Slush 2019, oheistapahtuma Tonic 2019 on juuri alkamassa. Menestyneitä startuppeja ja kansainvälisiä ruoka-alan sijoittajia, startuppeja vyöryy Helsingin Hard Rock Cafeen. Lavalla järjestäjä Arctic Startupin Jan Ameri nostattaa tunnelmaa. Jan huutaa GIN, yleisöö huutaa Tonic. Lavalle nousee yksi toisensa jälkeen kovempia ruoka-alan vaikuttajia Saksasta, Ruotsista, Briteistä sekä tietenkin Suomesta. Tauolla nappaan haastateltavaksi Antti Oksan, Anssi Räntilän sekä Paavo Vallaksen, jotka ovat tuttuja Suomalainen menestysresepti tv ohjelmasta, jossa tehdään suomalaista ruokavallankumousta ja etsitään nimensä mukaisesti seuraavaa menestyjää elintarvikebisnekseen. Sukelletaanpa kulissien taakse ja selvitetään mitä asioita ohjelman finalistit mittaavat ja mitä asioita täytyy mitata, jotta tiedämme menestysreseptin.
Yksi finalisteista on Paavo Vallas Särkifoodista. Särkifood Oy on Aalto-yliopistosta ponnistava start-up. Yritys on lanseerannut maailman ensimmäiset kalajauhelihat, SÄRVIN-tuotteet. Kuluttaja voi käyttää niitä kuin perinteistä sika-nautaa. Reseptejä ei tarvitse muuttaa; ainoat muutokset ovat oman terveyden ja ympäristön tilan kohentuminen.
Tuotteet löytyvät kaikkien S-ryhmän kauppojen kalahyllystä palkintona menestyksestä Suomalainen menestysresepti –kilpailussa.
Mistä Särkifoodin Särvin -idea lähti?
Paavo Vallas kertoo: "Ympäristöasioiden hallinnan opiskelijana tiesin, että Suomen luonto tuottaa vuosittain noin 50 miljoonaa kiloa särkikaloja. Samaan aikaan väestönkasvun ja ilmastonmuutoksen megatrendit osoittivat, että maailmassa tulee pian pula proteiinista. Lihan syöntiä kun ei voi kestävästi kasvattaa.
Oli siis täysin järjetöntä, että emme hyödynnä tätä kotimaista, terveellistä ja ympäristöystävällistä proteiininlähdettä. Näin, että muutos tässä on väistämätön. Kysymys on ainoastaan siitä, milloin muutos tapahtuu. Uskoin nyt olevan muutokselle oikea aika."
Mitä mittasitte aluksi?
Paavo Vallas kertoo: "Aluksi mittasin osaamiseni karttumista kala-alalla. Kuinka hyvin ymmärrän koko arvoketjun? Onko jotain, mistä en vielä ymmärrä tarpeeksi? Aina, kun en ymmärtänyt jotain, sovin tapaamisen jonkun kala-alan toimijan kanssa ja menin vierailulle oppimaan.
Yrityksen olemassaolon tarkoitus on pelastaa vesistömme. Tästä johtuen olemme alusta asti mitanneet sekä saavutettua ympäristöhyötyä että eri mahdollisuuksien potentiaalista ympäristöhyötyä. Olemme jättäneet useita liiketoimintamahdollisuuksia tutkimatta, jos niiden positiivinen ympäristövaikutus ei ole näyttänyt riittävältä.
Ympäristövaikutuksen mittaamisessa olemme käyttäneet RKTL:n ja Luken tutkimuksia särkikalojen kalastuksen ravinnepoistovaikutuksista. Tiivistetysti: mitä enemmän särkikaloja kalastamme, sitä paremmin vesistöt voivat. Mitä enemmän särkikaloja hyödynnämme, sitä vähemmän tarvitaan toisia, ympäristölle haitallisia proteiininlähteitä.
Alussa mittasimme ja seurasimme myös saamaamme mediahuomiota sekä asiakaspalautteen määrää ja sävyä.
Mitä mittareita käytätte nyt?
Tärkein mittarimme nyt on myyntivolyymi, sillä se korreloi suoraan saavuttamamme ympäristöhyödyn kanssa. Lisäksi se korreloi hyvin myös taloudellisen menestyksen kanssa. Seuraamme tarkasti myös tuotannossa ja logistiikkaketjussa syntyvää hävikkiä; hävikki kun rasittaa niin ympäristöä kuin talouttakin."
Kun kysyn kovista luvuista. Paavo kertoo, että he eivät ole ottaneet yritykseen lainkaan ulkopuolista pääomaa jolloin heillä täytyy nyt seurata tarkasti kassavirtaa ja käyttöpääomaa. Keskustelu palaa nopeasti ekologisiin arvoihin, kun Paavo nostaa myös esille havaintonsa, että kasvis-liha keskustelusta puuttuu kokonaan muut ekologiset vaihtoehdot: "Särkikalojen ilmastopäästöt ovat kasviproteiinien luokkaa. Lisäksi ne puhdistavat vesistömme, mitä kasviproteiinit eivät tee. Särkikalat ovat kauppojemme ylivoimaisesti ympäristöystävällisin proteiininlähde. On kala-alan karmaiseva oma maali, että keskustelu ruokavaihtoehdoista pyörii usein ”Liha VS Vege” -akselilla. Saavutettavat ympäristöhyödyt ovat suoraan verrannollisia myyntivolyymiimme. Volyymin kasvattamiseksi lanseeraamme ensi vuonna uutuus-tuotteita sekä laajennamme uusille markkinoille."
Yli sata vuotta vanha leipomo innovoi jatkuvasti
Toinen finalisteista ja koko kilpailun voittajayritystä edustaa Anssi Räntilä, joka on 1913 perustetun Leivon Leipomon tuotantopäällikkö. Leipomo on perustamisestaan lähtien ollut perustajasuvun omistuksessa ja innovoinut jatkuvasti uutta koska haluaa olla leipomoalan edelläkävijä nyt ja tulevaisuudessa ja näin varmistaa toiminnan jatkuvuuden. Nyt yhtiö on kehittänyt Boltsin, joka myös on löytänyt tiensä kauppojen hyllylle.
"Idea oli alun perin puhdas vahinko. Olimme tekemässä siemenpitoisia sämpylöitä ja koneesta tuli vain pieniä palleroita joita yrityksen toimitusjohtaja kutsu ilkikurisesti lihapulliksi. Tuote muuttui muutamassa sekunnissa Leivon Vegepullaksi eli Kaurasiemenpyörykäksi", kertoo Anssi Räntilä ja jatkaa: "Tuote ilmoitettiin viime hetkellä Suomalainen Menestysresepti kilpailuun. Sen päästyä semifinaaliin, alkoi makumaailman kehittäminen yhteistyössä ravintoloitsija, keittiömestari Toni Leskisen johdolla. Alussa emme juurikaan laskeneet mitään, emme tehneet tuotteelle minkäänlaista budjettia koska, emme todellakaan tienneet, minkälainen menestystarina tuotteesta tulisi."
Millä mittareilla Boltsin menestystä mitataan nyt kun tuote on kaupoissa?
Anssi Räntilä kertoo: "Semifinaalin jälkeen saimme palkinnoksi kehitysrahaa käytettäväksi tutkimustyöhön Foodwest Oy:n kanssa. Toki, tässä vaiheessa, alkoi jo kohdistettujen kulujen kirjaaminenkin. Tv ohjelman myötä oli toki selvää, että tulemme saamaan näkyvyyttä mediassa, se kuinka paljon sitä saimme, oli mahtava positiivinen yllätys. Tätä nykyä Boltsilla on oma markkinointibudjettinsa ja jälkikalkalkylointia teemme aika ajoin. Positiivista on myös se, että olemme saaneet luotua Boltsien myötä muutaman uuden työpaikan."
Kehittäminen on aina tiimityötä
Leivon leipomo aikoo laajentaa Boltsien makumaailmaa sekä jatkaa kehitystyötä ja jatkuvaa innovointia. Anssi Räntilä kertoo: "Vaikka Boltsien syntytarina ja tämän hetkinen elämä kulminoituu TV ohjelman kautta hyvin pitkälle minuun, niin haluan korostaa, että projekti on, alusta asti, ollut monen ammattimaisesti toimivan tiimimme jäsenen saumatonta yhteistyötä!"
Nuorissa yrityksissä ja vanhoissa yrityksissä siis mennään aluksi fiiliksellä ja ensimmäisten asiakkaiden palautteilla. Kun toiminta kasvaa, siirrytään ennakoivista mittareista mittaamaan perinteisempiä mittareita kuten liikevaihtoa ja kannattavuutta. Mutta miltä uusien tuotteiden kehittäminen näyttää perinteisen S-ryhmän silmin? Hypätäänpä seuraavaksi kaupan alalle.
Mitä S-ryhmä mittaa mitä hyllyissä kannattaa olla ja miten S-ryhmä valitsee uudet tuotteet?
Kilpailun tuomaristossa on kaupan alan ammattilaisia. Kysyn SOK:n tuoretuotteiden valikoimajohtaja Antti Oksalta miten kilpailu vaikuttaa heidän tuotevalikoimaan. Antti vastaa S-ryhmällä tuoretuotteiden valikoimista, hinnoittelusta, markkinoinnista ja konsepteista jolloin jokainen uusi (ja tietenkin myös vanha) tuote on tiukan mittaamisen kautta suurennuslasin alla.
Miksi lähditte mukaan ohjelmaan?
Antti Oksa kertoo: "Työstimme vuonna 2017 isolla porukalla kasaan Ruokamanifestin, jossa haimme kuluttajien ja muiden sidosryhmien odotuksia Suomen suurinta ruoan vähittäiskauppaa kohtaan siinä, mitä voisimme osaltamme tehdä, jotta suomalainen ruoka-ala pärjäisi ja menestyisi muuttuvassa tulevaisuudessa.
Yhdeksi tämän työstön avainteeseistä tuli ruokainnovaatioiden tukeminen. Tämä on konkretisoitunut muun muassa Suomalainen Menestysresepti -ruokainnovaatiokilpailulla, johon etsimme parhaita uusia ruokatuoteideoita, joiden takana olevat pienet yritykset ja vasta alkavat yrittäjät saavat kilpailun aikana monenlaista tukea ja apua saadakseen tuoteideansa valmiiksi tuotteeksi ja kaupan hyllylle kaupan lanseeraustuen kanssa. Tässä kilpailussa nähtiin monia suurempaakin yleisöä kiinnostavia elementtejä, joten kilpailusta tuli lopulta myös TV-ohjelma. Vuoden 2019 kilpailu oli hieno onnistuminen, joten jatkoa seuraa vuonna 2020."
Mitä merkitystä tällaisilla innovaatiokilpailuilla on?
Antti kertoo, että ruoka-alalla on ongelma: "On selvää, ruoka-alalla on ideoiden ja resurssien kohtaanto-ongelma. Monet hienot uutuustuoteideat jäävät puutteellisten resurssien vuoksi joko kokonaan pöytälaatikkoon tai toteutukseltaan hieman vaillinaisiksi pärjätäkseen kovasti kilpailluilla elintarvikkeiden markkinoilla. Tämän kilpailun avulla tietyt parhaiksi arvioidut ja seulotut uutuustuoteideat saavat jatkokehitykseensä merkittävää ja laaja-alaista tukea, jonka avulla niistä voi tulla todellisia innovaatioita, jotka päätyvät satoihin ruokakauppoihin ympäri Suomen ja satojen tuhansien suomalaisten ruokapöytiin - ja parhaassa tapauksessa jopa viestimarkkinoille asti. Mahtavana esimerkkinä vuoden 2019 kilpailun voittajatuote Boltsi oli koko vuoden parhaiten myynyt uutuustuote S-ryhmän ruokakaupoissa. Eli yksikään kansainvälisten tai kotimaisten jättiyritysten uutuustuote ei myynyt enempää kuin tämän kilpailun kautta valmiiksi hiottu uutuustuote Boltsi."
"Mahtavana esimerkkinä vuoden 2019 kilpailun voittajatuote Boltsi oli koko vuoden parhaiten myynyt uutuustuote S-ryhmän ruokakaupoissa. Eli yksikään kansainvälisten tai kotimaisten jättiyritysten uutuustuote ei myynyt enempää kuin tämän kilpailun kautta valmiiksi hiottu uutuustuote Boltsi." - Antti Oksa, SOK:n tuoretuotteiden valikoimajohtajaKun tuote on kaupoissa, laitatteko heti kaikkiin vai miten prosessi etenee?
Varsinkin kilpailun voittajatuote pyritään saamaan heti lanseerauspäivästä alkaen myyntiin mahdollisimman laajasti ruokakauppoihimme ympäri Suomen. Osalla finalistituotteista voi luonnollisista syistä olla alkuun aika rajallinen tuotantokapasiteetti, jolloin tuotteita laitetaan myyntiin kapasiteetin mukaan.
Mitä mittaatte kun tuote on kaupoissa?
Myynti ratkaisee. Antti kertoo: "Uutuustuotelanseerauksissa varsinkin uusintaostot ovat keskeinen mittari. Moni saattaa kokeilumielessä ostaa uutuustuotteen yhden kerran, mutta kuluttajien vakio-ostoslistoille pääseminen on se todellinen haaste ja mittari. Myyntiä tutkitaan ja analysoidaan moniulotteisesti: esim. millä alueilla ja minkä tyyppisten asiakkaiden toimesta tuotetta ostetaan enemmän."
Me ihmiset olemme hitaita muttamaan käytäntöjämme. Jos sinulla olisi taikasauva, miten toivoisit ihmisten käyttäytymisen muuttuvan?
Antti: "Kuluttaja on kuningas ja näin sen kuuluukin olla. Kaupan ja elintarvikealan tulee tarjota kuluttajia kiinnostavia vaihtoehtoja, ja uutuustuotteiden tulee olla niin innovatiivisia ja houkuttelevia, että ne saavat aikaiseksi käyttäytymisen muutosta."
Lopuksi Antti tiivistää: "Ruoka kiinnostaa ihmisiä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. On mahtavaa, että nyt suomalaiselle elintarvikealalle on rakentumassa innostava ja tulevaisuuteen valoisasti katsova start up -henkinen kulttuuri. Me haluamme ruokakauppana olla vahvasti mukana kannustamassa ja tukemassa tätä kehitystä."
Mielenkiintoisia tarinoita ja hienoa, että uusia ekologisia tuotteita kehitellään meidän arkeamme piristämään. Menestystä uuden luontiin ja elämääsi!
Ilkka O. Lavas
sarjayrittäjä
Tämä artikkelisarja on tuotettu yhdessä Netvisorin kanssa. Lue lisää vinkkejä kasvuyrityksille Netvisor blogista jossa vierailin.
