Kissaveljekset täyttivät perjantaina vuoden, ovat siis täysikasvuisia kolleja nyt. Veljeksillä on vaan eroa, toinen on tummanharmaa, hiljainen, kiltti ja rauhallinen. Toinen on oranssi, kovaääninen, vähemmän kiltti (Karvisen tyylinen ja näköinen) ja energinen. Tämä oranssi ei myöskään pelkää vettä, on aina syliin tulossa, inhoaa yksinoloa ja on ovella vastassa aina. Melkoinen koirakissa siis. xD
Molemmat tärkeitä, minun ilopillereitä. <3 <3
Koira oli 15 vuotta kämppäkaverina, suru oli tietysti suuri kun koiravaari tammikuussa poistui. Mutta viikko sitten sain kaksi kissanpentua, melkoisia vintiöitä nuo veljekset ovatkin, etenkin tuo toinen, toinen on vähän rauhallisempi. Ilo on palannut elämään. :)
Koiruus 1994 - 2010 : Muistan kun ensimmäisen kerran sinut näin, keväällä 1994. Valitsin sinut pentueesta, nukahdit syliini. Siitä kertyi matkaa tammikuuhun 2010, viimeisen kerran sinua silitin eläinlääkärissä, rauhoittavat olivat alkaneet jo vaikuttaa. Sitten sinut vietiin nukutukseen, vielä yritettiin leikkauksella pelastaa. Mutta niin kävi, kuten pelkäsin, kasvain oli liian iso, ei voinut poistaa poistamatta rakkoa, ilman rakkoa ei voi elää. Niin sitten nukutuksessa ollessa poistuit tästä maailmasta, tuskia tuntematta. Itse kyllä tunnen tuskaa nyt, iso on ikävä, kyynelten läpi tätä tekstiä kirjoitan. Elät ikuisesti sydämessäni, kaikkien aikojen paras ystävä. <3 <3 <3
Nyt on koiruuspappa, 15 vuotta, sairaana. Kasvain löytynyt, ei tiedossa onko syöpä vai hyvänlaatuinen. Joka tapauksessa virkeä on ollut, syönyt koko ajan ja tunninkin lenkkejä mielellään kävelee. Se tietysti antaa pientä toivoa, mutta onhan leikkauksissa riskinsä. Ensi viikolla leikkaus on, pitää kuitenkin pahimpaan varautua, ei noista kasvaimista tiedä .:(
Koiruuspappa, 15 vuotta, oli tässä vähän kipeänä. Mutta niin vaan lääkekuuri auttoi ja koiruus parani. Ihmisen paras ystävä. <3
Koiruus täyttää tänään kunnioitettavat 15 vuotta. Ainoa kerta kun sairasti, oli helmikuussa, silloin välikorvantulehdus. Mutta lääkkeillä parani, nyt ei muita vaivoja kuin huono kuulo.
Ja virtaa on edelleenkin hyvin paljon, on melkoisen vetreä eläkeläinen. :D
Vielä sunnuntaina iltapäivällä koiruus voi hyvin. Sitten illalla alkoi tasapaino heittää, oksenteli ja pää kallistui vasemmalle. Eläinlääkärin mukaan voi olla aivoperäinen häiriö tai välikorvantulehdus. Verikokeen arvot kuitenkin normaalit. Nyt on 14-vuotias koiruus lääkekuurilla, saa nähdä auttaako... :(
Minun kämppäkaveri eli koiruus täyttää tänään 14 vuotta. Pienikokoiset ja monirotuiset ovat terveimpiä ja sen kyllä huomaa. Karva hieman harmaantunut ja kuulo huonontunut, mutta muuten virtaa ja elämäniloa riittää. Viimeksi päivällä käveltiin pitkä lenkki. Koiruus <3 <3 <3
Olipa koiran kanssa hirveät vuoden kolme ensimmäistä päivää, kun ei ulos suostunut lähtemään. Ajattelin, liekö niin sairas vai säikähtikö kun joku ikkunan alla paukutteli. Oikea vastaus on jälkimmäinen. :/
Mutta joka tapauksessa, päivällä otettiin virtsa- ja verikokeet ja tutkittiin läpikotaisin koska juo paljon ja mahassa pahkura. Tulos oli: täysin terve 13-vuotias koira! :D
Juominen johtunee tuosta vanhenevan koiran kuivaruuasta, jota olen alkanut antamaan. Kuivaruoka imee nestettä ja se janottaa. Toisaalta saa sekaan omaa ruokaani, jossa suolaa jonkin verran. Patti on taas harmiton rasvapahkura, ei haittaa mitään.
On taas oma leppoisa itsensä, vetreä vaari. Mitä nyt koirille vähän äksyili, mutta ihmisistähän se onkin aina tykännyt enemmän. :)
Tämä vuosi on alkanut todella huonosti, ahdistaa niin tuo koiran (13 v) outo käytös. Uudenvuodenpäivästä ei ole halunnut enää ulos lähteä. Muuten kaikki hyvin ja käyttäytyy normaalisti, mutta kun alkaa laittamaan koirantakkia ja valjaita sille, kääntyy pois ovelta. Oven kun avaa, ulos ei suostu menemään.Alkaa vapisemaan. Ja kun vetää sinne väkisin, tekee tarpeet käytävään tai hissiin. Onpahan puhtaana sekin kun koko ajan joutuu moppaamaan.
Eläinlääkäriaika oli varattu 9.1., mutta yritin vaihtaa sen jo eiliselle. Huomenna vihdoinkin on, päästään piinasta. Muutenkin juo paljon, liekö sokeritauti. Mahassakin epäilyttävä pahkura.
Voisi tietysti luulla, että pelkää ulos menoa uudenvuoden paukkujen takia. Täällä kuitenkin aika vähän paukuteltiin ja 14. uusivuosi tässä eikä ole ennen tuollaista tapahtunut. Tai sitten on se sokeritauti tai muu sairaus... :(
