50-luvulla tehty vaate muuttuu vanhetessaan vintageksi, kun taas nykyajan koltusta tulee jätettä, parhaimmillaankin vain polttouunin sisältöä. Vaatteista tuli pikaruokaa ja me ahmimme uusia mallistoja, trendejä ja materiaa kulutushysterian vallassa.

Tutkiessani kauluspaidan revennyttä saumaa vaatekaupassa, en mene kertomaan kaupan kassalle, että anteeksi mutta teidän rekkeihinne on päätynyt viallinen tuote. Kaikki tuotteet näyttävät yhtä nuhjuisilta, vähintään yhden pesukerran jälkeen. Vaikka minä jättäisin paidan kauppaan, joku ostaa sen kyllä.
Välttämättä siihen ei tarvitse edes lätkäistä punaista alennuslappua.

Kun isoäitini minun ikäisenäni osti vaatteita, hän ei shoppaillut ajankulukseen vaan sijoitti. Vaate oli tehty käytettäväksi ja se kesti. Kun Suomi oli vielä köyhä maa, ei ollut varaa ostaa uusia vaatteita viikottain, joten omaisuudesta täytyi pitää huolta.
Sellaisia vaatteiden pitäisikin olla.

Vaatteet, joita me ostamme, ovat roskaa ja se sopii meille mainiosti. Ketään ei kiinnosta revenneet saumat, sillä uuden vastaavan saa puoli-ilmaiseksi.
Vaatteemme eivät kestä, koska me emme vaadi sitä.

Emmehän me niitä kuitenkaan käytä kuin muutaman kerran, sen jälkeen rytky joutaa kirpputorille muiden vaivoiksi. Puhutaan ekologisuudesta ja kierrätyksestä, kun trendikäs sukupolvi harrastaa kirpputorien kiertämistä. Paskan marjat.
Halpakin vaate on kuluttanut luonnonvaroja ja työtunteja. Omatunnon valkopesua on ostaa ensin kelvoton vaate ja sitten pistää se kiertoon, pois silmistä.

On ymmärrettävää, ettei vähävarainen halua sijoittaa omaisuuksia vaatteisiin jos ruokakaupassakin täytyy venyttää penniä. Mutta jos upottaa jo valmiiksi vaatteisiin omaisuuksia, miksei kymmenen kehnon sijaan ostaisi yhtä hyvää?

Tavaramäärä aiheuttaa ahdistusta. On surullista, että sukupolven suurin ongelma on yltäkyltäisyydessä rypeminen: tavarasta luopuminen tuottaa helpotuksen tunteen.

Miten helppoa olisikaan, jos alun alkaen ei olisi ostanut kaikkia niitä riepuja vaivoikseen.

Laadukkaan vaatteen ostamiseen löydät vinkkejä esimerkiksi
tästä HS:n artikkelista tai Sujuvamman arjen sivuilta.