Yllätysten radio

It´s party time! 31. tammikuuta Perämiehenkadulla juhlitaan. Viidenteen kerrokseen, nettiradio Radio Helsingin tiloihin, on kokoontunut aseman sekalainen tekijäjoukko. Hetkeä aiemmin viestintäpoliittinen ministerivaliokunta on päättänyt esittää tuotantoyhtiö Edit Stationille radiolupaa taajuudelle 95,2 Mhz. Vaikka tekijät tiesivät, että lupa on lähellä, Radio Cityäkin starttaamassa ollut ohjelmapäällikkö Axa Sorjanen miltei itkee onnesta.

Kuuleeko maailma: Radio Helsinki pääsee eetteriin!

Avotoimituksen pöydille kannetaan tulista kasvispataa, availlaan toimitukseen jääneitä ylivuotisia olut- ja glögipulloja. Aseman deejiit pomppivat studioon ja nakkelevat levyjä soimaan. Kyytipoikana kuluu pari pulloa Jalluakin.

"Ei tekijät minua onnitelleet, ne onnittelivat itseään. Se oli hyvä merkki. Syntyi meidän radio", Radio Helsingin päätoimittaja ja Edit Stationin toimitusjohtaja-omistaja Paula Salovaara sanoo kaksi viikkoa myöhemmin.

Salovaara istuu Radio Helsingin 122 neliön toimituksen sohvanurkkauksessa, joka on sisustettu ohjelmapäällikkö Sorjasen lapsuuden kodin muhkealla sohvakalustolla. Kulutuksen syömät istuimet on verhoiltu

Ikean 60 markan hintaisella sinisellä kankaalla. Seinällä on kulmistaan rispaantunut maailmankartta, sohvapöydällä murokeksejä ja kirjavia kahvimukeja. Vaikka kaikki edellämainittu on luksusta esimerkiksi alkuaikojen kusenhajuisen Radio Cityn rinnalla, on toimituksessa tarkan markan meininki.

"Ja tuossa sivupöydällä on aina ruisleipää ja kahvia tekijöille", Salovaara sanoo.

Punaiseen villatakkiin pukeutunut päätoimittaja näyttää pieneltä pehmeän istuimen syvyyksissä. Yhtäkkiä hän ponkaisee pystyyn ja hakee kännykän:

"Kaksi lasta on koulussa ja mies on juuri tullut rundilta. On oltava puhelimen päässä."

Rundilta? Selviää, että Salovaaralla on musikaalinen mies, soullaulaja Niko Ahvonen.

Mutta: asiaan, asiaan.

Salovaara kertoo hehkuen kuinka Radio Helsinki "haastaa muut radiot", "raikastaa kaupungin radioilmaston" ja kuinka "kukaan ihminen ei halua tietää varmasti, mitä kappaleita radioasema soittaa".

"Sitä varten on cd-levyt ja -soittimet. Radio Helsinkiä on kuunneltava, jotta tietää mitä sieltä tulee. En usko, että kovinkaan moni ihminen haluaa varmistua siitä, että joka viides biisi on Dire Straitsia."

TOISAALTA SALOVAARA haluaa alleviivata, että häntä inhottaa kulttuuri- ja marginaali-snobismi.

"Se tarkoittaa sitä, että ei kukaan meillä myöskään kiellä soittamasta Britney Spearsia."

Radio Helsingin toimitukselliset linjaukset ovat rohkeita - niitä ei ole. Toimittajille annetaan kahden tai neljän tunnin ohjelmapaikka ja täydet valtuudet puhua tai soittaa mitä hyvänsä.

"Tekijät ovat niin kokeneita, että ei hirvitä yhtään."

Alkaa kuulostaa tutulta. Alkuaikojen Radio Cityäkö tässä ollaan rakentamassa?

Tuttu paikka Salovaaralle. Hän itse luki ja toimitti uutisia Radio Cityssä seitsemän vuoden ajan vuodesta 1990. Kun kansainvälinen SBS-ketju osti Radio Cityn, Salovaara lähti rakentamaan Yleisradioon nuorille suomenruotsalaisille suunnattua Radio Extremiä. Pikkupomona oleminen kävi kuitenkin nopeasti Salovaaran hermoille.

"Toimintaketjut ovat Yleisradiossa niin pitkiä. Ja omia toimittajia piti maanitella, että ne lähtisivät ulos talosta tekemään juttuja. Yleisradio on suuri linnoitus, jonne mennään magneettikorteilla. Sinne koteloituu liian helposti."

Mutta jotain hyvää linnoituksessakin - sillä on korkea radiomasto, jonka kautta lähetys kuuluu kauas. Kuin taiottuna Axa Sorjanen pyyhkäisee paikalle kymmenen minuuttia myöhemmin:

"Saatiin juuri paikka Yleisradion mastosta. Sinne mennään."

"Jes", Salovaara kommentoi.

Ennen Radio Cityä ja Extremiä Salovaara oli ehtinyt opiskella Svenska social- och kommunal högskolanissa journalismia sekä tehdä töitä Radio Mellannylandissa ja lyhytikäiseksi jääneessä espoolaisessa Radio Westissä. Westissä Salovaaran tehtäviin kuului kaksikielisen aamushown vetäminen.

"Joo, joo. Ensin spiikki suomeksi, sitten sama ruotsiksi."

Hulluja nuo espoolaiset.

VANHASSA PUUTALOSSA Espoossa asuva Salovaara ei puhu mielellään perhetaustastaan. Kun äidin isoisä on Karl Fazer ja sukanvarressa tuhti nippu perheyhtiön osakkeita, herää kaikenlaisia turhia kysymyksiä, kuten: Millä rahoilla Helsinki Radio starttaa?

"En ole pannut omia rahojani lainkaan tähän hankkeeseen, enkä aio niin tehdä vastakaan. Tämä on liiketoimintaa, rahaa on tultava enemmän sisään kuin ulos."

Lisäksi Salovaara myöntää hymyillen pitävänsä Fazerin sinisestä, muttei uskalla syödä sitä kovinkaan paljon, jottei peppu leviä.

Se Fazerista.

Helsingissä soi ennen Radio Helsinkiä seitsemän kaupallista kanavaa. Valtakunnallinen Radio Nova, rokkaava Radio City, hittiradiot NRJ, Kiss FM, suomipoppaava Star FM, iskelmällinen Sävelradio ja nimensä mukainen Classic FM. Formaattiradioita kaikki, enemmän tai vähemmän. Kun ensimmäinen puhdas soittolistaradio Kiss FM starttasi vuonna 1995, moni kirkui: more music, less bullshit. Nyt ympyrä on sulkeutunut. Salovaara luottaa myös bullshittiin: puheeseen, kommentointiin. Hän uskoo, että paikallinen mielipideradio, jossa soitetaan toimittajan omaa lempimusiikkia, on hitti vaihtoehdottomassa tarjonnassa.

"En tiedä keneltä meidän kuuntelijamme tulevat olemaan pois. Kai hieman kaikilta radioilta. Toisaalta uskon, että saamme kuulijoita myös nukkuvista radionkuuntelijoista."

Ensimmäiselle toimintavuodelle Salovaara tavoittelee noin kolmen miljoonan markan liikevaihtoa. Se olisi miltei kolmasosa esimerkiksi Radio Cityn viimevuotisesta liikevaihdosta. Suuria investointitarpeita ei ole. Studiokin on maksettu viime syyskuisen kulttuurikapunkiprojektiin kuuluneen radiokokeilun tuotoilla.

Salovaara on suunnitellut, että ensivaiheessa asemalla vain kolmelle ihmiselle maksetaan kuukausipalkkaa, muut ovat freelancer-työsuhteessa. Uutisia ei lähetetä, koska "niitä tarjoaa jokainen asema ja koska uutistoimittaminen on kallista".

Mutta studioon ei jäädä makaamaan.

"Itse aion jalkautua kunnallispolitiikkaan. Se on aina ollut intohimoni. Kaupunginvaltuustosta tulee suoraa ohjelmaa", Salovaara lupaa ja arvostelee samaan hengenvetoon Espoon Vihreitä löysästä politiikasta.

Jossain taaempana alkaa naukua tuttu nasaali. Kuluu hetki ja deejii Njassa käy kaatamassa itselleen kahvia: ääni on saatava auki, koska oma slotti on alkamassa muutaman minuutin päästä. Wallu Valpiokin käy esittäytymässä. Niinpä. Juuri nyt ohjelmantekijöiden virta vie Radio Helsinkiin.

"Lupapäätöksen jälkeen ihmisiä alkoi tulla ovista ja ikkunoista. Moni halusi tuottajaksi. Silloin jouduin sanomaan, että ulos, ei me tuottajia kaivata."

RADIO HELSINGIN tekijäverkon kokoamisessa Salovaaran radiokokemus ja kontaktit ovat olleet kultaakin kalliimpia. Salovaara oli se nainen, joka yhdessä Axa Sorjasen kanssapyöritti Lepakkoradiota kymmenen kunnian päivää ennen kuin puskutraktorit ajoivat rakennuksen nurin Nokian tieltä lokakuussa 1999. Vuotta myöhemmin, kun Radio Helsinki kaikui kaupungissa 17 päivää kulttuurikaupunkivuoden projektina, Salovaara ja Sorjanen houkuttelivat studioon jopa Jorma Ollilan keskustelemaan kirjallisuudesta.

Toimituksen betonipylvääseen on teipattu Radio Helsingin tekijöiden käyntikortit. Wallu Valpio, Seksisymboli. Jyrki Lehtola, Metodijohtaja. Maria, Madridin sopimuksen erityisasiantuntija. Vilunki 3000, Luomujohtaja. Tuomas Toivonen, Design & Development. Message is clear. Jos tekijöillä on hauskaa...

Salovaara kättelee, raskas metalliovi aukeaa. Mutta viimeisenä kuuluu Njassan kiekaus jostain studion uumenista. Kuin onnellisen kukon.

Radio Helsinki taajuudella 95,2 Mhz. www.radiohelsinki.fi

Uusia ja vanhoja radioääniä

Muun muassa he tekevät Radio Helsinkiä.

Wallu Valpio
Itsensäpaljastaja. TV-tähti.

Tuomas Toivonen
Giant Robot -yhtyeen laulaja. Lasipalatsiin valmistuvan Aula-uusmediaprojektin suunnittelijoita.

Vilunki 3000
Tuttu mm. yhtyeistä Op:l Bastard ja And The LeftHanded.

Maria Veitola
TVTV-hahmo. Aikoinaan Njassan aisapari Radio Cityn aamushowssa.
Juontaa Radio Helsingin ensimmäisen lähetyksen.

Silvia Modig
TV:stä tuttu Iskuryhmä-ohjelman käheä-ääninen juontaja.

TA Kaukolampi
Kokeellisen musiikin spesialisti.

Njassa
Jep.