Parempi stadi

Oletko koskaan miettinyt, millainen olisi Helsinki sinun makuusi? Miettinyt, mitä täältä puuttuu? Mitä täällä tarvitaan? Mikä toimii, mikä mättää? Oletko koskaan tehnyt mitään asian hyväksi? Älä välitä. Paljoa eivät ole tehneet valtuutetutkaan. Kaupunkisuunnittelu on pitkään ollut puoluepoliittista kädenvääntöä. Ei toimimista paremman kaupungin puolesta.

Helsinki on hieno kaupunki. Juuri sopivan kokoinen pieni metropoli, jossa kaikki on mukavan lähellä. On riittävästi yöelämää. On riittävästi päiväelämää. Ja riittävästi hienoja ihmisiä. Täällä on kiva olla, täältä on kivempi lähteä, ja mikä parasta, kivointa on palata.

Vaikka Helsinki on hieno kaupunki, niin siitä saisi helposti vielä hienomman ja viihtyisämmän. Monia asioita voi edistää. Parannettavaa on siellä täällä. Suuria asioita, pieniä asioita. Asioita, jotka vaikuttavat helsinkiläisten elämään ja ennen kaikkea helsinkiläisten fiilikseen.

Virallisia visioita

Helsinkiläisten etuja ja asioita ajamaan astuvat taas kerran uudet kaupunginvaltuutetut. Yksi heidän tärkeimmistä tehtävistään on kaupunkimme tulevaisuuden visioiminen. Työtään he eivät aloita tyhjältä pöydältä.

Valtuutettujen työtä säätelee vuoden 1992 yleiskaavan yhteydessä julkistettu kehityskuva, jota on päivitetty neljän vuoden välein.

Kehityskuvan mukaan kaupunkikulttuurin kehittäminen on tärkeää hyvän ja miellyttävän asuinympäristön ylläpitämiseksi.

Rannoille rakennetaan uusia kaupunginosia ja samalla kehitetään matkustajasatamia ja merellisiä sisääntulonäkymiä. Rannat, saaristo ja meri otetaan kaupunkilaisten käyttöön. Luonnon vehreyttä lisätään osana kaupunkikuvaa.

Töölönlahden ympäristöstä tulee kaupunkilaisille olohuone. Viihtyisä ja turvallinen Helsinki kehittää kaupunginosista omaleimaisia yhteisöjä, jossa keskuksilla on oma ilme ja paikalliskulttuuri rikasta.

Hienoja visioita, mutta kovin hajuttomia ja mauttomia. Vain toteutukset näyttävät niiden todellisen arvon. Tällä hetkellä visiot johtavat parhaimmillaankin vain semihyviin ratkaisuihin. Ne eivät ärsytä ketään. Ne eivät ihastuta ketään. Yksi Kiasma ei vielä kesää tee.

Huippujutut huutavat poissaoloaan.

Historiallisia visoita

Töölönlahti on loistava esimerkki helsinkiläisestä kaupunkisuunnittelusta. Kahvia on juotu komiteoissa ja perseet istuttu pukamille 60-luvulta lähtien. Neljänkymmenen vuoden työn lopputuloksena on toteamus, että Töölönlahdesta pitäisi kehittää kaupunkilaisten olohuone. Vautsivau!

Nyt meillä on suunnitelma, ja olohuone tulee. Mutta tulevatko kaupunkilaiset? Se, mikä näyttää hyvältä paperilla ja pienoismalleissa, ei välttämättä toimi käytännössä. Tämänhän osoitti jo Sanomatalon kansalaistori. Entä onko kaupunkilaisilta kysytty, haluavatko he olohuonettaan Töölönlahdelle? Vai haluaisivatko he sen esimerkiksi Kaivariin?

Se, mitä asukkaat haluavat, ei ilmeisesti olekaan tärkeintä. Tärkeämpää on tehdä kaupunkisuunnittelusta politiikkaa. Ovatko asiat nyt muuttumassa? Vaihtuuko suunta? Onko uudesta valtuustosta muutoksen vetäjäksi?

Rohkeita visioita

Vaatii rohkeutta muuttaa tehtyjä suunnitelmia. Vaatii rohkeutta sanoa mielipiteensä. Ajatella toisin. Olla eri mieltä. Ja vaatii rohkeutta esittää tuoreita näkökulmia ja uusia ideoita.

Uudet valtuutetut! Unohtakaa byrokratia. Unohtakaa puoluepolitiikka. Unohtakaa tasapuolisuus. Liittoutukaa samanmielisten kanssa. Kelatkaa ja kehittäkää. Ottakaa lautakunnat haltuun. Ottakaa vain yksi johtoajatus. Parempi ja viihtyisämpi Stadi. Kaikkina vuodenaikoina. Huh! Johan tässä itsekin liikuttuu.

Eikö kaupungin kehittäminen olekaan perimmäinen syy, minkä takia ihmiset hakeutuvat kunnallispolitiikkaan? Sen pitäisi olla. Antakaa meille kunnallispoliitikkoja, ei wanna-be-kansanedustajia. Tämä ei ole ura. Tämä on luottamustehtävä.

Riippumattomia visioita

Visiointi ja toimiminen paremman ja viihtyisämmän kaupungin hyväksi ei ole ainoastaan kaupunginvaltuuston tehtävä. Se on meidän kaikkien tehtävä.

Jokainen voi edistää Stadin viihtyisyyttä omalla toiminnallaan ja ajattelullaan. Puhumalla, ottamalla kantaa ja korjaamalla omat jälkensä yleisiltä paikoilta. Aina. Jos et osaa, ota mutsis messiin.

Antakaa ajatuksen lentää. Vaatikaa. älkää tyytykö keskinkertaisuuksiin. Osallistukaa. Ei se sen vaikeampaa ole. Uskokaa pois. Lisäksi se kannattaa. Ainoastaan niin syntyy parempi Stadi.

Sanoista tekoihin. Virallinen kehityskuva punaisena lankanamme ideoimme 10 ehdotusta, jotta Helsinki olisi vielä enemmän meidän makuumme. Olisiko se sitten myös enemmän sinun makuusi?

Kaivopuiston Lido

Minne?
Merikadun ja Merisatamanrannan väliselle maakaistaleelle, jonka joku on leikkisästi nimennyt Meripuistoksi.

Mitä nyt?
Epämääräinen ei-kenenkään-maa keskellä parasta Helsinkiä. Talvisin kentällä säilytetään veneitä, kesäisin siitä nousee hyvällä säällä muutamia kuumailmapalloja kaupungin taivaalle. Hyvin harvoin kentällä tapahtuu yhtään mitään satunnaisia koiranulkoiluttajien kohtaamisia lukuunottamatta.

Mitä se olisi?
Kesäisin funkkistyylinen maauimala, jota ympäröivä yhtenäinen nurmikenttä houkuttelee kaupunkilaisia viihtymään. Istuskelemaan, pelailemaan ja makailemaan. Ravintoloina, kahviloina ja pukukoppeina toimivat raiteille nostetut Hiili-ravintolan tyyliset monitoimikuutiot. Talvisin uimala muuntuu funkkistyyliseksi luistinradaksi. Cool!

Miksi sitä tarvittaisiin?
A) Jotta olisi kivempaa. B) Voitko kuvitella maauimalalle parempaa paikkaa? Entä luistinradalle? Ulkoilmaravintoloille ja kahviloille? Niinpä. Täällä ihmiset hengailevat muutenkin vuodet ympäriinsä. Tämä on helsinkiläisten todellinen olohuone, ei Töölönlahti.

Eipäs!
Pomminvarmasti kovin vastustus idealle tulee Merikadun asukkailta ja eteläisten kaupinginosien asukasyhdistykseltä. Menee merinäköala! Menee kotirauha! Ja turisteja on muutenkin liikaa. Menkää omiin puistoihinne pyörimään!

Juupas!
Oikein suunniteltuna ja toteutettuna näköala vain paranee. Joutomaa ei ole silmänilo kenellekään. Hyvin toteutettu ulkoilupuisto sen sijaan on ilo kaikille aisteille. Ja kotirauhan säilymisestä pitää kaupungin järjestyssääntö huolen. Ulkona ei juoda pussikaljaa. Eikä meluta kymmenen jälkeen.

Muuta
Kaivopuisto on vanha virkistäytymisalue. Ranta-alue on varattu kaupungin kaavakaavailuissa virkistysaluekäyttöön, joten alueelle saa rakentaa ulkoilutyyppisen virkistystoiminnan tiloja. Onpa hyvin sanottu. Nyt vain pitäisi muuttaa alue kaavoituksessa Virkistys- ja liikuntapalvelujen alueeksi, jolloin kentälle saisi rakentaa virkistyskeskuksia, urheilupuistoja ja muita virkistys- ja liikuntapalveluja. Voiko tuota selkeämmin sanoa.

Helsingin uusi huvipuisto

Minne?
Munkkisaareen ja Hernesaareen. Matalasaarenkujasta etelään.

Mitä nyt?
Masan telakkaa ja teollisuusaluetta pullollaan. Löytyypä sieltä helikopterikenttäkin. Rantaan on tulossa puisto, merimuseo ja purjehduskeskus. Sopii hyvin.

Mitä se olisi?
Pohjoismaiden ykköshuvipuisto, jossa on maailman paras vuoristorata. Ei enempää, ei vähempää. Eli kaikkea sitä, mikä saa vatsan sekaisin ja karvat pystyyn. Myös meiltä vanhemmilta.

Miksi sitä tarvittaisiin?
A) Jotta olisi kivempaa. B) Aika on ajanut Lintsin ohi. Paikka on auttamattoman ahdas, kasvunrajat ovat tulleet vastaan jo aikoja sitten. Hyvästä yrityksestä huolimatta Lintsi ei enää sykähdytä ketään yli kymmenvuotiasta. Niinpä on korkea aika etsiä uudelle huvipuistolle paikka. Merellinen Hernesaari on mitä oivallisin vaihtoehto. Se tarjoaa huvipuistolle hulppean sijainnin millä tahansa mittarilla mitattuna.

Eipäs!
Kovasti tulee porua vanhan Linnanmäen puolesta. Niin monella on sieltä rakkaita muistoja. Ne hattarat ja se vuoristoradan haju. Niinpä niin. Hiekkaa rattaisiin heittää myös se, että Hernesaarta kaavaillaan pääasiassa asuinalueeksi.

Juupas!
Nostalgisia muistoja oli monella Lepakostakin. Hyvin he viihtyvät nyt toimivammassa Nosturissa. Ja hei! Hattaraa tulee myyntiin uuteenkin huvipuistoon ja uuteen Vekkulaan voidaan rakentaa tervanhajuinen huone. Muut alueesta tehdyt suunnitelmat ovat yksinkertaisesti surkeita. Unohtakaamme ne. Asunnot voidaan rakentaa vanhan Lintsin paikalle, Alppilaan.

Muuta
Euroopan huvipuistoskene ei ole Euro-Disneytä lukuunottamatta kovinkaan kummoinen. Se tarjoaa erinomaisen hyvän markkinaraon Stadille. Jos Lasten Päivän Säätiö haluaa jatkaa puikoissa, kehotamme sitä kiinnittämään huomiota pariin asiaan. Paremmat nakit ja paremmat ravintolat kuuluvat ehdottomasti uuteen huvipuistoon. Eivät muuten tekisi pahaa vanhallekaan. Osa huvipuistosta katetaan, jotta voisimme huvitella talvisinkin.

Talvi-Espa

Minne?
Espan ympäristöön.

Mitä nyt?
Talvisin Espa on vain Kesä-Espan kalpea haamu. Ei ole mitään syytä jäädä töiden jälkeen istuskelemaan ja ihmettelemään. Kylmäkin on ja penkit jäässä.

Mitä se olisi?
Ajatelkaa Talvi-Espaa. Ajatelkaa lämmitettyjä terasseja ja katuja. Lämmitettyjä puistonpenkkejä. Valaistuja puita. Katusoittajia. Ulkotulia. Talvisia tapahtumia. Ihmisiä. Sinä ja sun frendis. Säpinää Espan puistossa. Nyt myös talvella. Kylläpä siinä olisi krapulaisilla ruotsalaisilla turisteilla ihmettelemistä. Nej men, kylläpä Pekat ovat taas kekkailleet kivoja jutskia. Mysigt.

Miksi sitä tarvittaisiin?
A) Jotta olisi kivempaa. B) Koska koko ajan itketään, että keskusta kuolee. No, älkää sitten tappako sitä. Do something. Do edes jotain. Ei sen nyt luulisi niin kovin vaikeaa olevan. Tarvitaan vain näkemystä ja tahtoa. Espan yrittäjien ja kaupungin yhteistyötä. Alkakaapa buukkailla palavereja.

Eipäs!
Kenelläkään ei pitäisi olla tähän nokan koputtamista. Paitsi tietysti Systeemillä.

Juupas!
We rest our case.

Muuta
Onko kukaan Espan ravintoloitsijoista koskaan käynyt Stokiksessa? Saisimmeko sellaiset lämpölamput ja markiisit, kiitos. Juuri sellaiset kuin Biblioteksgatanin ravintoloitsijat ovat hankkineet. Ravintola Teatterin lämmitetystä terassista saisi helposti Talvi-Espan sykkivän, lämpimän sydämen. Eikä Kappeliakaan sovi unohtaa. Elanto ja Kaisa. Teillä on nyt miljoonan euron paikka.

3000 ihmistä vetävä rockklubi

Minne?
Esimerkiksi Kaartin vanha hevostalli Kasarmikadulla Punanotkonkadun kohdalla.

Mitä nyt?
Hieno talo on tällä hetkellä ainakin poliisin ja puolustusvoimien autotallina.

Mitä se olisi?
Iso rockklubi, jossa voitaisiin järjestää konserttien lisäksi raveja, juhlia, klubeja, messuja. Kaikenlaista mukavaa toimintaa ihmisten iloksi. Tila olisi toki myös jaettavissa pienempiin toimiviin kokonaisuuksiin aina tarpeen vaatiessa.

Miksi sitä tarvittaisiin?
A) Jotta olisi kivempaa. B) Ehkäpä myös siksi, ettei Ultra Bran tarvitse laulaa kolmena iltana Tavalla peräkkäin. Maailma on täynnä loistavia ja suosittuja bändejä, jotka ovat liian suuria Tavalle, mutta selkeästi liian pieniä Jäähalliin tai Hartwall Areenalle. Hallithan nyt ovat muutenkin aivan liian kolkkoja, jotta niissä pääsisi kunnolliseen keikkafiilikseen.

Eipäs!
Pollarien autot on toki pieni ongelma. Samoin urpojen, jotka tunkevat keikoille omilla autoillaan, vaikka hyvin tietävät ettei keskustassa ole iltaisin vapaita parkkipaikkoja. Joku valopää on myös mielestään oivaltanut, ettei tällainen toiminta voi olla kannattavaa. Joojoo.

Juupas!
Otamme ilolla vastaan ehdotuksia poliisien autojen hajasijoittamisesta. Muille sanomme: ‘’Käyttäkää julkisia kulkuneuvoja. Etenkin sitten, kun niiden toimivuuden konsultoinnista vastaamme me.’’ Tällainen liiketoiminta ei voi olla ei-kannattavaa. Stadi ottaa tilan haltuun ja etsii sopivat vastuulliset pyörittäjät. Ja sitä paitsi, onhan kaupungilla nyt jo jos jonkinlaisia tiloja hallussaan. Eikä niidenkään liiketaloudellisesta kannattavuudesta keskustella.

Muuta
Kaupungin olisi jo aika alkaa tukea myös rockmusiikkia. Onkohan päättäjät koskaan miettineet, kuinka monet heidänkin äänestäjistään ovat musiikin suurkuluttajia? Tukiaisia riittää, mutta kun sähkö tulee musiikkiin rahahanat sulkeutuvat saman tien. Vähän tasapuolisuutta uuden vuosituhannen kunniaksi. Eiks jeh? Paikka toki voi olla jokin muukin. VR:n konepajat, VR:n makasiinit, what ever. Ja voihan sen rakentaa vaikka tyhjästäkin. Party on!

Valon kaupunki. Eli lisää valoa

Minne?
Kaikkialle kaupunkiin.

Mitä nyt?
Talvisin Stadi on aikamoinen synkmetsä. Ei paljon päivä paistele, kuu kumota. Katuvaloja on, mutta muuten valaisu on harvinaista herkkua, pientä luksusta keskustan muutamissa kortteleissa.

Mitä se olisi?
Valoa kansalle, joka pimeydessä vaeltaa. Valaistuja taloja. Valaistuja puita, pensaita, patsaita. Paljon valoja. Valaistuja kokonaisuuksia. Valaistuja yksityiskohtia. Mietitysti ja ajatellusti. Paris. Your days as city of light are over.

Miksi sitä tarvittaisiin?
A) Jotta olisi kivempaa. B) Nostapa nyt katseesi lehdestä ja katso ikkunasta ulos. Juuri siksi. Pimeää on pääsääntöisesti yli puolet vuodesta. Ei ihme, että niin moni on ihan yössä. Valaisu auttaa kaamosmasennukseen paremmin kuin päivänvalolamppu. Ehkäpä itsemurhatkin vähenisivät. Eikä pidä unohtaa esteettisiä arvoja. Stadi on kaunis kaupunki. Kyllä kehtaa sytyttää valot.

Eipäs!
Tämä on varmasti aivan liian kallista. Kuka kumma näitä nyt sitten ryhtyisi suunnittelemaan? Ei kai Ekku Peltomäen aika ihan kaikkeen riitä? Paljon tästä olisi työtä ja vaivaa. Pitäisi varmaan perustaa valaisulautakunta ja -virasto. Muutenhan voi tapahtua ihan mitä vaan. Ajatelkaa julkisivuja.

Juupas!
Kaupungin valaiseminen maksaa nyt alle satasen henkeä kohti. Parilla kympillä per nassu saisimme varmasti ihmeitä aikaan. Kaupunki voisi järjestää myös kilpailun, jossa palkittaisiin parhaiten valaistu talo, kortteli ja kaupunginosa. Taloyhtiöt suunnittelisivat oman talonsa valaistuksen ja vastaisivat kustannuksista. Helppoa ja halpaa, eikö totta.

Muuta
Muutama ehdotuksen erinomaisuutta valaiseva esimerkki. Valaisu todellakin saa ihmeitä aikaan. Jopa Lauttasaaren silta ja Helsingin Energian talo näyttävät hyviltä valaistuina. Kelatkaa. Valaisu voisi muuttaa jopa Merihaan kauniiksi. Ainakin pimeällä.

Liikennesuunnittelu

Minne?
Kaikkialle Helsinkiin.

Mitä nyt?
Näin pieneen kaupunkiin syntyy karmaisevia liikenneruuhkia aamuin illoin kaikille pääväylille. Niin idästä, lännestä kuin pohjoisestakin tuleville teille. Ihmiset käkkivät pahantuulisina autoissaan. Ja kuuntelevat huonoja radioasemia. Olisi hauska sanoa "muuttakaa keskustaan", mutta ei oikeasti. Vika ei ole teidän. Vika on liikennesuunnittelun.

Mitä se olisi?
Keskustatunneli on hyvä idea. Alettaisiinko nyt vihdoin rakentaa sitä? Liikennevalojen ajastusta voisi ehkä vähän kehittää, vaikka liikennesuunnitteluviraston mukaan valot ovat optimoituja. No, eivät kai ne voi muutakaan sanoa. Kuitenkin liikenne tuntuu sujuvan parhaiten ruuhka-aikoinakin silloin, kun valot vilkkuvat keltaisella. Entäpä jos oikealle saisi kääntyä, vaikka valot ovat punaiset kuten monissa Euroopan kaupungeissa saa. Kenenkään päälle ei toki saa ajaa. Ei ehkä tämän ihmeellisempää ensihätiin, mutta auttaa jo kummasti.

Miksi sitä tarvittaisiin?
A) Jotta olisi kivempaa. B) Hermot ovat menneet jo aivan liian pitkään, aivan liian monelta ihmiseltä. varsinaiseen aitobrittiläiseen roadrageen asti ei ole vielä päästy, mutta eiköhän aleta olla jo vaarallisen lähellä. Ikävää, että ihmiset ovat aina pahalla päällä liikenteessä ja töihin/kotiin tultuaan. Silloin ei ole kivaa kenelläkään.

Eipäs!
Tähän on varmaan miljoonia hyviä selityksiä. Niinpä. Ne on kuultu kaikki. Moneen kertaan ja monesta suusta. Yhtä aikaa ja erikseen.

Juupas!
On se kuinka helvetin vaikeaa tahansa, nyt on aika ryhtyä toimiin. Eikä vastaus ole tehostettu joukkoliikenne, kun ette te sitäkään pysty tehostamaan. Ei se nyt niin kovin vaikeaa voi olla. Emme kuitenkaan odota ihmeitä. Eihän liikenne toimi yölläkään. Mitä ihmeen järkeä on seisottaa autoja valoissa keskellä yötä?

Muuta
Tietullit kaikille sisääntuloväylille. Helsinkiläisten ei tarvitse maksaa. Mehän asumme täällä. Kertyneet rahat voidaan käyttää paremman julkisen yöliikenteen aikaansaamiseksi.

Isot ulkoilmakahvilat

Minne?
Senaatintorille.

Mitä nyt?
Kaunis, mutta kuollut tori houkuttelee valokuvaavia turisteja. Natiivit oikaisevat lähinnä vain ja ainoastaan torin poikki. Rohkeimmat syövät eväitä Tuomiokirkon portailla.

Mitä se olisi?
Unioninkadun ja Fabianinkadun suuntaiset ulkoilmakahvilat torin laidoilla. Molemmat kahvilat lohkaisevat noin yhden kuudesosan torista. Eli yhteensä siis noin kolmasosan. Keskelle jää edelleen hyvin tilaa käveleskelylle ja hengailulle. Niin kuin torilla tietysti pitääkin.

Miksi sitä tarvittaisiin?
A) Jotta olisi kivempaa. B) Senaatintori on keskustan kummallinen musta aukko. Ilo silmälle, mutta vailla elämää, fiiliksestä nyt puhumattakaan. Tori suorastaan viettelisi ihmiset urbaaniin yhdessäoloon, jos sille vain annettaisiin siihen mahdollisuus. Näinhän on esimerkiksi Roomassa, Pariisissa ja muutamassa muussakin eurooppalaisessa kaupungissa. Treffejä portailla, istuskelua kahviloissa, ihmisten katselua ja ylipäätään vain mukavaa oleilua. Ei siihen sen kummempaa tarvita.

Eipäs!
Aluetta pidetään kulttuurihistoriallisesti niin arvokkaana, etteivät sinne ihmiset oikeasti enää edes sovi. Saatte katsoa, mutta ette oleskella. Nauttikaa rakennuksista, älkää elämästä.

Juupas!
Huihai! Johan torilla on monina kesäviikonloppuina jos jonkinlaisia häppeningejä, maalaiset haaristelemassa kojuineen etunenässä. Ei sekään kovin arvokasta ole. Se on väliaikaista ja siksi aina myös sen näköistä.

Muuta
Sopivat ja kyvykkäät kahvilayrittäjät majailevat jo itse asiassa torin etelälaidalla. Engel voisi ottaa haltuunsa toisen puoliskon, Taormina toisen. Tai sitten joku muu, jota asia sattuu kiinnostamaan. Me emme ole kranttuja, kunhan saamme kunnollista kahvia. Ja iloisia ihmisiä. Lähdetään siitä.

Toimintaranta

Minne?
Hietaniemen rannalle.

Mitä nyt?
Hietsu on yksi Helsingin parhaista rannoista. Jos jonnekin pitäisi tehdä jotain, niin miksipä sitten ei tänne, Stadin suosituimmalle rannalle.

Mitä se olisi?
Oletteko koskaan kaivanneet Helsingin rannoille vuokrattavia polkuveneitä? Tai vesisuksia? Parasailingia? Pienimuotoisia happeningeja? Huutelevia hedelmä- ja limonadikaupppiaita? Vuokrattavia rantatuoleja? Rantadiscoa? Viihtyisiä baareja? Edes yhtä kunnollista kahvilaa ja kunnollisia pukukoppeja? Me olemme. Niin varmaan tekin. Ainakin osaa näistä.

Miksi sitä tarvittaisiin?
A) Jotta olisi kivempaa. B) Kaikkien rantojen ei tarvitse olla niin kovin au naturel. Rantakulttuuri kunniaan, niin ei tarvitse lähteä sitä aina ulkomailta hakemaan. Eihän se Välimeren turistirannoillakaan aina niin kovin ihmeellistä ole.

Eipäs!
Onko taas kysymys siitä, ettei kaupungilla oikein ole jaksettu kelata näitä asioita? Siellä kun on niin kovin paljon muuta tähdellisempää kelattavaa kuten Töölönlahden pilaaminen, katupuhujien valvominen ja neonkylttien kieltäminen. Ja riittäähän Hietsussa ihmisiä muutenkin ihan riesaksi asti. älkää aina olko vaatimassa kaikenlaisia uutuuksia!

Juupas!
Mitäpä jos kaupunki antaisi ihmisille mahdollisuuden alkaa rantayrittäjiksi Hietsussa? Ehdotukset sisään, kaupunki valitsee parhaat ja ottaa tarpeelliseksi katsomaansa korvauksen. Kaikki voittavat.

Muuta
Rannalla makaaminen on loppujen lopuksi aivan saatanan tylsää. Siinä sitä vaan möllöttelee, ja pää turtuu. Lukemisen kanssa toimii ehkä yhden päivän. Silti rannat ovat kerrassaan upeita paikkoja elämiselle ja olemiselle. Hietsussa on jo hyvät idut toimintarannaksi ja pitkät perinteet. Sekä Stadin parasta jäätelöä myyvä kioski.

Kaartin yhteisö

Minne?
Kaartin pataljoonaan Mechelininkadulle.

Mitä nyt?
Funkiskaunotar on romahtamispisteessä, hyljättynä ja pimeänä. Jos kohta ei aleta hommiin, ei niihin tarvitse enää edes ryhtyä. Tilat ovat loistavat monenkinlaiseen toimintaan. Kummallista jahkailua.

Mitä se olisi?
Jospa tehtäisiin vähän samat temput kuin Kaapelitehtaalle, mutta pienemmin ja yhteisömutoisempana. Työtiloja graafikoille, kirjoittajille, valokuvaajille. Tiloja vaihtoehtoisille radio- ja tv-asemille. Tiloja ihmisille, jotka ovat samanhenkisiä ja haluavat luoda keskenään toimivia verkostoja. Kokonaisuuden viimeistelevät hyvä ravintola ja kahvila.

Miksi sitä tarvittaisiin?
A) Jotta olisi kivempaa. B) Nuorten itsensä työllistävien ihmisten on vaikea löytää hyviä, toimivia ja kohtuuhintaisia työtiloja itselleen. Jos sellaisen sattuu löytämään, pahimmassa tapauksessa siellä saa nököttää sitten ihan keskenään jossain hevon kuusessa. Kaartista voi vuokrata pöydän, huoneen tai vaikka kaksi. Ja koneetkin, jos niitä sattuu tarvitsemaan.

Eipäs!
Yksimielisyys siitä, että kaartille pitää tehdä jotain, on olemassa. Suojelupäätöskin on jo tehty. Kukaan ei ole esittänyt vielä yhtään konkreettista suunnitelmaa tilojen käytöstä. Kummallista vitkuttelua, kun hyvistä tiloista on koko ajan puutetta.

Juupas!
Pelkkä suojelu ei todellakaan riitä. Tarvitaan toimiva suunnitelma, joka vielä päälle päätteeksi piristää melko kuollutta kohtaa Töölössä. Työtilayhteisöjä ei niitäkään ole tällä hetkellä liikaa. Tässäpä olisi siihen sangen oiva paikka.

Muuta
Kaartin sisäpihalle hankitaan Karl Marxin patsas, jostain venäläisestä dotcom-yrityksestä. Tässä yhteisössä työtätekevä kansa omistaa tuotantovälineensä - päänsä. Siitä Ukko-Marx on sangen hyvillään. Toivottavasti löytyy patsas, jolla on hymy huulilla.

Pieni kannanotto asuntopolitiikkaan

Minne?
Jätkäsaareen ja teollisuuskiinteistöihin.

Mitä nyt?
Jätkäsaari on satama-alue, jonne tulee paljon asuntoja ja työpaikkoja, kunhan Vuosaaren satama valmistuu. Vanhat teollisuuskiinteistöt puretaan tai ne myydään rakennusyhtiöille, jotka voivat rakentaa niihin ylihintaisia standardiasuntoja.

Mitä se olisi?
Jätkäsaaren kärjestä saisi helposti uuden Eiran ja alue pitäisi kaavoittaa pienkerrostaloille, tontit myydä varta vasten perustetuille asunto-osakeyhtiöille, jotka rakentaisivat tonteille 4-8 perheen taloja. Ei ruutukaavaa vaan isohkot tontit ja aitoa puutarhakaupunginosan meininkiä. Talojen suunnittelusta vastaisivat parhaat nuoret arkkitehdit. Elitististä? Kyllä. Kannattavaa? Ehdottomasti. Hyvännäköistä? Aivan varmasti. Vanhojen teollisuustilojen kanssa pitäisi toimia hieman samoin. Myydä niistä halukkaille tilaa, jolla jokainen voi tehdä mitä haluaa. Näin saataisiin Stadiinkin persoonallisia lofteja ja frendien muodostamia asuinyhteisöjä ja asunto-osakeyhtiöitä.

Miksi niitä tarvittaisiin?
A) Jotta olisi kivempaa. B) Kaiken ei tarvitse olla kaikille. Eikä kaiken pidä olla aina rakennusyhtiövetoista perusasumista. Antakaa mahdollisuuksia erilaisille asumis-, suunnittelu- ja toteuttamismuodoille. Standardivaihtoehtoja kyllä riittää niitä haluaville.

Eipäs!
Yleiskaava on tehty, ja kerrosneliöitä on saatava riittävä määrä. Sooloiluun ei ole varaa. Sen näytimme Lauri Törhösellekin, joten älkää edes yrittäkö.

Juupas!
Helsingissä ei ole liikaa huvilakaupunginosia viimeaikoina rakennettu. Perinteet velvoittavat. Aika on kypsä ja kaupungilla liikkuu riittävästi optiomiljonäärejä. Rahat pois rikkailta! Teollisuuskiinteistöistä voisi aloittaa uuden perinteen. Helsinkiläiset saisivat vihdoin itse määritellä millainen on hyvä koti ja millaista hyvä asuminen.

Muuta
Onko Helsingin pakko ottaa vastaan kaikki, jotka tänne tunkevat? Onko kaikkialle pakko rakentaa samalla tavalla? Kuinka monta Ruoholahtea keskustaan mahtuu? Ja onko rannat pakko rakentaa täyteen? Helsingissä on rakentamatonta maata kaikissa ilmansuunnissa. Käytetään välillä niitä.