Oletko miettinyt ikinä millaista olisi maailma jos se olisi tasaista harmaata? Mitä jos ei olisi hyviä päiviä ja huonoja päiviä. Jos olis vain samanlaisia päiviä eikä mitään tapahdu.
Olemme moottoripyöräilemässä Alpeilla. Meillä oli 2 ekaa ajopäivää ihan täydellisiä. Aurinko paistoi. Mutkia oli. Vuoristonäkymät olivat kauniimpia kuin postikorteissa.
Tänää oli ihan toisenlainen päivä. Täysin eri ääripäästä. Reitti oli täydellinen ja teoriassa tästäkin olisi voinut tulla täydellinen Unelma Lomapäivä. Aamu alkoi aamu-uinnilla. Se oli hyvä. Sitten alkoi alamäki. Alkoi sataa vettä.
Vesisade
Optimistina en laittanut sadeasua päälle kun ajattelin että tämä sade loppuu pian. Ei loppunut. Sade vain jatkui. Jouduin laittamaan sadeasun päälle. Satoi tunnin. Satoi kaksi. Satoi koko loppupäivän.
Ajoimme hienoa reittiä läpi vesisateen. Hanskat alkoivat vuotaa vettä läpi. Sormet alkoivat viilentyä.
Ajoimme vahingossa maksulliselle motarille. Poistuimme sieltä 7.5 km päästä. Hinta 8.5 euroa eli yli euron kilometri. Vaihtoehtoinen reitti olisi ollut moottoripyörille mukavampi ja ilmainen. Vittu. No rahaa se valtioki tarttee.
Suljettu kelkkarata
Yksi päivän suunnitelmista oli käydä kelkkailemassa hurjaa kelkkarataa pitkin. Pääsimme paikalle todetaksemme että se on suljettu vesisateen takia. Puuh.
Timmelsjoch passo
Ajoimme ylös Timmelsjochin ylitystä. Vedisade yltyi kaatosateeksi. Ilma viileni mitä ylemmäs menimme. Ylhäällä oli lunta ja 6 astetta lämmintä. Näpit jäässä ja hyvät mutkat meni kärsiessä. Hullua tämä motoristin elämä. Mietin että mitä järkeä tässäkin on. Näköalat olivat nolla vaikka tiesin että tässä olisi yhdet reitin upeimmista näköaloista. Ajoimme pilven sisällä puolet vuoren ylityksestä ja näkyvyys oli noin 20 metriä jos sitäkään.
Bensavalo alkoi palaa...loppuuko multa bensa??
Mietin että loppuuko minulta nyt vielä kaiken lisäksi bensa. Bensavalo on palanut jo 42km. Jännittää. Lisää jännitystä vilutuksen lisäksi. Sammutin moottorin alamöissä. Ehkä se auttoi sillä bensa riitti tankille. Ajonautinnosta ei voi mainita muuta kun että näpit olivat edelleen jäässä. Nyt jo syväjäässä ja vesisade oli jäätävää.
Vittuileva taksikuski
Pääsimme onnellisesti hotellille ja lähdimme kohti Aqua Domea. Siellä pääsimme lämmittelemään saunoissa ja porealtaissa. Hetken paratiisi. Olimme lähdössä takaisin hotellille. Tilasimme taksin.
10 minuuttia odotettuamme taksikuski tuli. Kaveri kysyi mitä kyyti maksaa Hubeniin. Taksikuski suuttui että hän ei vie teitä Hubeniin ja kiroili ja alkoi huutaa. Hänelle oli sanottu kyyti Söldeniin. Hän paiskasi oven kiinni ja ajoi pois.
Tilasimme uuden taksin. Seuraavalla taksikuskilla oli parempi päivä. Hotellilla meitä odotti viiden ruokalajin ateria. Nyt on vatsa täynnä herkkuja. Ruoka vieläpä kuului hotellin hintaan. Hyvä lopetus vaihtelevien tilanteiden päivälle.
Nyt unta palloon jotta jaksaa huomenna kohdata unelmaiset hetket ja vitutuksen tilanteet. Tällaista tämä moottoripyörällä seikkailu on. Luonto pitää kohdata sellaisena kun se itsensä meille tarjoaa.
Elämä. Nautitaan raakana. Happamat palat ja siirappiset hetket. Kokonaisuus on ei olisi täydellistä ilman tunteiden ääripäitä.
Ilman vitutus maksimusta Unelma Loma ei tuntuisi herkulta. Menestystä elämääsi. Muista että sadepilvelläkin on hopeareunus.
Ilkka Lavas
Motoristi
