Pseudoo

Mun groeniystis teki tänää mulle ohari ja ilmotti ruakikse aikaa tekstaril ettei lähekkää huame teatterii. Erityse jees, piletit on mulla ja mä ne tiätty maksonki. No, laiton kyselyn parille muulle ja eihä ne perheelliset päivä varoajal lähe mihkää. Tai ehkei se oo kii ees perheellisyydest, nykysi ehkä vaa ei kuulu tehä mitää ees suunnillee spontaanisti ku kaikest pitää olla Grään Plään jo aikoje alust. Ei voi poikkee istuus iltaa jossei sitä oo sovittu viimestää edellisel viikol tj.

Mä soitin kälylle ja kysyn et joutasiks ja se sano et joo, ei täs oo mitää eritystä kuvioo, iha miälellää. Nii et seki asia ratkes oikeesti tosi kivuttomasti. Oisin mä yksinki mennä voinu, mut ois se sillai vituttanu jättää käyttämättä se piletti kerta seki näytös oli aikoja loppuummyyty.

Oikeesti must tuntuu, et toi kuvas tätä päivää ylipäätääki aika hyvi: oli kaikkee piäntä mikä näytti niiku onkelmalle mut tilanne laukes joka kerta kuiteski ilma isompii ponnistelmii. Tyät tein jo aapee ja sit tein kotiläksyi iipee ja pakko on sanoo et siä on jokune aika vittumaine tehtävä joukos. Viidest jouluaja kotitehtäväst sain kaks palautettuu ja kahta oon rääppiny enkä päässy kauheesti mihkää. (Se viides on Vaikee, se mitä mä en varmaa saa palautettuu ainaskaa täs kuus mut näkee nyt – eipä sitä kukaa muukaa oo palauttanu viä…)

Kirjoitettaessa soi Jan Garbarek: The Healing Smoke