Kari-Pekka Kyrö - Jäämies

On kevään lämpimin päivä Jyväskylän keskustassa. Kuraiset autot matelevat Kalevankadulla ja aurinko paistaa niin, että silmiin sattuu. Dopingtalvikin loppuu aikanaan.

Cumulus-hotelliketjun ravintola Huviretki uinuu lounasajan jälkeen. Parkkipaikalla on tilaa, eikä pihalla näy Suomen kuuluisinta Mercedes-Benziä, mediassa ristiinnaulitun miehen kulkupeliä.

Ravintolan pimeydessä lähestyy hoikka mies käsi ojossa. Hahmo ei ole pitkä, ehkä keskimittainen. Ei kai tuo voi olla Kari-Pekka Kyrö, on ensimmäinen ajatus ennen kuin silmät tottuvat hämärään. Vaan on se. TV on ihmeellinen väline, se suurentaa antisankaritkin.

Yksissä tuumin mennään vähän sivummalle. Puolityhjäkin ravintola on liian täysi, kun on painavaa puhuttavaa. Kyrö haluaa lämpimän voileivän ja pitkän oluen. Pyöreän pöydän takaa katsoo hieman väsynyt mies siniharmaaruutuisessa flanellipaidassa ja nahkaliivissä.

Reilu kuukausi aiemmin hiihtomaajoukkueen ex-päävalmentaja Kyrö otti Lahden MM-kisoissa kuusi dopingtapausta kontolleen. Siinä oli kuusi liikaa Suomen kansalle ja maailman hiihtoyhteisölle. Kyrö alkoi saada tappouhkauksia. Kyrön perhettä uhkailtiin. Iltalehden naiskolumnisti rinnasti Kyrön Steen Christenseeniin. Kyrön siviilimatkasta Holmenkollenille vihjaistiin poliisille ja Kyröä kohdeltiin tullissa kuin pikkurikollista. Jopa suomenkielinen pornolehti Hustler heräsi ja asetti Kyrön (ja lähes koko Suomen hiihtomaajoukkueen) ehdolle kuukauden mulkuksi. Siihen nähden, että jokainen kynnellekykenevä taho on yli kuukauden ajan lukenut oikeutta Kyrölle, tämä on jopa hyvinvoivan näköinen. Ei, hän ei ole joutunut turvautumaan ammattiauttajan apuun. Ei, häntä ei ole lääkitty. Ei, hän ei ole vetänyt kertaakaan perseitä olalle. Kyllä, hän on pystynyt nukkumaan. Kyllä, hän on pystynyt suhteuttamaan tapahtuneen elämän suureen kaareen. Kyrö kuvaakin itseään sitkeäksi mieheksi, jolla on pitkänmatkan hiihtäjän henkistä ja fyysistä kestävyyttä. Siitä tuonnempana.

Dopingkatastrofin jälkeen Kyröltä on kadonnut vain kolme kiloa ja ainoa ahdistuksen oire on ollut levottomuus. Paikalla on ollut välillä vaikea pysyä.

"No, irtonuuskasta olen hakenut lohtua. Nuuskaamisen olen aloittanut vasta nyt, mutta koen siitä huonoa omaatuntoa. Minunhan piti olla esimerkkinä urheilevalle nuorisolle", Kyrö sanoo.

Olut tulee, samoin leipä. Hyvin maistuu.

KARI-PEKKA KYRÖ valittiin Suomen maastohiihdon päävalmentajaksi toukokuussa 1998. Italian hiihtomaineen kummisetä Jarmo Punkkinen oli hetkeä aiemmin kieltäytynyt päävalmentajan tehtävästä. Punkkinen piti päävalmentajalle maksettavaa palkkaa naurettavana. Seuraavaksi hiihtoliitto käänsi katseensa naisten maajoukkueen valmentajaan, Kyröön.

"Aion tehdä töitä sata lasissa. Lahden MM-kisoissa aiomme olla maailman parhaita", Kyrö lausui onnensa kukkuloilla valintansa jälkeen.

Keskipäivällä 17. helmikuuta 2001 Lahden MM-hiihtojen miesten takaa-ajokisan ensimmäinen osuuden jälkeen Kyrö on tavoitteessaan. "Pertsan" eli perinteisen hiihtotavan tulosluettelo on huikea – ei – se on uskomaton.

1. Mika Myllylä 2. Jari Isometsä 4. Janne Immonen.

Ilo jää lyhyeksi. Kuluu vain 15 minuuttia maalintulosta ja päävalmentajan Nokia 3210 soittaa taas Etudea. Nyt linjalla ei ole onnittelija vaan vakava mies, lajijohtaja Antti Leppävuori. Kyrö pyydetään pikaiseen neuvonpitoon Hiihtoliiton puheenjohtaja Paavo M. Petäjän ja kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n dopingvalvoja Inggard Lereimin kanssa.

"Ajattelin heti, että nyt kaikki ei ole kohdallaan."

Kyrö saa kuulla, että Jari Isometsän 30 kilometrin hiihdon a-näyte on osoittautunut positiiviseksi. Kyrö tapaa Mika Myllylän ja Janne Immosen kisakylän palautumishuoneessa. Myllylä viittaa flunssaansa ja kysyy Kyröltä, kannattaako hänen hiihtää. Kyrö suosittelee lämpimästi poisjääntiä takaa-ajosta, mutta ei puhu dopingtapauksesta. Koska Myllylä ja Isometsä ovat samassa huoneessa kuin Immonen, Kyrö pyytää Immosen wc-tilaan, jossa kertoo murheellisen uutisen. Isometsälle Kyrö ei mainitse ongelmista sanallakaan.

"Halusin antaa Jarin käyttää elämänsä tilaisuuden. Vetäminen pois kisasta ei siinä vaiheessa olisi enää pelastanut mitään."

Immonen starttaa, mutta on ymmärtänyt yskän. Seitsemän kilometrin kohdalla hän lavastaa kaatumisen tv-kameroiden katveessa, astuu sauvansa poikki ja kieltäytyy varasauvasta.

Isometsä hiihtää takaa-ajokisan kakkoseksi, juhlii menestystään, mutta ihmettelee, miksi päävalmentaja ei ole riemussa mukana.

Kun Isometsä on matkalla dopingtestiin, Kyrö tarttuu hihasta.

"Kuule Jari, ei sinun enää pidä antaa näytettä."

"Isometsä otti asian kypsästi. Sovittiin, että pidetään asia pikkupiirissä. Pelastetaan se mitä pelastettavissa on."

Isometsä kertoo lehdistötilaisuudessa kuuliaisesti, että kyse on hänen omasta henkilökohtaisesta puuhastelustaan, eikä hiihtojoukkueella ole asian kanssa mitään tekemistä. Kyrön joukot ovat kuitenkin paniikissa. Läpi kisojen jatkuvilla omilla dopingtesteillä pyritään varmistamaan, että Hemohesin käyttö ei näy testeissä, mutta valvova taho on askeleen edellä.

"Antidopingtoimikunta lähti Norjan WADA:n toimiston kanssa tiedottamisen asemasta ansojen rakentamisen tielle", Kyrö moittii myöhemmin, mutta myöntää, että ADT:hen ei oltu yhteydessä, jotta testien status olisi selvinnyt.

Miesten hiihtoviestin jälkeen koko korttitalo kaatuu. Hiihtojoukkueen lääkärit Pirkka Mäkelä ja Juha-Pekka Turpeinen eroavat. Kisojen viimeisenä päivänä kisakylässä alkaa kiertää huhu, jonka mukaan Janne Immonen on kärynnyt viestin jälkeen antamassaan testissä. Kuluu vielä viikko ja koko Suomen murtomaajoukkueelle tehty kansainvälisen antidopingtoimikunnan, WADAn, yllätystesti tuo neljä uutta mustapekkaa: Mika Myllylä, Harri Kirvesniemi, Milla Jauho ja Virpi Kuitunen narahtavat kielletyn plasmaekspanderin käytöstä. Kyrö ei kerro, kuka Hemohesin hankki ja lääkitsi, mutta myöntää olevansa vastuussa tapahtuneesta.

Suomalainen huippuhiihto julistetaan kuolleeksi.

Ainakin nuorempi polvi osaa repiä asiasta huumoria: dopingille ja Hemohesille omistetaan internet-sivustoja, operaattorilogoja, jopa mobiilipelejä.

KARI-PEKKA KYRÖN isoisä oli Inarijärven kalastajia ja isä, Kari Kyrö, Utsjoki-Kevon luonnonpuiston esimies. Ja pohjoisessa oli miltei seitsemän kuukautta vuodessa millä hiihtää. Kyrö nousi ensi kertaa suksille nelivuotiaana, 14-vuotiaana hän oli ikäisissään Suomen paras hiihtäjä. Inarin Yritystä edustavasta juniorista tuli 1400 asukkaan kunnan kultapoika. Kyrö arvelee, että teiniajan menestyksellä oli ratkaiseva merkitys hänen henkiselle kehitykselleen.

"Se muutti paljon. Olin pikkujulkkis. Utsjoella oltiin kovin ylpeitä siitä, että pienen kylän poika on valtakunnan ykkönen."

Kyrön koulukin sujui ja paheet pysyivät kaukana.

"Olin pikkuvanha, 12-vuotiaana istuin jo kouluneuvostossa. Olin kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista."

Kansakoulun ensimmäisten luokkien keskiarvot olivat kahdeksikon luokkaa, mutta nousivat lukioon mennessä yli yhdeksään. Ylioppilaaksi Kyrö kirjoitti magnan paperein, mutta horjahteli kielissä. Erityisen kiinnostunut Kyrö oli historiasta.

"Vimeisen 200 vuoden poliittinen historia on kiinnostanut kovasti näihin päiviin asti", Kyrö sanoo ja kehuu Kekkosta hienoksi reaalipoliitikoksi.

"Hän saattoi käyttää ulkopolitiikan ja sisäpolitiikan dopingia, mutta ei jäänyt kiinni. Hän ymmärsi todella vaikeissa oloissa realiteetit."

Kyrö jopa haki Oulun yliopistoon lukemaan historiaa. Liikuntatieteet veivät kuitenkin voiton. Ei vähiten sen takia, että Kyrön urheiluidoli Harri Kirvesniemi oli kertonut 17-vuotiaalle huippujuniorille opiskelukokemuksistaan Jyväskylän yliopistossa.

Kirvesniemi on edelleen Kyrön suuri sankari.

"Harri on aivan poikkeuksellinen ihminen. Hänessä on niin paljon positiivisuutta. En tiedä onko se ollut koskaan kenellekään ihmiselle kateellinen. Vuosien varrella Harri on hyväksynyt minutkin vertaisekseen ja keskustelukumppaniksi."

Mutta, takaisin urheilija-Kyröön: Vuoden 1987 SM-kisoissa Kyrö oli voittanut pronssia 50 kilometrillä ja yltänyt hiihtomaajoukkueen farmiin, TUL:n edustusjoukkueeseen. Seuraavan talven Calgaryn olympialaiset siintivät 24-vuotiaan Kyrön silmissä. Hän päätti panostaa kaikkensa.

"Kävi niin kuin usein käy, kun harjoittelee liikaa. Ajauduin ylikuntoon. Hiihdin 900 tuntia vuoden aikana, 12 400 kilometriä."

"Vielä Lahden 1989 MM-kisojen ovella kärkyin viimeisiä maajoukkuepaikkoja, mutta sairastuin juuri ennen katsastuskisoja. MM-Lahti karkasi käsistä, ja samalla oma usko mahdollisuuksiin maailman huipulle alkoi hiipua."

Kyrö väittää, että hänen suhtautumisensa dopingiin oli fanaattisen kielteistä oman uran aikana.

"1985 eräs valmentaja tarjosi minulle Murmanskista tuotuja B-vitamiineja. Suutuin niin, että vein pillerierän Tullilaboratorioon. B-vitamiinia olivat."

Kun hiihtoura hiipui, Kyröllä oli hetken aikaa opiskella Jyväskylän yliopiston liikuntatieteen laitoksella. Vuonna 1992 Kyrö pestattiin TUL:n hiihdon päävalmentajaksi ja 1995 kutsu kävi naisten hiihtomaajoukkueen ruoriin.

Niinpä Kyrön maisterin paperit ovat edelleen gradun tarkistamista vailla. 90-luvun alussa tehdyn lopputyön aihe oli enteellisesti vuoristoharjoittelu ja verenmuodostus.

"Osasin ennakoida, että tuohon kannattaa perehtyä. Yhä useampi arvokisa hiihdettiin korkealla, ohuessa ilmanalassa. Suomalaisilla ei ole geneettistä pohjaa pärjätä vuoristossa. Vuoden 2002 Salt Lake Cityn olympialaisissa tämä kärjistyy."

YLEISEN KÄSITYKSEN mukaan Hemohesillä peitellään toisen doping-aineen, veren punasolumäärää nostavan ja siten lihasten hapensaantia parantavan EPO-hormonin käyttöä. Kyrön mukaan hiihtopiireissä liikkuu huhu, jonka mukaan pari vuotta sitten italialaisella naishiihtäjällä olisi mitattu huikea hemoglobiiniarvo 219. Moista tasoa ei voi saavuttaa ilman EPO:a.

Kyrö on kiistänyt, että suomalaiset huippuhiihtäjät olisivat EPO:a käyttäneet, mutta yritetään vielä: Vannoisitko käsi Raamatulla, että tietojesi mukaan kukaan Suomen huippuhiihtäjistä ei päävalmentaja-aikanasi ole käyttänyt EPO:a?

"En minä vannoisi sitä tässä toimittajahaastattelussa, mutta minun tietojeni mukaan EPO:a ei ole käytetty."

Kyrö pysyy edelleen tarinassaan, jonka mukaan Hemohes-kokeilut alkoivat vuoden 1999 Ramsaun MM-hiihtojen jälkeen.

"Sain Ramsaun jälkeen Inggard Lereimilta epävirallisessa tilanteessa tiedon, että plasmalaajentajia käytetään paljon. Ajattelin, ettei meidän porukka voi olla ainoa, joka ei niitä käytä."

"Kun Lahdessa jäimme kiinni ja kerroin Kansainvälisen hiihtoliiton pääsihteerille Gian-Franco Kasperille, mistä tietoni käytön yleisyydestä olivat peräisin, Lereim väitti minun valehtelevan."

KYRÖ SANOO, että hänen entisen henkilökohtaisen valmennettavansa Kaisa Variksen kanssa keskusteltiin ennen Lahtea lajin doping-tilanteesta.

"Näissä asioissa on kuitenkin oltava hyvin varovainen. Nuorella hiihtäjällä voi motivaatio kadota saman tien, jos viestii, että maksimaaliseen suoritukseen tarvitaan epärehellisiä keinoja. Dopingkäryjen jälkeen sanoin Kaisalle, että nyt hiihdät kaikki mahdolliset kisat ja olet koko ajan testattavissa, jotta epäilyksiltä katkaistaan siivet."

Kuinka Kyrö sitten uskalsi lähestyä 25-vuotiasta Milla Jauhoa tai 24-vuotiasta Virpi Kuitusta?

"Kaisan erottaa Jauhosta ja Kuitusesta se, että hän loukkasi olkapäänsä joulukuussa. Oli aivan hilkulla, että hän olisi jäänyt pois kisoista. Jos Kaisan lähtökohta kisoihin olisi ollut vahvempi, on mahdollista, että olisin keskustellut hänenkin kanssaan Hemohesin käytöstä."

KYRÖÄ KORPEAA, että muiden kestävyyslajien edustajat ja 70-80-lukujen vanhat mestarit ovat kovasanaisesti tuominneet doping-skandaalin.

"Erityisen ärsyttäviä olivat Pertti Karppisen moitteet", Kyrö sanoo.

"Tällä en tarkoita Karppista, mutta joukossa saattaa olla arvostelijoita, jotka ovat käyttäneet itse dopingia. Tällaiset henkilöt ovat alhaisimmista alhaisimpia."

Kyrön mukaan on mahdollista, että 90-luvullakin on hiihdossa voitettu maailmanmestaruuksia puhtain keinoin, mutta ei ilman sivuaskelia "harmaalle alueelle". Harmaalla alueella Kyrö tarkoittaa muun muassa suonensisäisiä nestehoitoja, joilla nopeutetaan palautumista. Muista hän ei halua puhua.

Kun keskustelu kääntyy FIS:n veritestiin, joka tehtiin kaikille Lahden MM-kilpailujen hiihtäjille, Kyrö saa ilmaa siipiensä alle. Hänen mukaansa on raukkamaista, että FIS:n veritestien tuloksia ei julkisteta.

"Tietojeni mukaan joka neljännessä veritestissä olisi ollut viitteitä verimanipulaatiosta. Ammattipyöräilyliitto toimi taannoin paljon suoraselkäisemmin. Hiihtourheilun dopingtilanne pitäisi julkisesti tuulettaa."

Kyrö sanookin, että Suomen kansalta – koko hiihtoshow’n rahoittajalta – hän haluaa pyytää nöyrästi anteeksi, mutta kansainvälisten kilpakumppaneiden suuntaan anteeksipyyntö olisi teeskentelyä.

Kyrö vaatii myös kestävyysjuoksulle hemoglobiinirajoja ja veritestejä.

"Nyt syyttävä sormi osoittaa vain hiihtourheilua."

EROTETTU LAJIJOHTAJA Antti Leppävuori purki kuukauden alussa tuntojaan Helsingin Sanomissa ja kertoi olleensa täysin tietämätön siitä, mitä porrasta alemmalla tasolla puuhattiin Lahden MM-kisojen alla. Kyrö hymähtää Leppävuoren haastattelulle.

"Aikamoinen diktaattori minusta näköjään on Hiihtoliitossa viimeisen kahden kuukauden aikana tullut, kun kaikesta olen ollut tietoinen vain minä."

Helsingin Sanomien urheilutoimituksen esimies Ari Pusa piti omassa kommentissaan mahdollisena, että Kyrö olisi vahvana persoonallisuutena ohjannut hiihtäjät doping-ladulle.

"Naurettavaa. Jokainen joka huippuhiihdosta jotain tietää, tietää sen, että kokeneet hiihtäjät ovat kuninkaita suhteessa valmentajaan."

Jari Isometsä kuvaa maajoukkueen päävalmentajan roolia niin, että päivittäinen harjoittelu jää urheilijalle, mutta suuret linjat vetää päävalmentaja. Näitä suuria linjoja ovat mm. hiihtämisen frekvenssi ja tehoharjoittelun määrä. Isometsän mukaan Kari-Pekka Kyrön painotuksissa on korostunut lajiharjoittelu ja alppimajan käyttö.

"KooPee suositteli alppimajan käyttöä ennen suuria kilpailuja. Lisäksi hänen aikanaan luovuttiin hiihdottomista jaksoista. Lajiharjoittelua oli ympäri vuoden. Kesäisin Vuokatin hiihtotunnelissa."

Isometsä ei Kyrön toimista löydä juuri moittimista.

"Parempaa tietoa dopingtesteistä olisi pitänyt olla minulla ja hänellä, ehkä ennen kaikkea hänellä. Mutta on sanottava, että hienosti hän on sen paineen kestänyt, minkä alle on joutunut. Moni muu olisi roikkunut jojona."

KYRÖN MUKAAN suhtautuminen doping-kohuun ja häneen vaihtelee Suomessa alueellisesti. Pohjoisessa asiat otetaan asioina, etelässä mukaan tarttuu muutakin.

"Pohjoisen ihmiset ovat aika karuja ja yksinkertaisia ihmisiä, näiden sanojen parhaassa merkityksessä. Etelämmässä eletään sosiaalisen paineen alla, ja siitä seuraa puheisiin kaikenlaista sontaa ja kuorutusta. Voi olla, että minua ymmäretään paremmin pohjoisessa."

Kyröä on väitetty huippuluokan valehtelijaksi, joka pystyy naama peruslukemilla syöttämään kuulijalle koska tahansa hatullisen sitä itseään.

"Kysyisin niin, että kuka on puhunut tässä asiassa paskaa vähemmän kuin minä", Kyrö kuittaa. Joka tapauksessa maine on nyt sitä luokkaa, että Kyrö on saanut liike-elämästä tarjouksia, joissa häntä on pyydetty kriisikonsultiksi neuvomaan kuinka valehdellaan uskottavasti. Politiikan puoleltakin on kuulemma lähestytty. Kerrotaan, että utsjokelainen, Keskusta-puoluetta edustava aktiivipoliitikko olisi kehottanut Kyröä hakemaan avointa kunnanjohtajan virkaa.

"KP The Greatille"

KP jos oisin sun messissä
Oisin aina hemohessissä
Olet mies ihanin päällä maan
Oi jospa sun kanssa hiihtää saan
Ei kestäisi harjoitus kauaa
Kun käyttäisi kunnolla sauvaa!

NIMIMERKKI HANNA 2:N hengentuote löytyy Sonera Plazan naisille omistetulta Ellit-internetsivustolta. Saitilla on kymmeniä naisnimimerkkien kommentteja Kari-Pekka Kyröstä. Valtaosa avoimen ihailevia, osa niistä suorasukaisen rasvaisia. Kyrö sanoo saaneensa dopingskandaalin jälkeen naisilta yli tuhat kirjettä, noin 700 sähköpostiviestiä, satoja puheluita ja tekstiviestejä. Kyröstä on tullut monien suomalaisnaisten märkä uni, eikä ihan vastoin tahtoaan. Ilmiön huipentuma on Kyrön fanikerho, joka välittää ihailijoiden tekstiviestejä ilmaiseksi Kyrön puhelimeen.

"On totta, että osa naisten huomiosta hivelee. Avoimen pornahtavat viestit eivät kuitenkaan tunnu mukavilta. Ja oma tytär sanoi, että iskä hei, etkö tajua, että se koko seksisymbolivouhotus on vitsi."

Jotain suosiosta kertoo sekin, että Kari-Pekka Kyrö johtaa viikosta toiseen Ilta-Sanomien verkkosivuston julkkisäänestystä. Kyrön naissuosiota on yritetty selittää samalla "pahuuden vetovoimalla" kuin poliisimurhaaja Steen Christenseenin tapauksessa – joka Kyrön rikkeen huomioon ottaen tuntuu naurettavalta – sekä taitavalla tv-esiintymisellä. Punastelevien ja haparoivien hiihtopomojen rinnalla lakoninen, rauhallinen ja siististi pukeutunut päävalmentaja näytti kriisitiedottamisen ammattilaiselta, jäämieheltä. Kyrön oman tulkinnan mukaan naisten suosio selittyy ennen kaikkea sillä, että hän oli ainoa joka asiassa avautui, pyrki edes valikoivaan rehellisyyteen.

"Silloinkin kun kaksi miljoonaa suomalaista katsoi televisiosta surullisen kuuluisaa tiedotustilaisuutta ja paikalla oli kolmesataa huutavaa toimittajaa, tiesin, että voin koska tahansa lähteä äänekkäimminkin huutavan toimittajan kanssa kaksin huoneeseen ja keskustella näistä asioista silmästä silmään. Mutta en tietenkään ole kertonut kaikkea, enkä tule koskaan kertomaankaan."

Kyröä on hiihtopiireissä kuvattu hyväksi organisoijaksi, perusteelliseksi ja jämptiksi valmentajaksi, mutta samalla outsideriksi, yhden sortin erakoksi.

"On totta, että en ole sosiaalisten tilanteiden johtaja. Viihdyn hyvin omissa oloissani. Olen äärimmäisen huono small talkissa."

TULEVAISUUS. Se on kaikilla. On mahdollista, että Kyrölle langetetaan kaikkia lajeja koskeva elinikäinen toimitsijakielto. Kyrö myöntääkin, että hän ei tiedä, mitä on edessä, mutta alan vaihto ainakin. Ja lisäksi maisterin paperit on vihdoin kuitattava ulos yliopistosta.

"Aion myös hoitaa nyt niitä asioita, joita olen laiminlyönyt vuosien varrella, esimerkiksi omakotitaloamme. Mielekästä tekemistä riittää."

Kyrön kuusi vuotta sitten ostettu omakotitalo sijaitsee keskiluokkaisella Kuokkalanpellon pientaloalueella Jyväskylässä. Kyrön perheeseen kuuluvat 11- ja 8-vuotiaat lapset, Heidi ja Samuli, sekä vaimo Maarit, jonka kanssa Kyrö avioitui vuonna 1991.

Lapset käyvät Jyväskylässä pientä Jokivarren koulua, jossa Heidin luokanvalvojana on entisen huippuhiihtäjä Marjut Roligin miehen Petri Roligin veli.

"Koulussa tähän kohuun on suhtauduttu hienosti, ehkä juuri Roligin ansiosta. Lapsillemme on sanottu, että jos yhtään kiusataan, heti on kerrottava luokanvalvojalle. Tietääkseni vain kerran asiasta on vinoiltu. Samulille joku koulukaveri totesi suutuspäissään: Tiedätkös muuten: sun isäs on kusessa."

Jyväskyläläisellä terveysasemalla osastonhoitajana työskentelevä Maarit on ottanut mediamyrskyn rauhallisesti. Kotona on riittänyt muutakin puhuttavaa. "Maarit on onneksi täysin urheilun ulkopuolella. Se suojelee häntä. Hän ei ota tätä niin tosissaan."

Vaikka vene keikkuu, taloudellinen pohja Kyröllä on kunnossa. 1990-luvun alussa alkanut ja vuodesta 1996 systemaattiseksi muuttunut sijoittaminen pörssiosakkeisiin on tuonut varallisuutta sen verran, että 19 000 markan kuukausipalkkaa nauttiva valmentaja on voinut hankkia autokseen yli 300 000 markan hintaisen Mersun. Vuonna 1999 Kyröllä oli pääomatuloja yli 230 000 markkaa.

"En ole varakas, mutta muutamaan kuukauteen ei onneksi ole pakottavaa tarvetta mennä töihin."

Kun rahasta on puhe, on vielä kerran kysyttävä MIKSI? Oliko päävalmentajan työsopimuksessa menestykseen sidottu bonuspykälä? Oliko Kyröllä omia sponsorisopimuksia? Sehän selittäisi "kotikisojen armottoman paineen" ja "kunnianhimon" lisäksi osaltaan Kyrön henkilökohtaista riskinottoa.

"Ei sponsoreita, ei bonuspykäliä. Hiihtovalmentajat Suomessa ovat niin hölmöjä ihmisiä, että työtä tehdään vain lajirakkaudesta."

Kyrön toimia tutkitaan nyt myös Keskusrikospoliisissa. Kyrö voi saada syytteen doping-aineiden maahantuonnista. Niinpä Kyrö viedään ravintola Huviretken pohjakerrokseen, jonne valokuvaaja on rakentanut kenttästudiota. Kyrö istahtaa valtavalle nahkatuolille hetkeksi, kun kuvaajan kanssa käydään lyhyt neuvottelu. Sovitaan, että juttua varten otetaan kaksi profiilikuvaa ja yksi suoraan edestä, "poliisirekisterikuvat".

Kyrö on heti mukana juonessa.

File: Kari-Pekka Kyrö

• Ikä: 37 vuotta
• Pituus: 180 cm
• Paino: 72 kg
• Lapset: 1 poika, 1 tyttö
• Koti: OKT Jyväskylässä
• Auto: MB 220 E
• Kello: Swatch
• Juoma: Vesi
• Tuoksu: Boss
• Luottokortit: Visa, Eurocard
• Palkka: Oli 19 tonnia
• Parisuhde: Avioliitto