Tällä viikolla pääsemme jälleen viettämään pääsiäistä, joka on kieltämättä yksi lapsiperheiden lempijuhlista – ihan vaan koska silloin saa kasapäin suklaata. Pääsiäisenä juhlimme myös kristinuskon mukaista Kristuksen ylösnousemista ja paaston päättymistä. Jos nämä itsestäänselvät tiedot pistetään hetkeksi syrjään, mitä muuta tiedämmekään pääsiäisestä? Kuinka kananmunat ja jänikset päätyivät osaksi pääsiäistä? Kuka on pääsiäiselle nimensä antanut kevään jumalatar? Tarinasta on useita variaatioita, joten on vaikea sanoa, mitkä niistä pääsevät lähimmäksi totuutta. Keräsimme tähän juttuun yleisimmät uskomukset, jotka selittävät sen, miten pääsiäisestä muodostui se juhla, joka se nykypäivänä on.
Mistä Easter-sana tulee?
Tiedämme, että sana joulu eli Christmas tulee yksinkertaisesti "Christ" ja "mass" sanoista, kun taas Halloween sai nimensä "Allhallow-even" sanasta. Mutta mistä Easter-sana tuleekaan? Suosituin esillä olevin tarina pääsiäisen nimen synnystä juontaa anglosaksiseen kevään, aamunnousun ja hedelmällisyyden jumalattareen Ēostreen. Ēostre oli kaikkien rakastama, taikavoimia omaava naisjumala, jota juhlittiin Saksassa omana juhlanaan, ennen kuin se sai uuden tradition: Kristuksen ylösnousemuksen. Ēostreella on yhteensä kymmenen eri nimeä, joten voi olla, että olet kuullut hänestä puhuttavan aikaisemminkin.
Suomen kielen sana pääsiäinen on Mikael Agricolan keksimä uudissana ja tarkoittaa paastosta ”pääsemistä.”
Miksi pupu?
Pääsiäispupu juontaa myös ystäväämme Ēostreen. Tarinan mukaan Ēostre löysi kuolemaisillaan olevan linnun lumihangesta. Ēostre päätti muuttaa sen jänikseksi, jotta harjava turkki toisi lämpöä ja pitäisi sen elossa. Mutta koska jänis oli ollut aikoinaan lintu, se poikkeuksellisesti muni edelleen munia. Jänis koristeli munat ja piilotti ne pitkin Ēostren puutarhaa kiitokseksi henkensä pelastamisesta. Tästä tulee myös pääsiäismunajahti, jossa etsitään kanin piilottamia munia. Kerrotaan myös, että Ēostre muutti linnun jänikseksi ilahduuttaakseen lapsia, mutta huomattuaan sen olevan puolustuskyvytön ja peloissaan jäniksenä, lapset vaativat sen palauttamista linnuksi. Ēostren voimat ovat aina vahvimmillaan keväällä, joten jänis palautettiin alkuperäiseen muotoonsa vasta seuraavana keväänä. Siihen asti jänis toimi munakuriirina lapsille ympäri maailmaa.
Toisen tarinan mukaan jänikset liitettiin pääsiäiseen, koska ennen vanhaan niiden ajateltiin olevan hermafrodiitteja, jotka pystyivät lisääntymään menettämättä neitsyyttään. Se yhdistettiin vahvasti Jeesuksen neitseelliseen äitiin. Osa kirkoista käyttää jäniksiä symbolina: kun kolme jänistä juoksee ympärässä, niiden korvista muodostuu Pyhän Kolmion symboli. Tämä jänökolmio liitetään moniin uskontoihin ja jumalallisiin tarinoihin ja niitä esiintyy eri uskonnollisissa paikoissa ympäri maailmaa.
Kolmannen tarinan mukaan jänikset mainitaan ensimmäisen kertaa samassa yhteydessä pääsiäisen kanssa vuonna 1680 julkaistussa saksalaiskirjassa nimeltään De ovis paschalibus (About the Easter Egg).
Pääsiäismunat
Muna on aina symbolisoinut uuden syntymää. Itseasiassa monissa muinaisissa sivilisaatioissa uskottiin, että maailma sai syntynsä suuresta munasta. Esimerkiksi Afrikasta löydetyt, noin 60 000 vuotta vanhat koristellut munat kertovat, että niitä käytettiin muinaisiin spirituaalisiin rituaaleihin.
Kristinuskoon munat liitetään mesopotamialaisten tavasta värjätä munia punaiseksi Kristuksen veren ja ristiinnaulitsemisen muistoksi. Se hyväksyttiin osaksi kristinuskoa symbolisoimaan ylösnousemusta. Munat ovat myös yksi paastoajan kielletyistä nautittavista. Suuren paaston 40 päivän aikana ei saanut vanhan tavan mukaan syödä munia, juustoa, maitoa, lihaa tai juoda viiniä, joten paaston jälkeen herkuteltiin juurikin näillä ruuilla. Suklaamunat tulivat ilmoille Saksassa ja Ranskassa ennen 1800-luvun alkua. Koska ne olivat niin suosittuja ja ilahduttavia lahjoja, muu Eurooppa seurasi nopeasti perässä – tähän päivään saakka.