Futista ja rullaluistimia

Pitkästä aikaa lähdin baanalle rullaluistelemaan. Hurjaa touhua, viimeksi olen ollut useita vuosia sitten. Että teki hyvää =)

Ipana alkoi futiksen, söpöliini. Suloinen niissä pienissä nappiksissaan.

Tällä viikolla en ole vielä kävellyt kuin kerran lasiseinää päin. Tämä on nyt kuukauden sisällä kolmas kerta. Ensin toisen paikkakunnan toimistolla kävelin onneton asiakaspalaverissa lasiovea päin, varmaan samalla viikolla kävelin body shopissa lasiseinää päin ja tällä viikolla asiakkaalla savulasista palaverihuoneen seinää päin. Mä en tajua miten mä en näe niitä lasiseiniä.

Kaiken hyvän lisäksi kohelsin tänään palaverissa ja kaadoin kahvini pöydälle. Mä olen ihan järjettömän kömpelö. Mikähän siinäkin on. Yhtenä päivänä kompuroin kukkatelineeseen ja löin jalkani kipeesti, onneksi en sentään lentänyt mahalleni lattialle (tämäkin taas töissä). Kai se on sukuvika =D hyvä aina syyttää kaikista virheistään vanhempia.

Onpas tänään ollut kaunis päivä. Jotakin pohdiskelin aamulla 2 tunnin automatkalla, mutta, koska olen aamulla aina jossain toisessa ulottuvuudessa, mistä tulee zombeja, en muista enää kirveelläkään mitä mietiskelin. Jotain kummallista astraalimaailmaan liittyvää korkealentoista soopaa taisi olla. Se meinasi jo palata mieleeni kun näin tulomatkalla hepan millä oli sellainen ihmeellinen hattu päässä (jokin vaalea huppu, mikä oli silmilläkin, korvatkin oli siihen ommeltu, tosi hassun näköinen) mutta välähti vain hetken mennäkseen taas johonkin aivoaaltojen avaruuteen.

No täällä Miu jatkaa kissojensa keskellä tyytyväistä ja vähemmän tyytyväistä sinkkuäidin elämää ja pohtii syntyjä ja syviä jotka voi samantien unohtaa =) riemullista. Hyvää juhannusta.

-Miu