TUULIMYLLY

Minä en taistee tuulimyllyjä vastaan

-ne eivät ole minun vihollisiani,

vaan tekemättömiä tekojani.

Minä rakennan tätä tuulimyllyäni

keskelle metsää humisevien korpien.

Täällä jänisten ja oravien poluilla tiettömillä

sammaloitunut nurmikenttä.

Tänne lapsena eksyimme; minä, veljeni

sekä kasi serkkupoikaa.

Rakensimme jalkapallokentän -Aurinkopallon kenttä.

Tänne palasin sattumalta -vastasatanut marraskuinen lumi

peitti silkinohuena mättäät ja pensaat joita kentälle oli

kasvanut. Tuulivoimistui ja taivaalta satoi kiviä.

Niistä minä rakensin aluksi tonrnin

satoine porrasaskelmineen kiivettäväksi

katsomaan tornin ikkunoista lukemattomiin honkiin ja kuusiin.

Tuuli yltyi ja repi rakennustelineet mukanaan -ne minä kerään ja

tuulimyllyn rakennan -aina uudelleen.

Rakennan sitä tuulimyllyä aina talvisina öinä

- sitä koskaan valmiiksi en saa. Ei ole sitä traktorin tekemää tien

tapaista. Kentän vallanneet puskat tuulessa ilkkuvat - samoin kuin ne

lukemattomat kivet. Kivet joita rautakangella väänsimme maalitolppien tieltä.

Täällä heitimme myös keihästä ja jousipyssyt rakensimme. Aina tänne

palaan -tähän kenttään johon aurinko ei yllä, eikä mikään reitti sinne

löydä. Herätessäni tajusin, että tuulimylly tuulessa pyörii.