Huimia seikkailureissuja järjestävän Mandala Travelin toimitusjohtaja Juha Viitala haastoi minut 1,5kk sitten syyskuussa 100m perhoshaasteeseen. Otin haasteen vastaan, vaikka tiesin, että se on mahdollisuuksien äärirajoilla.
Tavoitteiden asetannassa tärkeää on, että tavoite on
1) saavutettavissa oleva
2) realistinen
3) sellainen, että oikeasti uskot siihen
4) että se saa sinut innostumaan yhä uudestaan
5) saa haluamaan tehdä töitä kovasti unelmaa kohti
6) Innostaa sinut opettelemaan kaiken tarvittavan
7) Eteneminen kohti unelmaa on mitattavissa
Hyvä tavoite on 1) saavutettavissa oleva
Perhoshaasteen saatuani mietin, onko sitä mahdollista saavuttaa. Jos oikein kovasti yritän ja treenaan, niin on. Isoimmaksi haasteeksi kirjasin itselleni ajan puutteen. En välttämättä ehdi treenaamaan lihaksiani ja tekniikkaa siihen kuntoon, että 100m onnistuu.
Hyvä tavoite on 2) realistinen
Puntaroin tavoitteen saavuttamisen realistisuutta. Arvioin, että voin saavuttaa tavoitteen, mutta samalla tiedostin riskit, joita hankkeeseen liittyy.
3) sellainen, että oikeasti uskot siihen
Uskon omaan kykyyni oppia. Tiedän, että nautin uinnista ja perhonen on ollut sellainen tekniikka, jonka olen haaveillut opettelevani. Uskon, että pystyn oppimaan ja vaikka aikataulu ei riittäisi, pääsisin kuitenkin haasteen aikana lähemmäksi perhosuinnin osaamisunelmaani.
4) että se saa sinut innostumaan yhä uudestaan
100 metriä on konkreettinen mittari. Se on pitkä matka, mutta silti mahdollinen, jos opettelee tekniikan kunnolla. Joka kerta uimassa ollessani olen treenannut vähän perhosta. Mietin tekniikkaa ja katson perhosuinti-videoista mallia.
5) saa haluamaan tehdä töitä kovasti unelmaa kohti
Aloitin opettelemalla delfiinipotkun. Otin tavoitteeksi, että pystyn sukeltamaan 25m putkeen delffarilla. Aluksi pääsin 2 metriä, sitten 5 metriä. Pian jo 10 metriä.
Parin uintikerran päästä pääsin jo 20 metriä ja määränpää häämötti. Syntyi toivon kipinä: ehkä minä voin sittenkin oppia. Ehkä perhoshaaste voi onnistua. Pian pääsin sukeltamaan 25 metriä putkeen pelkällä delfiinipotkulla ja olin pakahtua omien rajojen ylittämisen onnesta.
6) Innostaa sinut opettelemaan kaiken tarvittavan
Delffaripotkun opittuani aloin kokeilla nenän nostamista pinnan päälle. Sen opittuani otin perhosliikkeestä käsiä mukaan. Näytti varmasti kauhealta räpiköinniltä. Jos joku olisi nähnyt, olisi voinut luulla, että treenaan jotain sketsiä varten. Hävetti. Nolostutti. Yritin treenata silloin, kun oli mahdollisimman vähän väkeä uimahallissa.
7) Eteneminen kohti unelmaa on mitattavissa
Pääsin eilen uidessani 25 m perhosuinnilla enkä ollut ihan puhki. Opin menemään eteenpäin suht.koht. sulavasti. Tämän jälkeen seuraava tavoite on 50m, sitten 75m ja lopulta 100m. Aikaa on vajaa 2 kuukautta. Lähdin nollasta ja olen vasta matkassa 1/4 kohdalla. Tekniikan opettelu oli isompi homma kuin kuvittelin, loppu on tekniikan ja lihaksien motoriikan hiomista. Ehkä pyydän apua tekniikan hiomiseen myös joltain uintiopettajalta.
Elämässä tavoitteiden ja unelmien kanssa pätee samat säännöt. Mitä sinä unelmoit? Mikä on sinun haasteesi? Mikä sinua innostaa? Mikä saa sinut opettelemaan kaiken tarvittavan. Mitä kohti tavoittelet?
Menestystä elämääsi!
Ilkka O. Lavas
sarjayrittäjä, uimakandidaatti