Heikkopäinen sukupolvi

"Ei teidän nuorten tarvitse kantaa huolta mistään. Maailmanloppu tulee kymmenen vuoden sisällä ja sitten liihottelette kaikki enkeleinä", vinoilee allergologian professori Tari Haahtela.

Sinä kuolet. Siihen ei tarvita mitään maailmanloppua. Ajatus tuntuu kaukaiselta, mutta tulee vielä aika, jolloin juokset lääkärissä kerran viikossa. Mene sairaalaan ja katso, kuinka suuret ikäluokat, siis vuosina 1945-1950 syntyneet, täyttävät odotushallit ja vuodepaikat. Voit vain laskea, milloin olet itse siinä.

Joo, joo, joo. Mutta eri sukupolvet, eri sairaudet. Elämäntapamme poikkeavat toisistaan. Suurten ikäluokkien pahin terveysongelma on aikuisiän diabetes. Tällä hetkellä melkein puoli miljoonaa suomalaista sairastaa sitä. Syy on kermaperseisyys: sotien jälkeisten vuosikymmenten vaurastuminen ja siitä alkanut jyrkkä elintasomuutos. Tavallisella kansalla oli yllättäen mahdollisuus nautiskella niin ruoasta kuin juomastakin, joten niin tehtiin. Kävellä ei tarvinnut kauemmas kuin autolle.

Samaan trendiin liittyvät myös nivelvammat, joita on lähes joka toisella seniorilla. Sydän- ja verisuonitautien tilanne ei ole yhtä karu kuin vielä 70-luvulla, mutta ne aiheuttavat silti eniten kuolemantapauksia. Sepelvaltimotauti vie neljänneksen kaikista suomalaisista.

Alkoholinkäyttö havainnollistaa sitä, mikä tekee meidän sukupolvemme, 20–30 -vuotiaiden, terveydentilasta erityisen: eriarvoistumme vauhdikkaasti. Samalla kun koulutetun väestön alkoholinkäyttö vähenee, syrjäytymisvaarassa oleva työtön väestönosa dokaa, polttaa ja syö eineksiä. Julmaa totuutta ei käy kieltäminen: epäonnistujat tulevat vanhoina sairastamaan enemmän.

Uskomme kiinnittävämme yhä enemmän huomiota terveyteen. Tilastot sanovat muuta. Uusien varusmiesten paino on nyt yli seitsemän kiloa korkeampi kuin 90-luvun puolivälissä, eivätkä naiset voi yhtään paremmin. Tämän takia on olemassa mahdollisuus, että elinajanodote kääntyy laskuun. Karuin esimerkki löytyy vähiten tienaavista miehistä: köyhien 35-vuotiaiden miesten elinajanodote on jo nyt 12,5 vuotta matalampi kuin varakkaiden.

Monilla suomalaisilla ei ole varaa hoidattaa terveyttään. Ei edes halua tavata lääkäriä. Heikoimmassa asemassa olevat vanhukset tulevat jäämään ilman hyvää hoitoa. Meistä ne, jotka kärsivät työttömyydestä, alkoholismista ja hoitamattomista mielenterveyshäiriöistä tulevat vanhuksina kärsimään lisää.

Oli miten oli, jos emme kuole äkillisesti onnettomuudessa, kärsimme ennemmin tai myöhemmin kaikki. Kysyimme tutkijoilta, mistä.

Tervetuloa sairausarvontaan! Kaikki voittavat. Poimi omasi jo nyt, sillä seniorina sairastut pariin-kolmeen näistä:

1. Diabetes

Nuoret aikuiset ovat yhä lihavampia ja seuraukset saamme tuta vanhuusiässä. Kakkostyypin diabetesta ei voi enää kutsua aikuisiän diabetekseksi. Ennen se puhkesi tyypillisesti 70 vuoden iässä, nykyään jo lapsilla.

Diabetes altistaa näköä heikentäville silmänpohjan muutoksille, munuaissairauksille ja sydämen toimintahäiriöille. Sairauteen liittyy myös hermostollisia muutoksia, jotka aiheuttavat kipua, tuntopuutoksia ja haavaumia jaloissa. Nämä vaikeuttavat liikkumista ja pahimmillaan pakottavat amputaatioon.

Liikunta ehkäisee diabetesta. Einekset, Batteryt, karkit, kokikset ja unettomuus lisäävät riskiä. Näiden tekijöiden minimoimisella voi vähentää sitä jopa 50 prosenttia. Sen sijaan karppaustrendi ja lisääntyvä lihansyönti voivat tehdä diabeteksesta meille tappavamman, koska liiallinen proteiininsaanti lisää munuaissairauksien riskiä.

2. Verenpaine

Sydän- ja verisuonisairaudet tulevat edelleen olemaan sukupolvemme yleisin kuolinsyy. Ota Facebook-kaverilistasi esiin: joka toinen ystäväsi kuolee näihin sairauksiin. Vaikka nuorison verenpainelukemat eivät vielä keskimäärin ole nousseet, ylipaino ja liikunnan puute lupaavat tulevaisuudessa huonoa. Sydän- ja verisuonisairaudet tulevat olemaan meille jopa isompi ongelma kuin suurille ikäluokille nyt.

Sepelvaltimotauti aiheuttaa sydänlihaksen verenkierron häiriintymistä. Rasituksessa tuntuva rintakipu on sen tyypillisimpiä oireita. Tauti johtaa sydäninfarktiin. Sepelvaltimotautia hoidetaan kuntoliikunnalla ja oikeanlaisella ravinnolla. Jos se ei auta, turvaudutaan ohitus- tai pallolaajennusleikkaukseen.

Suuret ikäluokat ovat juoneet ja tupakoineet enemmän kuin nuoret aikuiset nyt. Jos alkoholin ja tupakan käyttö vähenee lähivuosikymmeninä, tämä saattaa laskea sydän- ja verisuonisairauksien määrää.

3. Muistiongelmat

Vanhuusiän muistisairaudet lisääntyvät lihomisen vuoksi. Jos ylipaino saadaan kuriin, eliniänodotteemme nousee, mutta se ei auta, sillä korkea elinikä lisää muistisairauksien määrää väestössä. Eli teit mitä teit, et voi vanhana välttyä heikkopäisyydeltä. Eniten meitä uhkaavat Alzheimerin tauti ja aivoverenkiertosairaudet.

Alzheimerin tauti etenee hitaasti ja rappeuttaa aivosoluja. Taudin ensioireita ovat oppimisen työlääntyminen ja tuoreiden asioiden unohtelu. Vähitellen ajantaju ja kommunikaatiokyky heikkenevät ja kuvaan astuvat käytöshäiriöt. Lopulta arkisten asioiden hoitaminen muuttuu vaikeaksi, ja potilas joutuu laitoshoitoon. Alzheimerin tauti on naisilla noin 65 % yleisempi kuin miehillä, mikä johtuu osittain naisten korkeammasta eliniästä.

Aivoverenkiertosairaudet heikentävät muistia sekä vaikeuttavat liikkumista ja puhumista. Ne myös tyhmentävät. Et siis välttämättä tajua, mitä pojanpoikasi sinulle selittää. Potilailla on usein masennusta. Yleisin aivoverenkiertosairaus on pienten aivoverisuonten tauti, jossa aivojen sisäosien valtimot ahtautuvat ja kärsivät pienistä infarkteista. Suurten suonten tauti on vaarallisempi. Se aiheuttaa eri asteisia aivohalvauksia, joiden seurauksena ihminen voi menettää fyysisen toimintakykynsä tai kuolla siltä istumalta.

4. Rinta-, eturauhas-, suolisto- tai ihosyöpä

Nämä syövät lisääntyvät jatkuvasti. Kukaan ei tiedä miksi. Vuonna 2009 niitä todettiin Suomessa yli 10 000 uutta tapausta, kun 90-luvulla vastaava luku oli vain 6000. Vuonna 2020 sairastuneita arvellaan löytyvän jopa 13 000 vuodessa. Syöpien esiintyvyys näyttää korreloivan väestön yleisen elintason kanssa ja koska elintasossa ei ole odotettavissa suurta laskua, useampi kuin joka neljäs nuori aikuinen tulee elämänsä aikana sairastumaan syöpään.

Vaikka syövät lisääntyvät, hoitojen kehittyminen tulee pitämään syöpäkuolleisuuden osapuilleen samalla tasolla kuin nyt. Rintasyöpä, eturauhasen syöpä ja paksusuolen syöpä tappavat vuosittain 2000 ihmistä. Vaikka suhteellinen kuolleisuus laskee, syövät aiheuttavat yhä vahinkoa. Eturauhasen syöpä aiheuttaa seksuaalisen suorituskyvyn heikkenemistä ja virtsaamisongelmia. Rintasyöpä leviää helposti muualle elimistöön ja voi vaatia rinnan poistamisen. Paksusuolen syöpää hoidetaan poistamalla suuri osa paksusuolesta ja toisinaan peräaukko pitää korvata suoliavanteella.

Myös ihomelanoomat yleistyvät. Tällä hetkellä niihin kuolee lähes 200 ihmistä vuosittain. Keuhkosyöpää taas ilmenee 70 % vähemmän kuin 30 vuotta sitten ja määrät putoavat yhä, mikäli tupakointi ei saavuta uutta suosiota. Köyhin väestönosa kuuluu keuhkosyövän suurimpaan riskiryhmään, sillä heidän parissaan tupakointi on yhä runsasta ja etenkin nuorten naisten tupakointi lisääntyy.

5. Allergia tai astma

Urbanisoituminen, luonnon monimuotoisuuden kaventuminen ja lasten liiallinen hyysääminen bakteerien varalta. Siinä syyt allergioihin ja astmaan. Tällä hetkellä kolmasosalla pääkaupunkiseudun nuorista on elämää rajoittava allerginen vaiva. Tulemme vanhuusiällä kärsimään näistä sairauksista kolme kertaa nykyisiä vanhuksia enemmän.

Heinänuhat ja ruoka-aineallergiat eivät ole vanhuksille suuri ongelma. Sen sijaan yhä lisääntyvät lääkeallergiat vaikeuttavat sopivan lääkityksen löytämistä muihin sairauksiin. Allergiat aiheuttavat lisäksi keliakiaa, astmaa, diabetesta ja syöpätauteja.

Astma tappaa lähes 100 ihmistä vuodessa, ja määrät ovat kasvussa. Kymmenesosalla pääkaupunkiseudun nuorista on astma. Vanhalla iällä astmaatikko joutuu viettämään vuosia letkuissa kituen. Paljon tappavampi on joka viidettä tupakoitsijaa uhkaava keuhkoahtaumatauti. Vaikka keuhkoahtaumatauti saattaa harvinaistua tupakoinnin menettäessä suosiotaan, se tulee yhä viemään hengen tuhansilta sukupolvemme vanhuksilta joka vuosi.

6. Selkävamma

Eniten tuki- ja liikuntaelinsairauksia aiheuttavat, yllätys yllätys, ylipaino ja liikunnan puute. Kuten suurilla ikäluokilla, meilläkin selkävaivat sekä polven ja lonkan nivelrikot tulevat olemaan yleisiä. Myös niveliä jäykistävä kihti yleistyy. Sen taustalla on paitsi lihominen myös lisääntyvä lihansyönti ja köyhimpien parissa kasvava alkoholinkäyttö. Normaalipainoisten vanhusten nivelet tulevat olemaan keskimäärin paremmassa kunnossa kuin aiemmilla sukupolvilla, sillä nivelille tarpeellisia ravintoaineita, kuten kalsiumia ja D-vitamiinia, on nykyään helpompi saada kuin ennen.

Tuki- ja liikuntaelinsairauksilla ei ole suurta vaikutusta elinikään. Ne vain heikentävät yleistä elämänlaatua ja aiheuttavat kroonista kipua. Jos et tee asialle mitään laihduttamalla tai liikkumalla lisää, joudut vanhana vuoteeseen.

7. Masennus

Kaikki kärsivät alakulosta, mutta masennus sairautena on todellinen ongelma.

Vai onko jokin muuttunut? Eurooppalaiset tutkimukset osoittavat, että masennusta esiintyy länsimaissa yhä vähemmän. Niin Suomessakin. Voi olla, ettei masennus tule olemaan meille yhtä vakava ongelma kuin nykyvanhuksille. Toisaalta diagnoosimenetelmien kehittyminen johtaa siihen, että tapaukset tunnistetaan helpommin. Tällöin yhä useampi masentunut vanhus saa apua.

Depressio vaikuttaa vanhuksen koko terveyteen. Se altistaa paitsi itsetuhoiselle käyttäytymiselle, myös ilmeisesti sydän- ja verisuonitaudeille. Depressioon usein liittyvä erakoituminen heikentää vanhuksen sosiaalista turvaverkkoa.

Yhteiskunnan yhä jyrkempi jakautuminen onnistujiin ja epäonnistujiin näkyy lisääntyvinä mielenterveysongelmina syrjäytyneen väestönosan keskuudessa. Ongelmaa pahentaa tupakoinnin ja alkoholismin lisääntyminen syrjäytyneiden parissa. Myös yhteiskunnan tietokoneistuminen saattaa altistaa vanhuksia syrjäytymiselle ja depressiolle, sillä vanhusten on vaikea oppia käyttämään uusia järjestelmiä. Siis jos tekniikan kehitys jatkuu samaa tahtia kuin tähän asti, olemme vanhuksina yhtä taunoja elektroniikan kanssa kuin omat mummomme.

---

Oikolukija

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson, 42, esiluki jutun.

"City-lehteä ja tämän jutun kirjoittajaa Juha Matias Lehtosta on syytä onnitella ravistelevasta lähestymiskulmasta aiheeseen. Meistä jokainen saa vain yhden elämän. On paikallaan muistuttaa mieluummin usein kuin harvoin, että meidän omat valintamme vaikuttavat sen laatuun ja kestoon.

Suomen tulevaisuus ei näytä kovin hyvältä, jos meille syntyy uusi terveyteenoikeutettujen ja oikeuttamattomien luokkayhteiskunta. Kehitys, jossa ihmiset joutuvat turvautumaan pikavippeihin päästäkseen lääkärille, on kertakaikkisesti pysäytettävä. Maa, jossa sairaudet jätetään hoitamatta, joutuu vääjäämättä syöksykierteeseen.

Ymmärrän, että Suomen kilpailukyky ei ole aina päällimmäisenä mielessä oman elämän valintoja tehdessä. Mutta pidä huolta itsestäsi edes oman itsesi vuoksi. Elämästäsi tulee silloin monellakin tavalla paljon kivempaa.

Sinä valitset."