1. Mikä on digi-tv?
Katsojan näkökulmasta digi-tv tarkoittaa uutta televisiovastaanotinta tai lisälaitteella vanhaan televisioon saatavia uusia ominaisuuksia.
äänipuolella digitaalitekniikka on tuttua, koska CD-ja MD-soittimet ovat syrjäyttäneet vinyylilevyt ja kasettinauhurit. Digitaalitekniikkaa käytetään yleisesti myös tv-ohjelmien tuotannossa, ja nyt ohjelmia aletaan lähettää digitaalisesti koteihin saakka. Maksullisten satelliittikanavien kautta digitaalilähetyksiä on tosin voinut seurata jo jonkin aikaa.
2. Mitä hyötyä siitä on?
Kanavien määrä kasvaa. Kuvan laatu paranee, heijastukset ja haamukuvat poistuvat. Laajakuvan käyttö lisääntyy: ohjelmia lähetetään nykyisen 4:3-kuvasuhteen lisäksi elokuvateatteria muistuttavassa 16:9-formaatissa. Monikanavaäänen käyttö on mahdollista.
DVD-levyjen tapaan katsoja voi valita ohjelmaan tekstityksen tai äänen haluamallaan kielellä, jos lähetyksessä on eri kieliversioita. Ohjelmia voi mahdollisesti tallentaa tai tilata halutessaan (video on demand). Digitaalisuus mahdollistaa myös aivan uudenlaisia interaktiivisia palveluita ja pelejä.
3. Montako kanavaa näkyy?
Digikanavia on yhteensä 13. Ne on jaettu kolmeksi kanavanipuksi. Yksi on Yleisradion viiden kanavan nippu, johon kuuluvat TV1:n ja TV2:n lisäksi uusi uutiskanava Yle 24, kulttuurikanava Yle Plus sekä ruotsinkielinen FST.
Toisen kanavanipun keskipisteenä on Alma Median MTV3. Nipussa aloittavat sen lisäksi Urheilukanava, urbaani Citytv ja "hyvän olon palveluverkko" Wellnet, joka on maksullinen prime timea lukuunottamatta.
Kolmas kanavanippu on koottu Sanoma-WSOY:n omistaman Nelosen ympärille. Se sisältää mainosrahoitteisen Nelosen lisäksi kolme maksullista kanavaa: Elokuvakanavan, Koulukanavan sekä elokuviin ja urheiluun keskittyvän Canal+:n.
Ei, koska analogiset lähetykset jatkuvat digitaalisten rinnalla. Jos kuitenkin haluaa katsoa uusia kanavia, täytyy hankkia vanhaan televisioon erillinen lisälaite, digiboksi (set top box).
Analogiset lähetykset on tarkoitus lopettaa vuoden 2006 myötä, jonka jälkeen ohjelmat eivät näy ilman digiboksia tai täysin digitaalista televisiota.
5. Mitä se maksaa?
Digiboksin hinnaksi on arvioitu 2000 - 6000 markkaa ominaisuuksista riippuen. Boksin voi myös vuokrata. Digitelevision hinta tulee olemaan ehkä 10 - 15 % korkeampi kuin analogisen television.
Uusista kanavista kolme on kokonaan maksullisia, yksi osittain. Maksu tapahtuu kaapeli-tv:n tapaan lisälaitteeseen vuokrattavalla ohjelmakortilla, joka purkaa salauksen.
Elektroninen ohjelmaopas näyttää ruudulla kaikki tarjolla olevat kanavat ja ohjelmatiedot. Superteksti-tv:ssä voi selailla ohjelmaan liittyvää tietoa tai vaikka osallistua äänestykseen.
Myöhemmin televisiolla voi käyttää esimerkiksi sähköpostia tai ostaa mainoksessa esitellyn tuotteen kaukosäätimellä. Interaktiiviset toiminnot edellyttävät paluuyhteyttä, joka voi toimia esimerkiksi puhelinlinjan tai kaksisuuntaisen kaapeliverkon kautta.
7. Milloin lähetykset alkavat?
Kaikkien digikanavien lähetykset on sovittu aloitettavaksi yhtä aikaa 27.8.2001. Tavoitteena on, että digitaalinen lähetysverkko kattaa vuoden 2001 lopussa 70 % kotitalouksista.
8. Mistä laitteet saa?
Tällä hetkellä ei vielä mistään. Liikenneministeriön teettämän tutkimuksen mukaan digitaalisten lähetysten vastaanottamiseen tarvittavia välineitä pitäisi olla markkinoilla alkusyksystä. Aluksi käytetään lähinnä digibokseja, myöhemmin myös täysin digitaalisia televisioita.
9. Toimiiko se ilman kaapeli-tv:tä?
Digi-tv:n katsominen ei edellytä kaapeli-tv:tä. Monissa vanhoissa kerrostaloissa antennijärjestelmä tai taloverkko kaipaa kuitenkin uudistamista.
10. Voiko digilähetyksiä ottaa videolle?
Tavallisilla videoilla voi nauhoittaa vain sen digikanavan ohjelmaa, jota kulloinkin katsotaan. Ohjelmia voi tallentaa kehittyneimpien digiboksien tai televisioiden omaan muistiin.