Kun halut eivät kohtaa

Luultavasti monelle pariskunnalle tuttu pulma: toisen tekisi mieli vaikka kuinka paljon, toiselle riittää paljon vähempi. Islaminuskon oppien mukaan väkisin ei saa ottaa, mutta pihdatakaan ei saa. Avioelämä on joustamista ja toisen parhaan ajattelemista - miksi ei siis myös seksissä.

Profeetta (rh) sanoi: "Naisen ei pidä paastota (vapaaehtoisia paastoja) muuten kuin aviomiehensä luvalla, jos mies on kotona (pysymässä hänen kanssaan)."
(Bukhari, vol 7, kirja 62, Hadith 120) (ts. pidättäytyä seksistä)

Sama pätee luonnollisesti myös mieheen. Koska kaksi ihmistä eivät voi olla toistensa kopioita haluine kaikkine, onnelliseen ja tyydyttävään avioelämään sisältyy kompromissien tekoa.

Seksi ei ole ainoastaan rakkauttaa lisäävää kaunista toimintaa, se on myös palvonnanteko, edellyttäen, että se tapahtuu islamin lain mukaisesti - eli avioliitossa ja ettei siihen sisälly vallankäyttöä. Vähemmän haluavan on hyvä kysyä itseltään: miksen suostuisi toisen mieliksi tähän rakkauden tekoon, niin kuin toivoisin hänenkin asettavan minun tarpeeni omiensa edelle? Mitä todella menetän, jos suostun? Joskus halu voi syttyäkin, kun sille antaa mahdollisuuden. Kanin halut omaava taas voi muistuttaa itseään, ettei toinen kiusallaan halua vähemmän. Tuomiopäivänä meiltä kysellään, miten kohtelimme läheisiämme.

Seksiterapeutti ja psykiatri Julie Holland sanoo CNN-lehdessä:
"Joskus on vain harrastettava seksiä, vaikka ei huvittaisi, asioita tehdään, jotta toiselle tulee hyvä mieli ja se on ihan ok." Hän sanoo, ettei seksiä pidä ajatella ikävänä velvollisuutena, vaan parisuhteeseen panostamisena, joka on molempien hyväksi. Sen sijaan, että kehottaisi vain puhumaan tunteistaan, Holland kehottaa ryhtymään tositoimiin.
"Sanon aina potilailleni, että menkää ja ryhtykää vain seksiin, koka saatatte todella huomata, että kun halitte ja kosketatte, se saa oksitoonin liikkeelle, saatte feremoneja. Saatte testosteronia. Alatte tulla kiimaiseksi. Jos vain puskette eteenpäin ja suutelette ja halailette ja hyväilette, saatatte huomata, että olette sittenkin sillä tuulella."

Naistentautien ja synnytysten sekä gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori, gynekologi ja seksuaalineuvoja Merja Metsä-Heikkilä sanoo Hyvä terveys 2/2012-lehdessä:
"Mielestäni parisuhde on sanaton sopimus seksuaalisesta kanssakäymisestä, ja haluttomuus on sopimusrikkomus. Jos nainen katsoo oikeudekseen kieltäytyä seksistä vastoin puolison toiveita, hänen pitää olla valmis hyväksymään seuraukset.
Tärkeää on selvittää vaihtoehdot. Molempien kannalta on parempi löytää siedettävä ratkaisu kuin kitua välitilassa. Äärimmäisin vaihtoehto on hyväksyä ero.
Puolisot voivat myös sopia siitä, että seksiä harrastetaan tiettyinä päivinä viikosta tai kuukaudesta. Tämä ei ole uhrautumista, jos haluton rakastaa kumppaniaan. Kyse on rakkaudenteosta, jossa astutaan oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Ainahan parisuhteessa tehdään kompromisseja ja jotain hyvää toiselle."