunnolla edes kävelemään. Diagnoosina juoksijan polvi. Isäni hieroi ja hoiti sitä ansiokkaasti Joulun ja uuden vuoden ajan ja kotona Helsingissä hierojani Teuvo (http://kehojahyvinvointi.com) laittoi pisteen iin päälle avaten jalan mm. triggeripisteitä painaen. Nyt olen tehnyt jo 8 harjoitusta ja jalka alkaa tuntua pikkuhiljaa suht hyvältä. Uinti korvaa juoksemisen hetkeksi.

Ennen Joulua käväisin mun ison yhteistyökumppanin TKP-printin pikkujouluissa. Olivat painaneet musta pahvisen version, joka oli todella hienon näköinen. Mikä kunnia! Vaivaannuttavan hieno ja hauska juttu. Painoin myös TKP:llä pari kuvaa tauluiksi, jotka meni joululahjoiksi. Erittäin hienoa jälkeä! Jos siis tarvitset painaa kuvia tauluiksi tms. suosittelen ehdottomasti TKP-printiä. Henkilökunta on vielä todella mukavaa porukkaa, että on ilo asioida heidän kanssaan.

Joulun ja uuden vuoden vietin siis vanhemmillani Kotkassa. Rakastan mun perhettä. Äitini oli taas loihtinut hienon tunnelman kotiin, joten oli todella helppoa vaan nautiskella ja levätä.
Sain joululahjaksi mm. mehulingon. Se on huippu! Teen sillä joka aamu terveellisen mehun. Käytän mehuun poikkeuksetta inkivääriä ja sitruunaa ja muita juttuja lisäilen sitten miten lystään. Varsiselleriä, porkkanaa ja omenaa tulee käytettyä myös usein. Lopuksi sekoitan mehuun vielä Cocovin viherjauheita ja opti-msm:mää. Voin kertoa että tekee todella hyvää :)

Ravinnosta puheenollen. Helsingissä on aivan kuninkaallinen ruokamesta/kahvila. Be good bar! Tuoretta, laadukasta ja erittäin ravinnerikasta ruokaa. Mm. salaatit, smoothiet, leivät ja raakakakut ovat todella maukkaita ja terveellisiä. Kahvila sijaitsee Helsingin keskustassa City centerissä makkaratalossa. Kannattaa käydä testaamassa. Käyn siellä miltei päivittäin, joten jos näät mut mestoilla, niin tuuhan heittämään femmat. Tarjoan pirtelöt tai kahvit :)

Noniin! Täällä taas. Että moikka vaan kaikille!

Viime postauksesta on tapahtunut paljon kaikenlaista. Mm. ottelin 5 viikon sisään 3 kertaa ja valmentajakin vaihtui.

Olavinlinnan ottelu oli mulle pienoinen pettymys. Ottelin ihan hyvin, mutta vastustajan voitontahto hävisi ensimmäisen kovan osumani jälkeen. Sen jälkeen hän vain suojasi ja yritti selviytyä ottelun loppuun asti ja sen tekikin. Ottelun jälkeen hän pyysi anteeksi ja kertoi lyöntieni satuttaneen niin kovin, ettei yksinkertaisesti kyennyt ja halunnut satuttaa itseään pahemmin. No tapansa kullakin.
Hienoa oli kuitenkin taas päästä kehään Savonlinnassa ja tunnelma oli jälleen kerran upea! Kiitos järjestäjille ja ennen kaikkea yleisölle.

Olavinlinnan ottelun jälkeen olin valmistautumassa otteluuni Hartwall-areenalla, jossa tallikaverini Edis Tatli historiallisesti toisena suomalaisena otteli MM-tittelistä. Iltatreenit treenattiin aina klo 21 Edisin otteluaikaa silmällä pitäen ja yhden keskiviikoillan sparrin jälkeen valmentaja/manageri/promoottorini Pekka Mäki kysyi, että haluaisinko paikata ottelussa tallikaveriani, joka oli sairastunut äkisti. Ottelu oli 3 päivän päästä lauantaina Tampereella. Pienen harkinnan jälkeen tartuin tarjoukseen ja otin ottelun.
Normaalisti otteluun herkistellään n. viikon verran ja tällä kertaa siihen ei ollut mahdollisuutta. Ottelin silti hyvin ja tyrmäsin 10-1 listaisen Itävaltalaisen 3. erässä vartalosta. Ilmat pihalle ja kaveri makasi ainakin minuutin. Ei kuitenkaan mitään vakavampaa. Se tuntui todella hyvältä ja itseluottamukseni ottelijana kasvoi entisestään.
Otteluun valittiin hieman pehmeämmät hanskat, jotta mahdollisiltä käsivammoilta säästyttäisiin, sillä Hartwallin ilta olisi jo parin viikon päästä.

Maanantaina palasin taas salille ja valmistautumista Hartwallille jatkettiin normaalisti.
Valmistautuminen sujui hyvin vaikka olinkin todella väsynyt koko ajan. Viimeisellä viikolla ennen ottelua väsymys meni yli ja sairastuin kovaan flunssaan. Kuumetta ja räkää riitti. Painonpudotuksesta ja flunssasta johtuen viimeisen viikon päivittäiset ateriat koostuivat heraproteiinista, parista kourallisesta siemeniä ja pähkinöitä, inkivääristä, raaoista valkosipulin kynsistä ja pakuriteestä. Se oli upeeta ;)
Viimeiset pari päivää menin finrexinillä ja se hieman auttoi fiilistä. Ottelupäivänä olin vielä kuumeessa, mutta finrexiniä napaan ja ystäväni Brädin räpätessä edelläni menimme kehään. Ottelun peruminen ei tullut missään vaiheessa kysymykseenkään. Flunssasta huolimatta hoidin ottelun mallikkaasti ja jaksoin 6. erää ihan hyvin. Voitto kotiin. Toki yritin pitää ottelun temmon mahdollisimman matalana, sillä henki ei kulkenut ja kroppa tuntui todella löysältä. Fiiliskään ei ollut todellakaan katossa.
Yleisö oli taas kerran upea ja oon todella kiitollinen kaikesta tuesta, jonka sain. Kiitos!

Seuraavaksi ottelen Kotkassa 15.11. Siellä odottaa urani ensimmäinen 8 eräinen ottelu. Odotan innolla kehään pääsyä entisessä kotikaupungissani. Rakastan Kotkaa ja toivon, että Kotka osoittaa hieman rakkauttaan mullekkin :)

Syksy on kaunista aikaa, mutta pimeys ja kylmyys käy pidemmän päälle tympimään todella pahasti. Varmasti kaikki te tiedätte mistä mä puhun. On kuitenkin pari helppoa tapaa helpottaa väsymystä, jotka olen itse koennut todella toimiviksi. Laadukas ja puhdas ruoka sekä ravintolisät sen tueksi. Näistä ehdottomasti nostaisin voimakkaan D-vitamiinin. Itse otan 125 mikrogrammaa aamuisin ja lisäksi 50 mikrogrammaa päivällä. http://www.puhdascaps.fi
Puhdas+ on nimensä mukaan täysin puhdas ja kotimainen. Voin siis luottaa, että kapselissa on juuri sitä mitä pitääkin.
Toinen, josta olen aiemmissa postauksissani puhunut on levä nimeltään spirulina. Spirulinaa reilulla annoksella ja voin luvata, että energisyys on taattu. Itse käytän cocovin superfoodeja. http://cocovishop.com/
Toki nämäki ovat vain hyvän ruokavalion tueksi, eivätkä yksinään tee ihmeitä. Kotimaiset marjat ja erilaiset kasvikset ovat sekä ruumiille, että mielelle parasta lääkettä.
Olen myös lukenut ja kuullut, että liikunta antaa paljon energiaa, mutta urheilijana en tiedä siitä mitään ;) 2 treeniä päivässä, kuutena päivänä viikossa vie kaiken energian hahaha.
Luonnossa liikkuminen on oikeasti virvoittavaa. Liian harvoin pääsen liikkumaan luonnossa, mutta lenkeillä yritän valita aina mahdollisimman luonnonläheiset reitit.
Kuitenkin ennen kaikkea tärkeimmäksi nostan asenteen.
Asenne, jolla kohtaan päivän ilot ja surut ratkaisee kaiken. Se miten puhun itselleni ja muille.
Jos asenteeni on suoraan sanottuna syvältä perseestä, niin sinne ei paista voimakkainkaan aurinko. Silloin laadukas ravintolisä, superfood ja ruokakin antaa vain lisää energiaa kaivautumiseen syvemmälle siihen paskaan. Mutta jos suuntaan ajatukseni mahdollisuuksiin ja tulevaisuuteen, niin positiivinen muutos on taattu.
Yritän joka aamu kiittää Luojaani siitä, että sain herätä ja hengittää edelleen. Pyrin mielessäni kiittämään päivän mittaan niin paljon, kuin mahdollista. Pienistäkin asioista. Perheestä, ystävistä, asunnosta, ruoasta, vedestä, bussista ja junasta, jotka kuljettaa mut harjoituksiin, valmentajasta, nyrkkeilystä, kauniista maisemista joka puolella, hymystä tai kivoista sanoista, jonka joku tarjoaa ja monista monista muista asioista. Myös ikävistä asioista, koska ne kasvattaa jokaikinen kerta. Ennen kaikkea kuitenkin kiitän Jeesusta, joka kuoli mun rumimpienkin syntien tähden ja antaa mun elämälle paljon suuremman tarkoituksen, kuin voinkaan kuvitella.

Toivon jokaiselle hyvää syksyä ja paljon energiaa arjen askareisiin. Hymyillään kun tavataan :)

ps. nähdään Kotkassa 15.11.! ;)

-Niklas

Moikka taas!

Kuukausi on taas vierähtänyt jäätävällä vauhdilla ja kaikenlaista on kerinnyt tapahtumaan. Vaikean ajan keskellä olen saanut kokea paljon hienoja asioita, joista olen todella kiitollinen.

Mietin usein, että miksi juuri minä. Niin hyvässä, kuin pahassa.
Olen kokenut koko elämäni ajan olevani kunnon Aku Ankka. Se hahmo kenelle sattuu ja tapahtuu. Se kenelle neiti Fortuna ei todellakaan ole lirkuttelemassa tuuheilla ripsillään ja ihanalla tuoksullaan. Tarjoilemassa tuoretta pullaa, maitoa ja suklaata sekä jäätelöä sänkyyn. Ja tietenkään tippaakaan lihomatta ;)
Toisaalta taas koen olevani todella onnekas saadessani tehdä ja kokea upeita asioita.

Olen todella heittäytyjätyyppiä. Joskus sattuu ja kolisee, mutta usein taas se siunaus kolahtaa niin, että päässä humisee. Ja jos ei heti onnista, niin jälkikäteen asiasta löytää aina sen opin, jolla menee eteenpäin taas huimasti. Uskon, ettei elämässä saa mitään ilmaiseksi ja koettamatta vähän kepillä jäätä. Sohimatta siihen ampiaispesään.
Uskon, että meillä jokaisella on se juttu, jonka kautta pääsemme lahjakkuutemme äärelle. Toteuttamaan itseämme tavalla, jota emme osaa edes kuvitella. Toisella se on koko maailman näkyvillä, toisella taas pelkästään omassa sydämessä. Pääasia on mun mielestä tehdä sitä täydestä sydämestä ja vaan antaa mennä. Nauttia tekemisestä. Lahjasta, jonka Luoja on suonut. Se ei tule itseämme vähättelemällä, vaan puhumalla hyviä asioita omaan elämäämme. Kukaan ei ole toista parempi. En minä, etkä sinä.

Tämä oli rohkaisuksi sulle ja mulle. Teille muutamille kauniille ihmisille, joihin olen saanut törmätä tässä lyhyen ajan sisällä. Jotka koette, että muut ympärillänne onnistuvat paremmin, kuin te itse. Ajattelette, että elämä juoksi jo teidän ohi, eikä tarjoa enää suurempaa iloa kohdallenne. Se ei pidä paikkaansa. Jos luet tätä, niin tiedät, ketä mä tarkoitan. Just sua. Sä oot kaunis ja lahjakas. Jokainen on kaatunut useasti ja tulee kaatumaan. Nouse vaan ylös ja mene eteenpäin.

Siinä pieni raapaisu ajatuksista, jotka mulla on pyörinyt päässä jo kauan.
Seuraavaksi mun juttuja, jotka ei oo niin tärkeitä kuin toi edellinen, mutta upeeta, jos jaksat pysyä mukana :)

Olen saanut muutaman uuden yhteistyökumppanin ja se on todella hieno juttu. Parasta on saada juuri sellaisia kumppaneita, joiden kanssa haluan tehdä ja jos kyse on jostain tuotteesta, niin niiden olevan sellaisia joihin itse uskon. En ota tavaraa vain sen takia, että saan sitä ilmaiseksi. Vaan sen takia, että koen niistä olevan isoa hyötyä minulle ja uralleni.
www.puhdascaps.fi on juuri sellainen. Puhtaita ja laadukkaita suomalaisia ravintolisiä.
Olen kärsinyt vatsaongelmista jo liian pitkään ja säätänyt ruokavalion kanssa ja saanutkin siitä helpotusta. Yksi, jonka olen huomannut auttavan, on jokapäiväinen probiootti. Puhdas+ SACCHAROMYCES BOULARDII on jäätävän hyvä valmiste. Tasapainottaa vatsaa todella hyvin.

Toinen erittäin hyvä juttu, jonka haluan tuoda esille on Zero Point kompressiosukat. En osaa enää edes treenata ilman näitä.
Kompression avulla lihaksen aineenvaihdunta tehostuu, jolloin lihakset saavat paremmin happea ja kykenevät poistamaan tehokkaammin epäpuhtauksia lihaksesta. Tätä myötä lihas siis toimii paremmin.
www.zp.fi
Kuvattiin muuten Zero Pointille mageeta videota ja kuvaa. Näistä myöhemmin lisää.

Tykkään tehdä paljon smoothieita ja oon sen verran mukavuudenhaluinen, että hyvä makukin on plussaa :)
Käytän roimasti ns. super foodeja ja niistä kaikki eivät maistu välttämättä aivan herkulle. Ainakaan isoina annoksina. Spirulina ja Chlorella levät eivät jotenkaan maistu mun suussa karkille, mutta ne taas on mun lemppareita vaikutuksiltaan. Kaikista pirtelöistä maistui aina levät läpi. Tajusin, että Cocovillahan on spirulinaakin puristeina ja sekös pelasti mun pirtelöt. Juon siis nykyään paremman makuisia pirtelöitä ja vedän spirulinat puristeina kurkusta alas :) Suosittelen, jos ei sullekaan se levä ole makuna se juttu.

Olin taas hyvän ystäväni Brädin bändissä soittamassa rumpuja Summer Upissa Lahdessa. Olipa taas jäätävän siistiä! Jos missasit keikan, niin voit nähdä meidät vielä Blockfesteillä Tampereella. 1.8. Luvataan rokata yhtä kovaa! :)

Treenit kulkee hyvin edelleen ja ajatus on kirkkaana seuraavassa ottelussa. 16.8. pääsen Olavinlinnan kehään. Ajattelin otella hyvin ;) hahah.

Tulin juuri viikon mökkireissulta, jolla olin mun perheen kanssa. Äiti, isä, siskot ja veljet ja siskon mies. Oli todella rentouttava ja hieno viikko. Kalasteltiin, pelattiin pelejä, täyteltiin ristikoita ja vaan lojuttiin. Toki treenasin myös. Rakastan mun perhettä.

Nyt mun perse on ihan puutunut tästä koneella istumisesta. On siis aika lähteä liikuttamaan sitä. Lähden punttisalille räjähtämään. Palataan.
Olkaa siunattuja!

-Niklas

Oon suomen ahkerin blogaaja. Mun rakas manageri kerkesi ainakin 10 kertaa muistuttaa mua tästä. Se on mulle aika vähän. Kysykää vaikka mun valmentajalta, tai keneltä tahansa mun lähipiiristä. "Joo joo mä hoidan" tai "huomenna sit" tai "nyt just ei pysty, mut mä hoidan kyl". Nää perinteiset. Ja sitten unohdan :)
Mut mä kelaan nyrkkeilyä aika paljon. Miltei koko ajan. Seuraavia treenejä, uusia kikkoja ja jippoja tai kattelen matseja netistä ja blokkailen sieltä juttuja, jotka saattais toimia omassa tekemisessä. Päähän ei vaan mahdu kaikkea. Oon siis perinteinen mies, vain yksi asia pysyy hallussa kerrallaan. Mulle riittää, että kunhan kehässä pää, jalat ja kädet pelaa erikseen, sekä yhdessä. Hah.

Mun seuraava ottelu on 16.8. Olavinlinnassa. Ottelin siellä vuosi sitten mun ekan ammattilaismatsin. Se on huikeen hieno paikka otella ja yleisökin oli viimeksi aivan mieletön. Odotan tältäkin kerralta paljon enkä malta odottaa, että pääsen kehään taas. Illan muita ottelijoita ovat ainakin Eva Wahlström, Juho Haapoja, Jussi Koivula ja Matias Laitinen. Hieno ilta siis luvassa.
Treenaan koko kesän ahkerasti ja tulen varmasti olemaan kehässä taas parempi, kuin aiemmin. Treenit kulkee hienosti muutenkin. Tällä hetkellä juoksen vielä pitkää peruskuntolenkkiä ja punttisalilla teen pitkästä aikaa hieman maksimivoimaa ja nyrkkeilyssä keskitytään paljon tekniikkaan ja kestävyyteen. Ottelun lähestyessä treenaaminen taas sitten muuttuu. Siitä ehkä myöhemmin lisää.

Aloitin myös vetämään kuntonyrkkeilyä ulkona. Treenit on Herttoniemenrannan urheilupuistossa aivan mun salin Sporttikujan vieressä. Tiistaisin ja torstaisin klo 19-20. Et tarvitse kuin lenkkarit ja positiivista mieltä, sillä hanskoja löytyy lainaksi. Facebookista löytyy ryhmä (kesän kuntonyrkkeilyryhmä), josta voit seurata touhua ja pysyä kartalla treeneistä ja muusta. Pienellä säävarauksella toki mennään. Tervetuloa joka Iikka ja Lissu tai Pirkko!

Nyt viikonloppuna kävin Barona-areenalla katsomassa crossfit-kisoja, joka oli ihan viihdyttävää. Samalla sain tapahtuman yhteistyökumppanilta Zeropointilta muutamat kompressiosukat testiin. Parit jumpat niitä käyttäneenä voin sanoa, että tykkään kovasti. Jalat tuntuu väsyneenäkin paljon paremmilta ja terävämmiltä. Jatkan testausta.
Myös Cocovin uusi MCT-öljy tarttui mukaan ja pidän siitäkin kovasti. Ruokalusikallinen öljyä kahvin sekaan reilu tunti ennen treeniä antaa kivasti energiaa ja ajatuskin tuntuu juoksevan paremmin. Huomenna pääsen testaamaan sitä aamulenkillä, jonka juoksen muuten tyhjällä vatsalla. MCT-öljy parantaa rasva-aineenvaihduntaa reilusti, joten se on erittäin hyvä tuote painonpudottajalle.
Mullakin kevyt painonpudotus menossa koko ajan, sillä tarkoitus olisi siirtyä sarjaa alemmas, eli ylempään keskisarjaan (76,2kg). Peruspainot kun saisi sinne 80kg:n tietämille, niin olisi hyvä. Vielä muutama kilo ja ollaan siellä.

Barona-areenalta kävin nopeasti moikkaamassa ystävääni Brädiä, joka oli keikalla narinkkatorilla. (Soitan muuten Brädin kanssa Lahdessa Summer Upissa ja Tampereella Blockfesteillä, joten ihan pelkästään päähän lyömiseksi koko kesä ei ole menossa. Kädet onkin ihan rakkuloilla, kun pitkästä aikaa taas istunut rumpujakkaralla treenailemassa biisejä haltuun.)
Tämän välietapin jälkeen matka jatkui Pasilaan Helsinki Fight Nightiin katsomaan vapaaottelua ja thainyrkkeilyä. Illassa oli pari erittäin hyvää matsia. Etenkin Vänttinen-Valamaa oli hyvä. Anton Kuivanen kärsi ikävän tappion kaverin osuessa häntä erittän rajulla, mutta tyylikkäällä hyppypolvella päähän. Toivottavasti Anton on ok ja pääsee taas takaisin hyvään vireeseen.
Ilta oli muutenkin kaikinpuolin viihdyttävä ja hauska. Ja hyvässä seurassahan sitä katsoisi vaikka mitä tuuttia. Kiitos siis kaikille osallisille.

Tällä hetkellä mulla on ajatus rakkaan ukkini luona. Hänelle vaihdetaan sydämentahdistimeen patteri huomenna ja vaikka kyseessä onkin suhteellisen riskitön operaatio, niin on mun sydän hieman syrjällään. Soitin ukille ja hän katsoi iisisti jalkapalloa telkkarista. Hieno mies. Muistetaan rukouksessa.

Mutta eihän tässä muuta.
Palataan astioille.
Erittäin hyvää kesää jokaiselle!

ps. Voitin mun viime ottelun tyrmäyksellä 2.erässä.
pps. blogin kirjoittaminen tabletilla saa (anteeksi) mun perseen repeemään.

Ei oo mikään juttu jostain kehitysmaasta vaan mun otteluviikko.

Ennen jokaista ottelua meidän täytyy käydä ottamassa sekä HIV-, että hepatiitti-testit. Oli mahtavaa mennä maanantaina aamulla aivan pää jäässä nälästä ja väsymyksestä itäkeskuksessa lääkäriasemalle. Kuppi mustaa kahvia, jossa ruokalusikallinen Cocovin kookosöljyä oli ainut mitä otin alle ennenkuin lähdin liikkeelle. (Tää kombo antaa kivasti energiaa esim. tyhjällä vatsalla jumppaamiseen/hölkälle)
No kävelin sisään lippis syvällä, huppu päässä,silmät turvonneena, musat korvilla ja ilmoitin haluavani testata hepatiitin ja hivin. Hoitaja katsoi mua vähän oudosti. Sopersin jotain ammattinyrkkeilystä päälle. No saatiinpahan homma hoidettua. Tuloksetkin odotetusti negatiiviset, eli saan otella.

Lääkäristä päästyäni istahdin yhdelle penkille itäkeskuksen käytävällä ja silmät kiiluen kaivoin repusta ruhtinaallisen painonpudottajan aamupalani. Superfood/heraproteiini-drinkki ja kourallinen pähkinöitä.
Se hetki oli mun. Rauhassa istun ja saan vähän syödä.
No viereen istahti kaveri, joka puhui kännykän kaiuttimeen kovaan ääneen autokaupoista. Oli Pontiacia ostamassa. Tiedusteli oliko V8 kone vai ei. Myyjä ei tuntunut tietävän :D
Tää episodi oli ihan viihdyttävä, mutta itäkeskus jakoi yllätyksiään lisääkin. Yhtäkkiä siihen penkille mun ja tämän miehen väliin syöksähtäen änkesi nainen ja ilmoitti puuskuttaen olevansa aivan puhki kävellessään kerroksen alempaa rappuset ylös. Hymyilin ja sanoin että kyllä se siitä. Sitten tää nainen suuttui ja alkoi huutaa, että "ei sitten tarvitse puhua! Pitäisikö sun laittaa vielä semmoinen muslimihuivi tuohon naaman eteen ettei varmasti näkyisi tota sun naamaakaan tuolta lippalakin ja hupun alta!!?? Minä lähden nyt menemään ettei tarvitse tollasen roskansakin kanssa istua!"
Mä menin ihan hämilleni, enkä tajunnut yhtään mitä oikein edes tapahtui. Nauroin vaan. Olihan se aika mahtava tilanne. Itä-Helsinki. Pakko rakastaa!

No tänään oli punnitus ja nyt ei tarvitse enää nähdä nälkää. Pää on tosin yhtä jäässä kun nälissään, mutta nyt se johtuu hiilihydraattien tuomasta chillistä :)

Huomenna on juhlapäivä, sillä pääsen taas kehään. Olen kehittynyt nyrkkeilijänä koko ajan ja on mahtavaa päästä näyttämään se ja toteuttamaan itseäni. Oon todella fiiliksissä!
Helsinki Boxing Night siis Kalliossa urheilutalolla klo 19 alkaen (ovet klo 18) tai Maikkarin katsomo palvelusta netistä. Lauantaina näkyy myös jälkilähetyksenä Mtv3 maxilta.

Nämäkään hommat ei toimisi hyvin ilman tukijoita, joten iso kiitos kaikille mun tukijoille! Osaset Myllykoski, Cocovi superfoods, Marko Jolo, Leikkaus Mira Härkönen, Sporttikuja, Maanrakennus A.Saareks, Spin FM ja Lonsdale Finland! Arvostan!

Mä oon ollu ehkä surkein blogaaja ikinä. Viime päivityksestä on aikaa aivan liian kauan. Sen verran täytyy selittää, että kirjoitin yhden postauksen tässä välissä, mutta onnistuin pyyhkimään koko tekstin ennen postausta. Turhauduin, enkä todella jaksanut kirjoittaa kaikkea uudelleen.
Jokatapauksessa mä oon täällä taas ja yritän nyt pysyä kärryillä :)

Niinkuin otsikko kertoo mulla on matsi tulossa ja odotan sitä innolla. Ilta on Helsingin urheilutalolla 9.5. klo 19 alkaen. (Ovet auki klo 18).
Oon treenannut ahkerasti koko ajan ja nyt on vielä viimeinen rutistus menossa. Käytännössä tarkoittaa sitä, että huomenna ja torstaina vielä sparrataan. Huominen sparri on Pitäjänmäessä Ringside gymillä Jokisen Nikon ja Kekäläisen Henrin kanssa ja torstaina sparraan vielä muutaman erän kotisalilla Sporttikujalla rakkaan treenikaverin Faltinin Timin kanssa.
Muuten oon pääosin sparrannut Nikon, Tomi Hongan ja kotisalin amatöörien kanssa.
Eestin Karlsonin veljekset kävi myös Porvoossa sparraamassa Robert Heleniusta ja mä tungin itseni mukaan. Sparrattiin kahdesti ja sain eriä Ainarin, Rainin ja Tomin kanssa.

Illassa ottelee myös Edis Tatli, Eva Wahlström, Jussi Koivula, Niko Jokinen, Henri Kekäläinen ja paluun tekevä Juho Tolppola. Erittäin hyvä ilta siis luvassa. Liput saat täältä: http://www.lippupalvelu.fi/event/helsinki-boxing-night-lippuja/133487

Tällä hetkellä elän mun elämän raskainta aikaa ikinä. En avaa tässä enempää, mutta mieli on ollut todella maassa ja väsymyskin aika next level. Oikeasti tämän takia ei ole ollut inspiraatiota kirjoittaa tätä blogiakaan.
Kaikkiin vaikeuksiin nähden treeni on siltikin kulkenut todella hyvin. Laadukas ravinto auttaa myös jaksaamaan. Täytyykin nostaa esiin Spirulina, jonka tehon oon todella huomannut kaiken stressin keskellä. Aivan ihmeellisesti vaan antaa energiaa. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan! Hanki laadukas spirulina täältä: http://www.cocovishop.com

Mulla kävi myös aivan hullu juttu, kun niskat meni niin jumiin, että huimasi ja särki päähän yli 2 viikkoa. Treenatessakin vaikka olin yltäpäältä hiessä, niin pää oli aivan kylmä. Johtuen siis huonosta verenkierrosta. Kerkesin monesti jo huolestuakin. Varmaan stressi oli myös osasyynä tähän. Rutkasti vaan hierontaa, niin pääsin onneksi vaivasta eroon.

Ja mitä lihashuoltoon tulee, niin putkirullaus on todella kova juttu!
Rullaan lihaksia kevyesti ennen jokaista harjoitusta ja sitten vähän raskaammin päivän viimeisen harjoituksen jälkeen.

Nyt taas kerran mä lupaan päivittää blogia aktiivisemmin :) Pysy mukana!

ps. multa aina välillä kysytään et miks nyrkkeily ja voin kertoo ettei ainakaan painonvedon takia. Hahah se on koko homman ainut paska.

Lopuksi pari fiilistelykuvaa

Ja otsikossa on vaan niitä mukavia juttuja. Mulla on elämä täynnä kaikenlaista ja se tuntuu pääkopassa. Onneksi vaikeudet on tehty voitettaviksi ja lopulta mä oon kelannu voittaa.

Niinku sanoin mä oon kerinny touhuta vaikka mitä. Jos oot ollu hereillä niin oot saattanu bongata mun ystävän Brädin uuden Hätähuuto nimisen puhuttelevan biisin. Pari viikkoa sitten kuvattiin video kyseiselle biisille ja voit tsekata sen tästä http://youtu.be/XGPVeQjjSsY

Kävin myös Kotkan thaiboxing clubille opettamassa nyrkkeilyä parin tunnin verran. Se oli palkitsevaa ja hauskaa hommaa. Osallistujia tuli myös kouvolasta saakka. Tykkään valmentamisesta, sillä siinä pääsee pohtimaan nyrkkeilyä aivan eri kantilta ja sitä kautta saa uusia oivalluksia omaan nyrkkeilyynkin. Mulla onkin haave omasta salista joskus oman uran jälkeen. Skidit pois kadulta ja silleen ;)

Tällä hetkellä mä oon Vaasassa sparraamassa Härmän Häjyä eli Haapoja Juhoa. Juho valmistautuu otteluunsa venäläistä Rakhim Chakhieviä vastaan, joka käydään 3 viikon kuluttua Moskovassa. Chakhiev on vasenkätinen, joten Juho tarvitsi vasenkätisen sparrikaverin. Siksi olen täällä.
Oon yrittäny vähän blokkailla venäläisen tyyliä ja maneereja videoilta ja sitten toteuttaa niitä sparrissa. Kaverin ottelutyyli on aikalailla erilainen kuin omani, mutta ihan kohtuu hyvin olen onnistunut muuttamaan tyyliäni. Se on hyvää treeniä myös mulle. Lyöntien treidaaminen puolietäisyydellä ison karjun, niinkuin Juhon kanssa on todella siistiä. Saa kunnon kicksit, kun koukut viuhuu ja soi :D
Nämä 2 viikkoa meneekin hotellissa makoillen ja treenaten kolmesti päivässä. Aamulla käydään juoksemassa tai tekemässä kevyt nyrkkeilytreeni, päivällä otetaan sparria+säkki päälle ja illalla on nyrkkeilytekniikkaa tai punttia.

Oon kunnon sottapytty ja mun huone on aika sekaisin jo nyt. Otin tietysti mukaan myös muutamat Cocovin superfoodit. Tulsi-, ohranoras- ja ashwagandha-jauheet laitoin minigrip-pusseihin ja ne seisoo epäilyttävästi tossa hyllyllä. Hahah mitähän siivojat kelaa niissä olevan.

Sain myös uudet törkeen hyvät ja hienot hammassyndit Decasportilta. Teknikko kävi ottamassa muotit hampaista mun treenien jälkeen ja viikossa suojat kolahti postiluukusta sisään. Kaikille kamppailijoille suosittelen ehdottomasti kunnon hammasuojia. Mäkin kerran ottelussa otin vastustajan takakäden koukun vastaan suu auki hampaillani. Ei käynyt kuinkaan, vaikka vähän säikähdinkin.
Plussaa on myös, että saa itse päättää värit ja kuvioinnit. Näillä hengittäminen on myös paljon helpompaa.
Mä aina hymyilen kehässä ja sehän ärsyttää vastustajia. Lisänä sopivan härski väritys hammassyndeissä, niin lopputulos on miltei aina toivotunlainen. Vastustaja hermostuu, jonka jälkeen sen aikeet on paljon helpompi lukea ;)
Pidä leegos kondiksessa ja hanki itelles kunnon suojat www.hammassuojat.fi

Mä lähden tästä vielä iltatreenille.

-Niklas

Moro kaikille! Anteeksi, että mä en ole päivittänyt blogia hetkeen. Siihen on syynsä. Tai ainakin jonkinlainen syy.
Mulla on ollu henkisesti aika raskasta ja koettelemuksia on tullut todella monesta suunnasta. Ei ole ollut tippaakaan fiilistä kirjoittaa mistään ja jos mulla ei ole fiilistä, niin en saa mitään aikaiseksi. Otsikko sen kertookin, et mä oon tuuliviiri. Todellinen tunnetyyppi ja meen tosi paljon sen mukaan, et miltä tuntuu missäkin hetkessä. Iän myötä oon saanut hieman enemmän tasaisuutta, mut edelleen oon todella tunteiden vietävissä. "Kaikki tai ei mitään", "mieluummin överit ku vajarit" ja mitä näitä olikaan.
Ehkä mä myöhemmin avaan näitä asioita enemmän, tai sitten en. Nyt ei ole fiilistä ;)

Nyrkkeily kuitenkin maittaa ja kulkee erittäin hienosti. Usein myös huomaan pakenevani ongelmia nyrkkeilyn syövereihin. Mut oon saanu nähdä paljon kehitystä itsessäni nyrkkeilijänä ja se on mielettömän siistiä! Jos itse huomaa kehittyvänsä, niin silloin menee kovaa. Yksinkertainen esimerkki laihduttajasta, joka näkee itsensä peilistä joka päivä, eikä näe sitä muutosta mikä tapahtuu.
Olen itseäni kohtaan aika kriittinen ja tulee joskus vaadittua itseltäni enemmän kuin on tarve. Mun valmentaja aina sanoo, et "kun Niklas alottaa jotakin, niin pitäis heti olla maailmanmestari". Hahah siinä on kyllä paljon totuutta. Kriittisyyden lisäksi oon myös aika malttamaton.

Mun ajattelu nyrkkeilyä kohtaan on muuttunut aika paljon tässä ajan saatossa. Siinä, missä ennen enemmän vaan treenasin ja halusin nähdä tulosta, niin nykyään pohdiskelen ja maistelen lajia. Mä en osaa maalata tippaakaan, mutta nyrkkeilykehä on mun kangas. Siihen saan vedellä pensselillä ja läiskyttää maalia niinku huvittaa. Tää ajatus saattaa romanttisuudellaan ärsyttää sua, mut mulle se on inspiroiva ajatus. Enkä mä oikeesti pahemmin välitä, et mitä sä ajattelet musta. Kuhan tykkäät hahah. Mua on useasti syytetty liiasta kikkailusta, mut kun mä oon täyspäiväinen kikkailija. Ei voi mitään, mut mä rakastan sitä. Tää ei kuitenkaan tarkota, että en tekisi kovasti töitä, sillä mä kyllä teen. Tuu kattoo salille. En vaan halua asettua johonkin muottiin, jonka joku muu on muotoillut. Teen niinkuin sydämessäni hyväksi koen ja vie se sitten mut isoihin otteluihin tai ei, niin tiedän ainakin kikkailleeni sydämeni pohjasta.
Meillä on valmentajan kanssa mahtava näky siitä, millaista ammattinyrkkeilijää tästä rookiesta rakennetaan ja me nautitaan työstä.

CocoVin kanssa startatun yhteistyön tuloksena olen päässyt entistä enemmän ns. superfoodien makuun. Tulee treenattua sen verran paljon, että tarvitsen kaloreitakin aika rutkasti. Vaikka oon pitkään syöny suht puhtaasti ja paljon, niin aina aterioiden jälkeen jäi melkein poikkeuksetta kova makeanhimo. Kerran viikossa vedin sitten aina överit kaikista herkuista ja sillä sain vähän laannutettua himoja. Terveellisyydestä se meininki oli kaukana. Nykyään juon 2 tai 3 superfoodeilla kyllästettyä pirtelöä päivässä (ennen treenejä ja iltatreenin jälkeen) ja olo on vaan törkeen hyvä ja kylläinen. En oo joulun jälkeen syöny yhtään herkkuja, eikä tee edes mieli. Selkeesti sen takia, että kroppa on ravittu. Kaikki jotka tuntee mut, niin tietää sen määrän sokeria, mikä mun oli saatava joka lauantai ja se oli iso määrä se :D
Multa kysyttiinkin vinkkejä laihdutukseen ja painonhallintaan, niin yks on tämä. Ravinnetiheä ruoka.

Olis kiva kuulla teidänkin ajatuksia ja kysymyksiä, joten jättäkäähän kommenttia.

Tää Suomen talvi on aika ämmä, mut pysytään pinnalla!

Tästä eteenpäin päivitän taas blogia ahkerammin. Pysy mukana.

-Niklas

Mun ammattilaisuran toinen ottelu on takana ja mulla on edelleen mieli korkealla. Voitin ottelun teknisellä tyrmäyksellä kolmannessa erässä.
Tein taas ison määrän duunia tämän ottelun eteen ja valmistauduin huolella. Vastustaja oli nuori 20 vuotias potkunyrkkeilyn nuorten EM-hopeamitalisti puolasta. Kuvittelin, että kaveri olisi varmasti kilpailukykyinen ja tulisi haastamaan mua todella. Tämä oli puolalaisen debyytti ammattinyrkkeilyssä. Ottelusta tulikin todella helppo.

Multa kyseltiin ottelupäivästä, sen rutiineista ja fiiliksistä. Avaan siis seuraavaksi hieman sitä.

Ottelunpäivän aamuna eli lauantaina heräsin Radisson Blu Royal hotellista kampista ja astuin heti vaakalle. Painoa oli 82,7kg. Edellisen päivän punnituksessa painoin 77,7kg. Olin onnistunut tankkauksessa ihan kivasti :)

Pienen vetristelyn jälkeen pääsin nauttimaan hotellin aamiaisesta. Viimeinkin. Edellisenä aamuna en saanut syödä mitään, koska punnitus oli vasta klo. 16. Aamupalalta kömmin takaisin nukkumaan.
Klo. 10.30 valmentaja haki mut kevyelle treenille, jossa käytiin vielä taktiikkaa läpi ja heräteltiin kroppaa iltaa varten. Ennen treeniä mulla ei ollut yhtään ottelufiilistä, vaan enemminkin väsynyt ja tylsistynyt olo. Kun sai hien päälle ja ekat lyönnit pistehanskoihin, niin fiilis heräsi ja alkoi jopa illan ottelu vähän kutkuttamaan. Treenin jälkeen takaisin hotellille syömään ja lepäämään.
Illalla klo. 16.45 valmentaja haki mut taas hotellilta ja lähdettiin Barona-areenalle. Ottelu alkaisi klo. 19.05, joten aikaa riittäisi kaikkiin ottelua edeltäviin toimenpiteisiin ja hyvän, sekä leppoisan fiiliksen hakemiseen.
Pyrin aina ottelemaan ilolla ja hymyillen. Minkäänlainen kiukku tai muu negatiivinen ajattelu pilaa mun rytmin ja rentouden. Haluan vain nauttia nyrkkeilystä.
Kehään tutustumiseen, käsien sidontaan, sponsorimainoksen selkään tussaamiseen ja muuhun menikin niin paljon aikaa, että olin lämmittelyvalmiudessa vasta 30 min ennen ottelun alkua. Normaalisti haluan olla siinä vaiheessa noin tunti ennen ottelua. Ekat 30 min fiilistelen, rukoilen sekä naureskelen ja seuraavat 30 min menee itse lämmittelyyn.

Boxing Nightien kehäkuuluttaja Tuukka Koistinen kuulutti ensin mun vastustajan sisään ja sitten mut. (Tuukka on muuten mielettömän lahjakas kuuluttaja ja on päässyt kuuluttamaan isoja otteluiltoja ulkomaille asti. Pisteet Tugelle). Mun sisääntulobiisi pärähti soimaan ja mulla oli levollinen ja positiivinen fiilis, kiireestä huolimatta.

Pääsin kehään ja ottelijaesittelyiden jälkeen saatiin ottelu käyntiin.
Ekoilla sekunneilla löin puolikovan, tunnustelevan takimmaisen suoran. Se osui ja näin heti, että tämä ottelu oli tässä. Kaveri ei kerkeisi mitenkään mun mukaan ja näytti jo vähän pelkäävän. Sen ja seuraavan erän ottelin vain spurteissa ja hain kehäkokemusta. Kolmannessa päätin lopettaa ottelun ja niin teinkin.

Jo ekan erän puolivälissä mua alkoi vaivaamaan sääli vastustajaa kohtaan. "Ihan sympaattisen oloinen nuori kaveri","ei tainnut tajuta mihin on joutunut", "ikävä lyödä kaveria päähän, ettei vaan kävisi mitään pahempaa". Muunmuassa tällaisia ajatuksia pyöri koko lopun ottelua mun päässä. Päätin lyödä enemmän vartaloon.

Halusin kuitenkin lyödä ottelun kesken maksavan yleisön takia. Ei kukaan jaksa tulla katsomaan sellaisia otteluita, joissa ei tapahdu mitään. Kesken kovan hyökkäyksen kuulin ottelun valvojan sanovan kehätuomarin nimen ja käski keskeyttämään epätasaisen ottelun. Helpotuin. Tuomari hyppäsi väliimme ja keskeytti sen. Käännyin ympäri en halunnut edes tuulettaa ensin. Katsoin onko kaveri kunnossa ja halasin häntä. Kysyin myös hänen vointiaan ja kiitin ottelusta. Hän sanoi olevansa kunnossa ja kehui mun olevan hiton hyvä nyrkkeilijä. Saatoin hänet omaan kulmaukseensa ja kiitin hänen valmentajaansa. Sitten tuuletin kevyesti ja kiitin yleisöä. Yleisö oli mieletön. Kiitos kaikille katsojille! Vasta omaan kulmaukseen tullessani mut valtasi hyvä mieli. Olinhan voittanut toisen ammattilaisotteluni ja pitkä matka mun tavoitteita kohden saisi jatkua.

Monet varmasti syyttää mua liiasta kiltteydestä ja sanoo, että kehässä ei saisi ajatella tuollaisia. No mähän ajattelen silti. Jos näen, että ottelu on täysin hallinnassa, eikä kaveri mahda yhtään mitään ja aloittaa pelkän selviytymisen, niin miksi pahoinpitelisin kaverin tarkoituksella?
Hommat voi hoitaa nätimminkin. Kyse on kuitenkin urheilusta. Mä aina rukoilen ennen ottelua, ettei mulle tai vastustajalle kävisi pahemmin ja että parempi nyrkkeilijä voittakoon. Näin kävi jälleen kerran :)

Ilta oli kokonaisuudessaan todella hieno ja onnistunut. Yleisöä oli mukavasti. Edis iski hienon voiton ja arvokkaan päänahan itselleen, Eva teki onnistuneen paluun sekä Eemeli ja Jussi voittivat omat matsinsa hienosti. Ainoastaan Nikon tappio jäi harmittamaan.

Yksi hienoja kokemuksia ja elämyksiä tarjonnut otteluun valmistautuminen ja ottelu on nyt takana. Olen taas entistä vahvempi ja kokeneempi.
Tämän viikon annan aikaa vaimolleni ja pojalleni. Viikonloppuna alan taas luomaan pohjia seuraavaan otteluun. Toivon sen olevan jo 6 eräinen eli kahta erää pidempi ja vastuksen kovenevan.

ps. mulla oli ottelussa mukana avustamassa nuori Santeri poika, jota selostaja sanoi televisiossa pojakseni. Hän ei ole mun poika vaikka hieno ja lahjakas poika onkin. Santerista oli apua monessa pienessä asiassa pukukopissa ennen ottelua. Halusin rohkaista häntä kurottamaan unelmiaan kohden ja tarjota hienon kokemuksen ammattinyrkkeilyn parissa. Terveisiä Santulle, susta kasvaa hieno mies! :)

pps. ottelun voit tsekata tästä. Mun ottelu on ensimmäisenä. http://www.mtvkatsomo.fi/?progId=286594