Viime syksynä Music Finland tuotti ensimmäistä kertaa kyselyn suomalaisen musiikkialan toimijoiden keskuudessa. Siinä kartoitettiin vastaajien, 670 henkilön, joista 86 prosenttia muusikoita, mielipiteitä alan tulevaisuuden näkyvistä ja muutoksista. Haasteista huolimatta alan työläiset näkevät tulevaisuuden positiivisessa valossa.
Tähän juttuun on poimittu kiinnostavia yksityiskohtia tuoreesta musiikkibarometrista. Alta löytyvä kuva on jo vuotta aiemmin julkaistusta, alan tunnuslukuja esittelevästä Musiikkialan talous Suomessa -tutkimuksesta.
Vastaajien joukkoon kuuluu sekalainen sakki, joista suurin osa ammattilaisia. On hyvin erilaista olla viulistina kaupunginorkesterina tai jazz-muusikkona maailmalla kuin rokkarina kiertämässä Suomen keikkapaikkoja. Eri rooleista löytyy omat erityiset huolenaiheet, liittyivät ne sitten keikkalippujen hintaan, julkiseen rahoitukseen tai musiikin markkinointiin.
Kokonaisuutena tämä sekalainen sakki uskoo yllättävän paljon musiikkiteollisuuden tulevaisuuteen, vaikka antaakin ison painoarvon tekijöille joihin muusikoiden on itse hankala vaikuttaa, kuten kuluttajakäyttäytymisen vaikeasti ennakoitavat muutokset tai yleinen taloustilanne.
Ala on kokonaisuutena laskussa, mutta vain 1,4 prosenttia laskua vuoteen 2013. Äänitemyynti laski 14,1 prosenttia (kokonaisarvo 57,8 miljoonaa euroa)
Ala uskoo kasvuun. Musiikkibarometrin vastaajista 71 prosenttia uskoo kasvuun nimenomaan elävän musiikin saralla. Toiseksi kasvun alueeksi uskotaan nousevan musiikin uudet käyttöyhteydet, kuten pelit sekä nettiin ja sovelluksiin liittyvä musiikki, joiden kasvuun luottaa yli puolet vastaajista.
Alan kasvussa luotetaan myös kuluttajakäyttäytymisen muutokseen. Ihmisten tapa maksaa musiikista näyttäytyy vastaajille kaksijakoisena: kuluttajakäyttäytyminen nähdään alan sisällä sekä uhkana että mahdollisuutena.
Albumiin luotetaan edelleen
60 prosenttia vastaajista näkee albumiformaatin pitävän pintansa vielä suoratoistopalveluiden aikakaudellakin ja vain 9 prosenttia on täysin eri mieltä siitä, että albumi olisi merkittävä muoto myös tulevaisuudessa.
Noin puolet vastaajista olisi valmis luopumaan käyttäjille ilmaisesta freemium-mallista suoratoistopalveluissa, kun hieman vajaa puolet hyväksyy ne. Sen sijaan suoratoistopalvelujen “user centric” -malli saa siunauksen suurimmalta osasta vastaajia.
Pari vastaajaa kommentoi aihetta näin:
”Jos freemium-mallista luovutaan kokonaan, pelkään että melkoinen osa käyttäjistä palaa piraattien pariin. Mutta freemiumista maksettavat korvaukset tulisi yhdenmukaistaa premium-mallin mukaiseksi.”
”Mainosrahoitteiset vaihtoehdot on periaatteessa ok, mutta mainosten määrää tulisi lisätä merkittävästi toisaalta tulojen vuoksi ja toisaalta siksi, että palvelut eivät olisi ”liian hyviä” maksullisiin versioihin verrattuna.”
Musiikkivientiin suhtaudutaan myös luottavaisin mielin, sillä 60 prosenttia näkee potentiaalia viennin kasvuun, vaikka vain hyvin harva uskoo sen kasvavan merkittävästi. Elävän musiikin vientiin uskotaan eniten, sillä se on toiminut ennenkin. Myös musiikin synkronoimisella esimerkiksi peleihin, leffoihin ja mainoksiin uskotaan olevan entistä enemmän vientimahdollisuuksia.
”Ala on murroksessa. Nyt pitää alkaa löytää kontakteja ja oikeita taustajoukkoja”, kirjoittaa eräs vastaajista.
Yle jakaa mielipiteitä
Ylen rooli jakaa vastaajia. Monet ovat tyytyväisiä Ylen toimintaan suomalaisen musiikin suhteen, mutta vastapuolella on verrattain suuri erittäin tyytymättömien joukko. Vastauksista löydettiin eroa musiikintekijöiden ja taustavaikuttajien välillä: tekijäpuoli oli tyytyväisempi Yleen ja taustavaikuttajien joukko tyytymättömämpi.
Radiokanavien soittolistat eivät kunnioita vastaajien mielestä suomalaista musiikkia oikealla tavalla, sillä peräti 75 prosenttia oli niihin tyytymättömiä ja yli puolet erittäin tyytymättömiä. Radiota pidetään alan tärkeimpänä mediana ja juuri siksi sitä kohtaan ollaan kaikista kriittisimpiä.
Musiikin ammattilaiset tienaavat keskimäärin 42 000 euroa vuodessa
Vastaajilta kysyttiin myös omasta taloudellisesta tilanteesta. 60 prosenttia kertoi, että heillä menee samaan malliin vuoden takaiseen verrattuna (huonommin meni 20 prosentilla ja paremmin 15 prosentilla).
Barometrin perusteella kokoaikaisesti musiikin saralla työskennelleiden keskitulo oli 42 294 euroa. Mediaanitulo eli vastaajien tulojen keskimmäinen arvo oli 38 000. Näin ollen barometriin vastanneiden tulo on hieman keskivertosuomalaista korkeampi. Näistä laskelmista jää ulos se valtava joukko musiikin puoliammattilaisia tai ammattilaisuudesta haaveilevia harrastajia, jotka eivät tienaa pääasiallista tuloaan musiikilla.
Vastausten perusteella musiikkialalla tulot nousevat iän myötä. Alle 30-vuotiailla tienestit olivat alle 20 000 euroa vuodessa, josta nousu jatkuu melko tasaisesti yli 70-vuotiaiden 60 000 euron ylittäviin tienesteihin (joskin heitä oli mukana vähän ja kyseisessä ikäluokassa on sekä erittäin iso- että pienituloisia).
Pop-genreissä streaming-pohjaiseen kulutukseen siirtymisen koetaan vaikuttavan artistien tuloihin paitsi levymyynnin kautta, myös musiikintekijöiden tulotasoon ainakin Teosto-korvausten supistuessa:
”Suurenkaan hitin säveltäjänä ei Teostotulot ole kovin suuria, jos soitto on ollut pääosin streaming-palveluista”, eräs vastaaja kirjoittaa.
Toinen huomioi, että ”suoratoiston läpimarssi on vaikuttanut entisenlaiseen tekijänoikeuskorvausjärjestelmään ja oleellinen osa korvauksista on kadonnut.”
Lähteet:
- Musiikkialan talous Suomessa 2014: Juha Koivisto & Mervi Luonila (Music Finland)
- Musiikkialan barometri 2016: Riikka Hiltunen & Tuomas Ilmavirta (Music Finland)