Neljästi Jussi-patsaalla palkittu näyttelijä Outi Mäenpää on kunnioitettavat 20 vuotta täyteen saaneen improvisaatioteatteri Stella Polariksen perustajajäseniä.
"Espoon Teatterissa Tytti Oittisen ohjauksessa se alkoi. Silloin nuorempana kammoksuin epäonnistumista ja halusin kontrolloida elämääni. Ensimmäiset puoli vuotta impro tuntui suorastaan pelottavalta, mutta sitten aloin oivaltaa, että se saattaakin olla tie vapauteen", muistaa Mäenpää.
"Karismaattinen ihminen on läsnäoleva, myönteinen ja intohimoisella tavalla kiinnostunut asioista. Kaikki nämä kolme asiaa ovat ohjaavat toimintaa myös improssa. Siinä on iso osa improteatterin viehätysvoimaa", sanoo Mäenpää.
Stella Polariksen alkuaikojen pioneereihin kuuluu myös Ville Virtanen.
"Muistan meidän ensimmäisen esityksen Espoon Teatterissa. Eeva Litmasen monologinäytelmän yleisöltä kysyttiin, haluaisivatko he jäädä katsomaan, kun meillä olisi tällainen ihan uusi juttu", muistelee Virtanen.
Improvisaatio on hänelle ennen kaikkea työkalu, jolla saadaan aikaan parempaa näyttelijäntyötä.
"Suhdetta improon täytyy koko ajan kehittää ja pitää yllä. Kun silloin ihan alussa oikein hurahdettiin improon, luultiin että se on yhtä kuin näyttelijäntyö. Ei ihan niin paljoa, mutta esimerkiksi leffaa tehdessä impro on todella suuri apu dialogin tuottamisessa. Tai tilanteen tai henkilön tuottamisessa", pohtii Virtanen.
Nykyään Virtanen improaa Mitä sais olla -ryhmässä yhdessä Eero Saarisen, Jussi Lammen ja Kari-Pekka Toivosen kanssa. Hekin kaikki entisiä stellalaisia.
Turkulaisen Linnateatterin taiteellisena johtajana nykyään työskentelevä Toivonen liittyi Stella Polariksen näyttelijäkaartiin 1994.
"Oittinen veti silloin kursseja Paahtimolla ja impro tuntui mainiolta jutulta. Varsin pian meille syntyi halu tehdä pidempää tarinankerrontaa impron keinoin. Muistan ensimmäisiä esityksiämme Kaapelitehtaalla. Käytiin lainailemassa tuoleja naapurista ja mietittiin, riittääkö 12 vai 15 tuolia. Joskus oli katsomossa saman verran väkeä kuin lavalla", nauraa Toivonen.
Toivonen on pitkään opettanut näyttelijäntyötä Teatterikorkeakoulussa. Improteatterilta hän on saanut työkaluja niin opettamiseen, ohjaamiseen kuin näyttelemiseenkin.
"Impro tuo mukanaan ennen kaikkea oikeanlaista rohkeutta lähestyä tekstejä eri tavoilla. Fokus on tekemisessä eikä siinä, millainen lopputuloksesta pitäisi saada aikaan. Pidän teatterista, joka on energistä, elinvoimaista, ulospäinsuuntautunutta ja tarkkaa. Parhaimmillaan improvisaatio kehittää näitä kaikkia palikoita", sanoo Toivonen.
Stella Polariksen tuoreimpiin kasvoihin kuuluu Jussi Vatanen. Hän liittyi ryhmään vuonna 2011.
"Tuli mukava puhelinsoitto Tiina Pirhoselta, joka oli opettanut meitä TeaKissa. Tiina kysyi mukaan ja siitä se lähti. Yksi tärkeimpiä syitä improta on se, että impro on hauskaa. Ja tietysti se kehittää myös herkkyyttä reagoida ja vaikuttua, molemmat hyvin oleellisia asioita näyttelijän ammatissa", sanoo Vatanen.
Stella Polaris juhlii 20-vuotista taivaltaan työn merkeissä Kaapelitehtaalla. Ryhmä muun muassa isännöi Kansainvälistä improteatterifestivaalia 24.-27. huhtikuuta.