Onko se jo valmis?!

Tervehdys!

Marko tässä. Sain suuren kunnian aloittaa myös täällä tämän blogikirjoittelun. Alkuun olin erittäin innoissani ja toki vieläkin mutta karu totuus paljastui kun piti alkaa kirjoittamaan. Enhän minä osaa!

Olen kyllä lukenut blogeja paljonkin mutta se on tavallaan hieman eri asia. Olen nähnyt Top Guninkin noin seitsemänkymmentä kertaa, mutta en minä silti osaa hävittäjälentsikkaa ajaa. Mitä tähän pitää laittaa?

Avaanko vaatekaappini ja kerron millaisen ihanan caprinsinisen merinovillapaidan löysin viimeksi alennusmyynneistä, luonnollisesti kuvan kera? Vai vienkö teidät makumatkalle keittiöön? Viimosenpäälle hiottujen hienojen kuvien välityksellä esittelen, ja itsetehdyksi väitän annosta joka lepää lautasella joita saa omakseen vain varastamalla maailman hienoimmista Michelintähti-ravintoloista? Vai kerronko kuinka kohta kaksivuotias Eetu-poikani oppi tänään jo melkein syömään niin ettei puoli keittiötä näytä sotatantereelta?

Voisin toki kirjoittaa noista kaikista kivoja tarinoita, mutta jotenkin tuntuu että tämä kyseinen blogi ei ole sitä varten. Haluaisin mieluummin hieman avata tätä matkaa jota on nyt viimeiset kuukaudet kuljettu. Pieni läpileikkaus matkasta, jonka ansiosta tätä tekstiä juuri nyt luet.

Tänään on 1.3.2015. Tuo päivä on kummitellut mielessämme jo hyvän aikaa… Miksikö? Hyvä kysymys johon yritän vastata nyt tässä heti. Siksi koska tuona päivänä tultaisiin avaamaan uusi palvelu interwebin ihmeelliseen ja kiehtovaan maailmaan. Uusi palvelu tulisi olemaan näppärä hakukone, jonka avulla löytää eri kaupunkien yrityksiä. Ja nuo yritykset voivat palvelun välityksellä tarjota etuja sekä tarjouksia asiakkailleen. Ja sitten siihen on vielä yhdistetty sellainen etukortti-idea. Eli sillä kortilla saa ne edut käyttöönsä. Eikä siinä vielä kaikki, tuon palvelun valmistamme ja avaamme me ihan itse! Hahahah… Hehhehe! Olipas siinä kerrassaan uniikki ja hauska idea, nytkö saa juosta karkuun ja nauraa lisää?

”Siis voi herranjumala pojat, ettekö oikeesti mitään muuta keksineet?” ”Eikö noita nyt ole jo kolmesataa vastaavaa?” ”Tajuatteko yhtään mihin olette lähdössä?” ”Ette te osaa tuollaista tehdä!” ”Miksi?!” ”Pitäisiköhän teidän miettiä ihan oikeita töitä eikä tuollaista p*skaa?” ”Taas joku kortti lisää, mie en ainakaa haluu enää yhtää korttii ikinä!” ”Ei tule toimimaan!” ”Ihanko itse keksitte idean, vau!” ”Todella epärealistinen ajatus!” ”Siis MIKSI?” ”Kuka tuosta hyötyy mitään?” ”Jos ajattelee realistisesti, niin koko idea on suorastaan naurettava!” ”Unohtakaa koko homma, kehittäkää jotain muuta tai lopettakaa huijaaminen!”

Siinä muutamia lainauksia ihmisten suusta, sähköposteista sekä puheluista. Kun 2014 marraskuussa pidimme hyvän ystäväni, Johtaja A.Vuorisen kanssa palaverin että pitäisiköhän meidän lähteä viemään ideaa eteenpäin ihan tosissaan, emme osanneet ihan arvata miten negatiivinen asenne suomalaisilla ihmisillä oikeastaan onkaan yrittäjyyteen.

Miksi näin on? Yrittäjiä pidetään ahneina kroisoksina jotka vaan istuskelee toimistossa jalat pöydällä ja rahaa tulvii ovista ja ikkunoista. Koska yrittäminen on niin helppoa niin miksi ei suomessa ole enempää yrittäjiä? Vastaan myös tähän: Siksi koska on helpompaa seurata vierestä ja arvostella. On helpompaa huutaa kovaan ääneen työpaikan kahvihuoneessa ”ParasTyökaveriPasille” että ”Mitä minä Pasi sanoin, eihän siitäkään mitään tullut!”

Maailmasta löytyy miljoonia businessideoita; jotkut myyvät kukkia, jotkut siivoavat vessanpönttöjä ja jotkut valloittavat maailmaa ampumalla ritsalla lintuja possujen niskaan. On aikalailla mahdotonta keksiä tänäpäivänä uniikkia ideaa, joka olisi vielä mahdollista kohtuusummalla toteuttaa.

Aina toki löytyy se kaveriporukan idealinko Jari joka heittelee jokaiseen väliin: ”Tehdään sellanen sovellus missä voit ottaa niinku valokuvan ja sitte siin ois sellaisii hienoja filttereitä ja kaikkii. Sitte siin vois kans olla sellain kaverijuttu et voi tykkää kaverin kuvista ja kommentoida niitä ja kaikkee…” Sittenkun Jarille sanoo että ”tee Jari se sovellus, tee. Vois toimii!” Niin Jari vastaa: ”Ei mul oo aikaa, eikä rahaa… Eikä muutenkaa huvita” Ja kun joku muu vuosien päästä toteuttaa Jarin idean ja myy sen miljardeilla eteenpäin, on Jarilla mieli maassa koska joku varasti hänen ideansa.

Liian vähän löytyy tästä maasta yrittäjiä ja tekijöitä jotka uskovat siihen omaan tekemiseensä. Jokaista tekijää kohden löytyy tuhat vierestäseuraajaa, huutelijaa sekä arvostelijaa. On helpompaa ja mukavampaa päästä sanomaan että ”minähän sanoin että se ei tule toimimaan” kuin että ”hieno homma, te tosiaan teitte sen!”

Nyt on tultu nelisen kuukautta päätöksestä kokeilla taas päätoimisesti yrittäjän elämää. Työtunteja parisen tuhatta käytännössä nollaliksalla, kilometrejä ajoneuvon mittariin reilut 5000, puhelimessa istumista, sähköpostien kirjoittelua, rekrytointia, haastatteluja, muutamien työntekijöiden koulutusta, mahdollisten yhteistyökumppanien tapaamista, pieniä pettymyksiä, suuria pettymyksiä, pieniä onnistumisia, suurempia onnistumisia, paljon kahvia, asioiden hoitamista, toimistolla istumista, näytön tuijottamista, hiirikäden kuntoutusta, lisää kahvia, iloisia yllätyksiä, pakkailuja, suunnittelupalavereja, kuvankäsittelyä, pientä koodaamista, asioiden opettelua, kirjanpitoa sekä monia muita pieniä juttuja joita ei heti tule mieleen.

Neljä kuukautta ja päivääkään en vaihtaisi pois! Miksikö? Koska jokainen päivä on opettanut jotain. Jokainen päivä on ollut työtä itselle. Jokainen päivä jonka voin tehdä hymyssä suin ja sanoa rehellisesti että nautin työstäni on se juttu mikä auttaa jaksamaan. Jos se jonain päivänä palkitsee jotenkin muuten, hyvä. Jos ei niin olempahan yrittänyt ja tehnyt juuri sitä mitä haluan tehdä.

Ja palataan vielä tuohon otsikkoon; Onko se jo valmis? Kysymys minkä myös olemme kuulleet useasti. Vastaus on että ei. Yksi etappi suoritettu mutta nyt se työ vasta alkaa!

Kaikkea hyvää ja stemppiä tulevaan!

-Marko Mussalo

Ai että kukakö kirjoittaa? Olen Marko Mussalo, yksi CITYCARD:in perustajista. 34-vuotias perheenisä Kouvolasta vaikka juuret ovatkin syvällä Kotkassa.

marko.mussalo@citycard.fi – 050-4411 995
http://www.citycard.fi/

Kirjoitettaessa soi In Flames - Only For The Weak