Ajoimme tänään Pokharasta-Kathmanduun. Päätiellä on kivoja maisemia mutta päätimme silti kokeilla löytyisikö jotain aidompaa Nepalin elämää joen toiselta puolelta.
Joen voi ylittää monenlaisella härvelillä. Useimmat silloista on 1-4 ihmisen kuljettimia, ja osa on isompia. Harvoista voi mennä autolla yli mutta jälleen moottoripyörä todisti ylivoimaisuutensa kulkupelinä Aasiassa.
Otimme kapean riippusillan ja ajoimme sitä pitkin joen yli pienen kylään. Meidät otettiin mukavasti vastaan ja heti meille oltiin tarjoilemassa ruokaa. Kieltäydyimme ja jatkoimme matkaa.
Emme tietenkään olleet varautuneet kunnollisilla kartoilla joten kyselimme jokaisessa polun mutkassa ihmisiltä minne mennä.
Jälleen kannatti kokeilla sivutietä. Pääteiltä kannattaa poiketa. Näkee sellaisia paikkoja mitä muut turistit eivät bussilla ohi kaahatessaan näe.
Käymme aamukahvilla. Vatsassa hieman kutittaa. Jännittää. Olemme parin tunnin päästä menossa riippuliitämään.
Töissä jo lapsena ravintoloissa
Nepalissa mennään töihin jo lapsena. Kouluja ei ole pakko käydä. Tapasimme eilen syömässä Nepalilaisen tarjoilija Timin (nimi muutettu). Timin isä halus hänen auttavan maatilalla töissä. Tim halus mennä kahvilaan töihin.
Vanhempana isä jatkoi pakottamisyrityksiään, mutta Tim muutti Pokharaan ja sai heti töitä. Aikansa moottoripyöräiltyään Tim kokeili riippuliitämistä ja rakastui lajiin. Isälleen hän ei uskalla harrastuksestaan kertoa.
Kun ravintolahommista on taukoa. Tim lähtee aina lentämään. Pokharan Sarangkot on yksi maailman kuuluisimmista riippuliitopaikoista: ilmassa on joka hetki noin 100-200 riippuliitäjää.
Lähdemme ajamaan vuorelle avolavalla. Matka kestää parikymmentä minuuttia. Nyt se on menoa.
Ennakkoperintö
Matkalla Tim kertoo että hänen veljensä asuu erillään muusta suvusta. Hänen isänsä jakoi veljen pyynnöstä pellot kolmeen: vanhemmille kolmannes ja molemmille pojille kolmannekset. Isä ja Tim pitävät viljelyksiään yhdessä. Veli erillään.
Timillä on vaimo ja 2 lasta. Heitä Tim näkee aina viikonloppuvapaalla ( 1pv = lauantai) . Nepalissa tehdään 6 päiväistä työviikkoa. Turistisesongin ajan tehdään töitä ja sadekaudella lomaillaan.
Riippuliitäminen harrastuksena
Timin työkaverit katsovat vapaa-aikansa leffoja. Tim lentää. Hän osti 3 vuotta sitten 3000 euroa maksavan riippuliitimen. Sillä voi päästä jopa 70 km/h nopeutta. Liitimessä on myös laskuvarjo joka aukeaa jos jotain menee pieleen. Tim kertoo nousevansa usein jopa 3.5kilometriin. Hän ei käytä gpsää ilmaisemaan korkeuden muutosta vaan lentää ihan fiiliksellä.
Riippuliitämisessä kehittyy vain ahkeralla harjoittelulla. Jos lentämiseen tulee kuukauden tauko, tippuu aloittelijan tasolle.
Pokharassa on 6 eri riippuliitofirmaa. 3 odottaa lupaa. Olemme vanhimman firma asiakkaina.
Olemme ylhäällä Sarangkotilla. Tällä vuorella on myös hyvä paikka katsoa auringonnousua tai laskua.
Romaniasta kotoisin oleva Tony laittaa minulle valjaat päälle. Hän on yli 10 vuotta lentänyt lentäjä. Kerran hän lensi 178 km matkan Transylvanian yllä pysähtymättä. Siinä meni melkein 7 tuntia.
Tim lähtee korkeuksiin. Minä ja Tony perässä. Huudan wuhuuuuuuuuu!!!!!!!!!
Lopun tarinasta joudut kokemaan itse koska sanat eivät riitä kuvailemaan. Suosittelen! Nepal on mesta paikka!
Nepal on turistille helppo maa. Täällä saa kaikkea mitä tarvitsee. Prätkän vuokraus onnistuu ja tottumattomillekin tiet ovat helppoja.
Ajoimme tänään Kathmandusta Pokharaan. Tie oli hyväkuntoinen mutta silloin tällöin oli kuoppia ja pienehköjä potholeja. Nopeudet 50-90 kmh. Pääteiltä poistuttaessa kannattaa ottaa kunnon pyörä, mutta pääteillä ajavalle riittää perus Nepal pyörä. Matka kesti 6 tuntia sisältäen safkatauon.
Pokhara on 400m alempana kuin Kathmandu joten näin talvellakin täällä on lämpimämpi.
Matkalla kävimme syömässä ja ihastelimme arkkitehtuuria.
Lähdimme liian myöhään Kathmandusta ja jouduimme ajamaan viimeiset 20km pimeässä autojen seassa. Se oli semijännittävä kokemus.