Harva osaa piirtää kartalle Euroopan ja Aasian rajan. Se kulkee Venäjällä pohjoisesta Ural vuoristoa pitkin. Laskeutuu Volgaa myötäillen Mustanmeren ali ja Bosborinsalmea Välimerelle.
Siellä Bosborinsalmella on ikiaikojen vanha salaisuus. Vanha kauppakaupunki, kulttuurien kohtamispiste. Idän, etelän, pohjoisen ja lännen välissä. Muinainen Bysantti, nykyinen Istanbul.
Bosborinsalmin yli menee monta siltaa.
Istanbul olisi Euroopan suurin kaupunki, jos osa siitä ei olisi Aasian puolella ja Aasian suurin jos Kiinassa ja Intiassa ei olisi nykyään niin suuria kaupunkeja. Suuri Istanbul kuitenkin on 15,3 miljoonaa ihmistä. Lontoossa vain 8.1 miljoonaa ja Moskovassa 11,9 miljoonaa. Miljoonat ihmiset syntyvät, asuvat, elävät, syövät hyvin, rakastuvat, työskentelevät, käyvät kauppaa ja musisoivat niinkuin on ollut aina.
Katumuusikoita Istanbulissa.
Moni on käynyt Istanbulissa, mutta Turkissa on muutakin. Etelässä Välimeri. Pohjoisessa Mustameri. Kukkuloita. Kebabia. Historiaa.
Jos joskus kokeilet Turkkia matkakohteena, tsekkaa Istanbul mutta myös muita kaupunkeja, erityisesti pikkukaupunkeja.
Hamam kylpy
Turkissa on myös saunakulttuuri. Yksi perinteinen saunan kaltainen kylpy on Hamam. Perinteinen Hamam kylpy on suomalaiselle tutun oloinen kokemus.
Turkissa on erikseen Hamam kylvyssä miesten vuorot ja naisten vuorot. Suihkun jälkeen köllötellään kuumalla kivellä ja sen jälkeen pestään saippualla oikein kunnolla. Lopuksi suihku ja sitten rentoutuneena vaikka teekupponen.
Vanhimmat Hamam kylpylät Istanbulissa ovat yli 500 vuotta vanhoja. Vierailin 1557 ottomaaniarkkitehti Mimar Sinanin suunnittelemassa kylpylässä jossa myös ottomaanien valtakunnan suuri sulttaani Suleyman on kylpenyt. Siinä kuumalla kivellä köllötellessä voi miettiä, että mikään ei ole muuttunut tässä huoneessa pariinkymmeneen sukupolveen. Moni asia maailmassa muuttuu mutta ihmisissä moni asia pysyy samana.
Ottomaanien valtakunta on kadonnut, mutta edelleen haluamme kylpeä, syödä hyvin, rakastua, nauttia, käydä kauppaa ja olla onnellisia niinkuin on aina ollut.
Mikä salaisuus piilee Aasian ja Euroopan kohtaamispisteessä?
Kohtaamispiste. Kahden välissä. Idän ja lännen. Aasian ja Euroopan raja. Se raja on olemassa, mutta harva tietää sitä, että raja on täysin fiktiivinen. Se on yhtä keksitty kuin minkä tahansa maan raja. Ennen vanhaan luultiin, että Eurooppa ja Aasia ovat eri mantereita, mutta Eurooppa ja Aasia ovat samaa Euraasian mannerlaattaa. Bosborinsalmi on ihan normaali salmi siinä missä mikä tahansa salmi.
Bosborinsalmella on paljon veneliikennettä välimeren ja mustanmeren välillä.
Kun olen tässä ajanut koko Euraasian mannerlaatan halki, voin sanoa että Eurooppalaisilla ja Aasialaisilla on paljon yhteistä vaikka kulttuureissa on paljon eroavaisuuksia.
Rajat ovat politiikkaa. Ihmiset ovat ihmisiä.
Menestystä elämääsi, mitä ikinä se sinulle tarkoittaakaan. Ja seikkailuja muihin maihin ja itseen.
Sanotaan, että matkailu avartaa. No niin se kyllä tekee. Kaikki mielikuvani Romaniasta ennen reissua Romaniaan olivat vääristyneitä.
Ensimmäisenä Romaniasta tulee mieleen romanikerjäläiset Helsingin asemalla. Fail! Romani ja romanialainen on eri asia. Romaneista Suomessa käytetään joskus epäsopivaa nimitystä mustalainen tai manne. Niin myös romanian romaneista. Romaneista tulee usein myös mieleen Hurriganesin Remu Aaltonen tai laulaja Rainer Friman joista kumpikin on romani, mutta ei kotoisin Romaniasta eli ei ole romanialainen. Siis hä? Romani ja romanialainen on eri asia. Toki Romaniassa voi myös asua romanialainen romani jos hän on Romanian kansalainen.
Millään näillä mielikuvilla tai henkilöillä ei ole kuitenkaan mitään tekemistä itse Romanian eli maan kanssa.
Jotta tietää, mikä ero on romanilla ja romanialaisella, täytyy ymmärtää mikä on romani ja mistä he ovat kotoisin. Romanit (romanin kielen sanasta Rom, ihminen ) on nykyisen pohjoisen Intian alueelta aikoinaan lähtenyt indoiranilainen kansa, joka on levittäytynyt eri puolille maapalloa. Osa heistä asuu Romaniassa, mutta sielläkin romani on vähemmistökansa (2,5% väestöstä). Romanit eivät alunperin ole kotoisin Romaniasta.
Romanien tarkkaa kokonaismäärää on heidän kiertolaisen elämäntyylinsä takia vaikea arvioida, mutta arviot liikkuvat yleensä 20 miljoonan tietämillä. Heistä puolet asuu Euroopassa. Lähes joka maassa, vähemmistönä, kiertolaisena, vakiintuneina tai romanikerjäläisinä.
Romanit ovat alunperin Intiasta. Romaniassa asuu vain vähän Romaneja. Romani ei ole sama kuin romanialainen.Romaniassa pääväestö on romanialainen, romani on Romaniassakin vähemmistökansa.
Entä sitten romanialaiset? Romanian väkiluku Wikipedian mukaan on 19 042 936. Väestöstä 89,5 prosenttia on romanialaisia, 6,6 prosenttia unkarilaisia ja vain 2,5 prosenttia romaneja eli noin 475000 romania (tieto Wikipedia, vuosi 2002).
No palataanpa ihmisistä takaisin maantietoon.
Romaniaan moottoripyörällä
Ajoimme Romaniaan moottoripyörillä. Reitimme kulki ensin laivalla Viroon. Sieltä reissu kulki reittiä Viro - Latvia - Liettua - Puola - Slovakia - Unkari - Romania. Ajoimme Romaniaan 5 päivää. Lentokoneella pääsee tietysti nopeammin, mutta meidän matkan tarkoitus on moottoripyöräily Romaniassa.
Romaniassa on hienoja pätkiä moottoripyöräilyyn.
Ennen rajaa oli mustalaisleiri. Jännitti hieman. Onkohan koko maa täynnä epämääräisiä leirejä? Millaistakohan Romaniassa on? Onkohan siellä turvallista? Kaikki uusi ja tuntematon on aina pelottavaa. Siksi omat ennakkoluulot ja pelot on hyvä kohdata, nimetä ja näin ne muuttuvat pienemmiksi tai häipyvät kokonaan. Matkailu avartaa ja hyvin pian saimme huomata, että Romaniassa ei ole mitään pelättävää.
Hotellimme Satu Maressa oli ulkoisin puolin ok. Paljon pientä parannettavaa kuitenkin on vielä.
Satu Mare
Olimme ensimmäiset 2 yötä Satu Maressa, joka on noin 100 000 asukkaan kaupunki Unkarin rajan lähellä. Romanian muita naapurimaita Unkarin lisäksi ovat Ukraina, Moldova, Bulgaria sekä Serbia.
Satu Mare on 100000 asukkaan pieni kaupunki Romaniassa..
Satu Maressa oli ihan sivistynyt tunnelma. Ei mikään turistipaikka, mutta turistimeininkiä emme tulleet täältä hakemaankaan. Taksilla oli edullista kulkea, ruoka oli ihan ookoo, juomat maittavia ja paikalliset ystävällisiä. Eihän tämä nyt mikään Lontoo ole, ehkä lähempänä Bangkokia, mutta sata kertaa pienempi.
Instagramissa tätä ottamaani kuvaa eräs romanialainen kommentoi: "this side of Romania I don't want people to see"
Kuuma täällä ainakin näin kesällä on. Vähän liikennettä. Ei luksuskauppoja. Muutenkin kauppoja on vähän ja nekin ovat pieniä sekatavarakauppoja. Walmart, Prisma tai Lidl ei ole vielä tänne onneksi löytäneet. Kaikki on ihanan persoonallista ja samalla yhtä hankalaa kuin ennenvanhaan Suomessa, kun piti käydä hakemassa eri tavarat eri erikoiskaupoista. Leipäkauppa ja vesimelonikauppa on omia firmojaan. Supermarketteja tai länkkäribrändien liikkeitä ei ole ainakaan tässä pikkukaupungissa. Ei me kyllä niitä onneksi tarvitakaan. Me tulimme Romaniaan seikkailemaan.
Romanialainen sekatavarakauppa / kahvila. Löytyy mitä vaan voit kuvitella.Hilpeä hautausmaa, Romania
Hilpeä hautausmaa
Lähdimme toisena Romania päivänä käymään pohjois Romaniassa päiväreissulla. Ajoimme metsän poikki lähellä Ukrainan rajaa. Aloin hämmästellä, kun en ollut nähnyt Romanian puolella kuin yhden mustalaisleirin. Eikö tämä sittenkään ole superköyhä kerjäläismaa!?!!
Romaniassam näki silloin tällöin ihmisiä kulkemassa hevosilla pitkin autoteitä. Moottoripyörällä ajaessa piti varoa ettei mutkassa ollut hevosen tai lehmän jättämää liukumiinaa.Romaniassa on paljon hienoja taloja. Moni on panostanut aitoihin ja näyttäviin portteihin.Maalari maalaa taloa Romaniassa.Heinät leikataan viikatteella käsityönä ja kuljetetaan hevoskuljetuksella. Koneellinen maatalous ei ole vielä tänne jokapaikkaan löytänyt.Mies pyöräilee Romaniassa.Matkalla hilpeälle hautausmaalle.
Ajelemme pienten kylien ja kaupunkien läpi. Monet talot ovat hienompia ja isompia kuin mikään Westendin huippukiinteistö. Hienon talon vieressä on usein huonompikuntoinen vanha talo. Välissä on vielä viljan tai lehmien rehun kasvatusta. Kontrastit ovat isoja. Pikkukylissä talot ovat usein vanhoja kivitaloja. Talojen väritys on pirteä: välillä näkyy jopa punaisia kivitaloja. Osa taloista on keskeneräisiä ja osasta puuttuu vähintään rappaus.
Romaniassa oli isoja hienoja ja pirteän värisiäkin taloja välillä.
Ruoka
Usein ulkomailla käy joko niin, ettei löydä kunnollista paikallista ruokaa tai joutuu turistiravintolaan höynäytetyksi. Näin kävi meillekin tai sitten Romanialaiset eivät vaan osaa tehdä ainakaan minun makuuni hyvää ruokaa. Ihan ookoo, mutta 5 päivänä yksikään safka ei ollut täysi kymppi. Korkeintaan kasin tai kasipuolen suorituksia. Pihvi oli joko sitkeä, tai tehty huonosta raaka-aineesta tai paistettu miten sattuu. Keskiarvo mun ravintolakokemuksista on Romaniassa seitsemän ja puoli asteikolla neljästä kymmeneen. Toivottavasti Tripadvisor tai Yelp alkaa rekisteröimään pian tämän maan paikkoja. Antaisin heti palautetta. Selvisimme silti hengissä, mutta täytyy kyllä sanoa, että kulinaristin ei kannata Romaniaan sännätä, jollei sitten pidä Romanialaisesta sapuskasta. Ainakin minun kokemusten mukaan palvelussa, raaka-aineissa ja esillepanossa voisi parantaa huomattavasti, jos haluaa länsimaista huippulaatua ja kokemusta.
Tätä sitkeää pihviä odotin 2 tuntia. Nälkä lähti, mutta en tule tähän ravintolaan ikinä uudelleen.
Surkein ravintolakokemus oli ensimmäisen hotellin ravintolassa. Siellä jouduimme odottamaan ensimmäisiä ruokia 2 tuntia. Viimeinen ateria tuli 2 h 45 min odottelun jälkeen. Romaniassa ei tunnu olevan kiire mihinkään. Onneksi kaupungista löytyi nopeampaa ja parempaakin palvelua: ruoka jopa tunnissa.
Hotellimme ravintolassa oli kiva takapiha. Aamupala oli ihan ok, mutta ruokailu oli pettymysten pettymys.
Romaniassa saa tupakoida missä vaan ja sisällä syödessä makunautintoa häiritsee tupakan savu. Tulee mieleen 80-luvun Suomi, tosin silloinkin oli erilliset tupakkapuolet. Romaniassa ei ole mitään rajaa tupakointiin.
Romaniassa hyviä ravintoloita joutuu etsimällä etsimään. Tässä oli kiva näköala. Kuva Drobeta-Turnu Severistä.Yritys hyvä, lopputulos semi.
Jos Romaniassa haluaa syödä hyvin, kannattaa kokeilla keittoja. Romaniassa keitot on loistavia ja jälkkäreissä jäätelöt ovat herkullisia. Muut ruoat olivat sitten vähän mitä sattuu.
Gulassikeitto oli hyvää.Jäätelö toimii aina, myös Romaniassa.
Autolla ja moottoripyörällä helppo liikkua
Autoilijan ja motoristin on hyvä tietää, että bensaa saa ostettua useimmiten myös Visa ta Mastercard -kortilla. Huoltoasemaverkosto on suht kattava. Pienemmissä paikoissa kaikki kortit eivät tietenkään toimi, joten kannattaa varata käteistä mukaan. Kylissä on pieniä kivoja aika alkeellisia kahviloita. Niissä korttia on turha tarjota ja kuittia turha pyytää. Harmaa talous ruokkii Romaniassa varmasti monta perhettä.
Huoltoasemalla jäätelötauolla juuri Transalpinan eteläpäässä.
Teiden kunto Romaniassa
Tiet ovat vähän mitä sattuu. Osa teistä on hyväkuntoisia, mutta yhtäkkiä tiestä saattaa puuttua metrin pala asfalttia. Asfalttia paikataan välillä myös pelkällä soralla. Tiet ovat usein aika kuoppaisia ja asfaltti saattaa olla ihan mutkalla. Kannattaa ajaa varovasti ja motoristin kannattaa pitää kunnon suojavaatteet päällä.
16 km pitkä mutkapätkä Romaniassa. Tosi jees :)Romaniassa löytyy upeita teitä moottoripyöräilyyn.Tämä tie kulki kanjonissa, joen vartta pitkin. Metsän puut varjostivat kivasti. Ei ollut liian kuuma. Tien kunto oli paikoin kyllä aika hirveä tai oikeastaan surkea, mutta välillä taas ihan täydellinen.Tulvat ja sateet tuhoavat teitä silloin tällöin. Saa olla varuillaan. Usein tällaiset paikat on hyvin merkitty, muttei aina.
Romanialaiset ovat ystävällisiä
Romaniassa tapaamamme ihmiset olivat pääsääntöisesti ystävällisiä. Nuoret osaavat hyvin englantia, vanhemmat hyvin elekieltä. Viidessä päivässä ei kyllä kovin kattavaa otosta saa, mutta ensivaikutelma oli positiivinen.
Romanialaisia poikia.Romanialainen poika. Transalpina tien korkeimmassa kohdassa.Romanian katuelämää. Drobeta-Turnu Severin kaupungissa.Romanialainen istuskelee kahvilassa. Televisiosta tulee paikallista musiikkia.
Romaniassakin on näpistelijöitä
Vaikka pääsääntöisesti joka maassa ihmiset ovat rehellisiä, niin 19 miljoonaan romanialaiseen mahtuu myös pahiksia. Kannattaa siksi olla varuillaan, sillä viattomankin oloinen pikkupoika saattaa napata lompakkosi huomaamattasi.
Käsityö on kunniassa ja maatalous ruokkii oman perheen
Romaniassa ihmiset tekevät pientiloilla vielä paljon töitä käsin. Niityillä ja pelloilla heinät leikataan vielä usein viikatteella ja se riittää usein oman perheen tai suvun tarpeisiin. Leikkuupuimureita ei paljoa näkynyt.
Romanian teillä törmäsimme lampaisiin, aaseihin, hevosiin, lehmiin, kanoihin ja jopa kalkkunoihin. Usein myös kulkukoirat juoksentelivat miten sattuu.Romaniassa käytetään vielä paljon hevosia ja heinää leikataan usein käsin viikatteella.Viikate on käytetty ja näkyvä työkalu Romaniassa.
Teillä ja teiden varsilla näkyi paljon lehmiä, hevosia, aaseja, lampaita ja kanoja. Usein ne olivat ihan vapaina. Kerran jouduin odottamaan, että kalkkunalauma ylittää tien.
Romanian upeimmat tiet
Kaksi reissumme upeinta tietä olivat Transalpina ja Transfăgărășan. Kolmas upea ja hyväkuntoinen tie oli tie 19 Livadasta Săpânțaan. Săpânțassa kävimme hilpeällä hautausmaalla ja ajoin takaisin upeaa, vaikkakin huonokuntoista tietä nro 18 Baia Mareen.
Jos vertaa Alppeja, Norjan teitä ja Romaniaa, niin ei voi oikeastaan edes verrata sillä jokaisella alueella on oma luonteensa. Romania on seikkailu.
Romania on ihan eri luokan moottoripyöräilyä. Täällä teillä tiellesi saattaa juosta hevosia, koiria ja jopa kalkkunoita. Varsinkin kulkukoirat ovat välillä aggressiivisia.
Transfăgărășan
Transfăgărășania on kehuttu maailman upeimmaksi tieksi, mutta se on aika huonossa kunnossa. Italian, Itävallan ja Sveitsin rajalla oleva Stelvio on ajamiseen paljon parempi, mutta tosiaan Transfăgărășan on ihan oman luokan seikkailua. Kannattaa kokeilla. Jos tänne vedetään joskus uusi asfaltti, niin tulen varmasti takaisin.
Transalpina oli paljon paremmassa kunnossa kuin Transfăgărășan. Pidin itse todella paljon Transalpinasta. Osa meidän porukasta taas päinvastoin. Makuasia. Upeita teitä molemmat.
Matkailu avartaa. Romania on seikkailu, joka muuttaa käsityksesi romanialaisista täysin. Romania on hieno maa ja 19 miljoonaa asukkaaseen mahtuu kaikenlaisia ihmisiä.
2200 kilometrin päässä on maailman kaunein autotie - Romanian Transfăgărășan. Sinne prätkällä ajaa parhaimmillaan kolmessa päivässä. Hitaasti nautiskellen ajaa kuudessa päivässä.
Maailman upeimmaksi autotieksi tituteerattu Transfagarasan rakennettiin vuonna 1970-1974. Sen rakentamisprojektissa kuoli 40 ihmistä, satoja haavoittui. Rakentamisen aikana räjäytettiin 6000000 kiloa dynamiittia.
Transfăgărășan alkaa Bascov kylästä ja kiipeää aina 2,034m korkeuteen.
Pisin tunneli tiellä on 884 metriä.
Tie on 90 km pitkä ja se on mutkainen kuin upeimmasta pelistä.
Sinne on päästävä.
Ilkka O. Lavas
motoristi ja sarjayrittäjä
Transfăgărășan north, Romania, maailman upein autotie.
