Kultatyttö

Olemme Hakaniemessä, Hämeentiellä, kerrostalon kuudennessa kerroksessa. Täällä asuu laatoittaja Sami, etuuskäsittelijä Mirva, 7-vuotias Eetu ja 4-vuotias Ida, tavallinen suomalainen perhe.

Tai ei sittenkään niin tavallinen: äiti Mirva eli Mimma, 28, on vähän aikaa saanut kuulla olevansa tunneälyn Suomen mestari.

“Olen kertonut jo kaikille kavereille”, hän julistaa innoissaan kolmion eteisessä, jonka lipaston ovat vallanneet lasten hanskat ja pipot. Olohuoneen kirjahyllyä voisi kutsua pikemminkin valokuvahyllyksi. Yli kaksikymmentä lasten kuvaa tervehtii sisääntulijaa eri korkeuksista. Pääasiassa potretit ovat perheen nuorimmaisista. Keittiön pirttipöytään on katettu kahvit ja keksit. Sopanen kertoo olevansa liian jännittynyt syödäkseen munkkipossua.

Mimma otti osaa Cityn tunneälykisaan vahingossa. Kolmivaiheisen kilpailun alkukarsinnassa arvioitiin ihmisten tunnetiloja kasvojen ilmeistä.

“Kun tein ilmetestiä netissä, en tajunnut, että kyseessä oli kilpailu. Se oli todella simppeli.”

Niin näemmä. Sopanen klaarasi testin täysin pistein. Paremmin kuin 99,8 prosenttia alkukarsintaan osallistuneista, selvitti tiensä välierään ja sieltä finaaliin, jossa Mirva voitti rinnanmitalla kaksi miestä: oikeustieteen opiskelijan ja insinöörin.

Koko kilpailun voitto oli hänelle yllätys. Aivan puun takaa se ei kuitenkaan tullut.

“Omahyväisesti sanottuna olen pitänyt itseäni tunneälykkäänä. Ihminen voi sanoa minulle kirkkain silmin, että kaikki on hyvin ja tiedän miten asiat oikeasti ovat.”

Sopanen on monen ystävänsä ja tuttavansa olkapää.

“Jaan ystävieni kanssa kaiken. Olemme päivittäin yhteydessä. Olen huomannut, että ihmisten on helppo kertoa minulle asioita.”

Myös työttömyyskassan asiakasneuvonnassa.

“Moni ihminen kertoo samalla työttömyydestään ja muista ongelmistaan. Kuuntelen kaikki tarinat, koska haluan. Mielelläni antaisin ihmisille korvauksia niin paljon kuin mahdollista, mutta kun ne lasketaan taulukoiden mukaan.”

Jaaha. Tarkistetaanpa lähellä olevista lähteistä. Finaalivaiheessa Mimman ystävät ja lähimmäiset arvioivat Mimman tunneälykkyyttä eri tilanteissa pistein yhdestä viiteen. Sadan kuvitellun tilanteen keskiarvoksi muodostui itsetuntoa hivelevä 4,2. Vielä, varmuuden vuoksi, yhdistämme Mimman aviomiehelle Samille.

“Tiesin, että Mimma pärjää kisassa. Hän lukee ihmisiä hyvin: tietää ensikatseesta jo millä tuulella olen. Joskus se on ärsyttävää, kun ei voi mitään peitellä. Pääasiassa se on kuitenkin mukavaa: ei tarvitse liikaa selitellä itseään.”

Mimma on Samin mukaan oma-aloitteinen optimisti, jolla on hyvä mielikuvitus.

“Mimma on hyvä saamaan lapset innostumaan kehittävistä asioista, ihan huomaamatta. Esimerkiksi kun he piirtelevät, siinä samalla tehdään kirjaimia ja laskuja.”

Toki vikojakin löytyy.

“Joskus Mimma nalkuttaa. Jos ei ole muuta sanomista, niin sitä kerätään tyhjästä.”

Mimma epäilee, että Samin mielestä hän suhtautuu liiankin tunteikkaasti elämään.

“Samin mielestä olen aina itkemässä. Se on miltei totta.”

Itkuherkkyys on toki pantu huomiolle, mutta ärsyyntyneeltä Sami ei vaikuta.

“Mimma löysi vetisteltävää jopa Viimeisestä Uunosta. Olihan se viimeinen”, Sami naurahtaa.

Mutta itkukin on tahdon asia.

“Kykenen toki pidättämään itkua, esimerkiksi jos ystäväni kertoo surullisen uutisen. Mitä se hyödyttäisi, jos minäkin itkisin”, Mimma toteaa.

Sami ja Mimma ovat olleet yhdessä yhdeksän vuotta.

“Sami oli veljeni kaveri, jonka luona minun piti asua vähän aikaa, kun muutin Helsinkiin. No, en ole vieläkään muuttanut.”

Naimisiin mentiin Eetun synnyttyä. Suurimman osan ajasta he ovat asuneet Samin kotiseudulla Kalliossa. Roihuvuoressakin käytiin, mutta lähiöelämä ahdisti.

Mimman kotikonnut ovat Karjalohjalla. Siellä trukinkuljettaja-isä ja kampaaja-äiti kasvattivat kahta lastaan pellonlaidan omakotitalossaan kurissa ja järjetyksessä.

Hyviä tapoja “kotona ei puhuta rumia” ja kotiintuloaikoja ei voitu liikaa korostaa.

“Tosin isoveljeni Marko pääsi mielestäni kaikesta helpommalla. Hän oli minua kaksi vuotta vanhempi ja siten aina askeleen edellä.”

Lapsia kuritettiin kotiarestilla.

“Se tehosi. Ei maalla ollut muuta tekemistä kuin tavata kavereita. Jos se ilo vietiin, ei ollut mitään tekemistä.”

Kun Mirva oli 16-vuotias, hänen vanhempansa erosivat.

“Asuin hetken äidin kanssa ja opiskelin lähihoitajaksi, mutta sitten oli pakko päästä Helsinkiin.”

Siellä piti aloittaa uudestaan lähihoitajaopinnot. Mutta sitten tulivat Sami ja Eetu. Nyt Sopanen unelmoi joskus opiskelevansa kätilöksi. Ja korostaa sanaa joskus.

Lapsista Mimmu on aina pitänyt.

“Aina kun näen vaunut, haluaisin lisää lapsia. Meillä hellitään ja halitaan tosi paljon. Viikonloput vietetään aina yhdessä.”

Kasvattajana Mimma pitää itseään kohtuullisen tiukkana.

“Olen ehkä turhankin tiukka. En siedä lainkaan, jos olemme kylässä ja lapset eivät käyttäydy. En kestäisi, jos lapseni kiipeilisivät pöydillä niin kuin hampurilaisravintoloissa joskus näkee. Kiitos ja anteeksi ovat tärkeimmät lapsille opetetut sanat. Muita ei satuteta, eikä rumia puhuta.”

Ruumiillista kuritusta hän ei harrasta. Rangaistukset ovat ihan muunlaisia.

“Evään lapsilta asioita, joista he pitävät. Idalla menee lempibarbi hyllyn päälle tai ihan äärimmäisessä tapauksessa perutaan namipäivä. Silloin on täytynyt tehdä jotain todella tuhmaa, kuten kielloista huolimatta piirtää seinään.”

Desibelit eivät kuitenkaan nouse. Paitsi silloin kun kohteena on Sami.

“Moittiessani lapsia kykenen kontrolloimaan tunteeni. Nielen yleensä suuttumustani pitkäänkin. Samin kohdalla räjähdän joskus. Pidän aina silloin tällöin hirveää meteliä. Sitten se on ohi.”

Kun maassa on rauha ja Mimmalla vähän omaa aikaa, hän tekee ristikoita, lukee Seiskaa ja jännäreitä.

“Pidän Liza Marklundin kirjoista. Telkkaria katson liikaa.”

Selvä se, lempisarja on Salatut elämät. Mutta kuka olisi arvannut, että hänen kännykkänsä soittoäänenä raikuu Rammsteinin Amerika?

Mirvan suosikit

• Kirja: Anna-Leena Härkönen: Heikosti positiivinen
• Elokuva: Helmiä ja sikoja
• Sarja: Salatut elämät
• Biisi: Maija Vilkkumaa: Ingallsin Laura

Ystävän lausunto:

Mirva Sopasen serkku Sanna arvioi Mimmaa kouluarvosanoin.

• Rauhallisuus 7
  “Mimma ei ole kärsivällinen.”
• Myötätunto 9
  “Huolissaan muiden asioista, vaikka olisi omiakin ongelmia.”
• Jännittävyys 8
  “Keksii ex tempore asioita: osallistunut mm. Haluatko miljonääriksi -kisaan. Kokeillut lukuisia harrastuksia, mm. ratsastusta ja tanssia.”
• Hauskuus 9
  “Pelleilee paljon. Imitoi etenkin sukulaisia.”
• Luotettavuus 10
  “Jos kieltää kertomasta, ei kerro, vaikka mahtavaa juorua Mimman on vaikeaa pidätellä.”
• Sivistyneisyys 8
  “Kova lukemaan. Tarjoaa minullekin aina kirjojaan, vaikka en juuri lue. Lukee paljon lapsille.”

Mitä tunneäly on?

“Kykyä tunnistaa ja tulkita omia ja muiden tunteita sekä tuottaa havainnoista päätelmiä ja sen mukaan säädellä omaa käytöstään”, määrittelee psykoterapeutti ja tunneälykonsultti Mikael Saarinen tunneälyn kirjassaan Tunneäly – Kohti kokonaista elämää.

Tunneälykkään ihmisen toiminnalle ovat tyypillisiä joustavuus, sosiaalinen sujuvuus ja empatia.

Älykkyysosamäärä ja tunneäly eivät korreloi keskenään. Ja vaikka usein toisin väitetään: naisten ei ole voitu todistaa olevan miehiä tunneälykkäämpiä.

Optimistiset, elämäänsä tyytyväiset, itsetunnoltaan vahvat ja ulospäin suuntautuneet ihmiset säätelevät tunteitaan muita taidokkaammin. Lapsuuden kokemukset, erityisesti lapsen ja vanhemman välinen turvallinen kiintymyssuhde, vaikuttaa tunneälyn kehittymiseen. Runsaan väkivaltaviihteen katsomisen on osoitettu vähentävän kykyä tuntea empatiaa.

Ja hopeaa ja pronssia voittivat...

Hopeaa: Ville Nuutinen, 28

“Olen käsitellyt tunneälyä psykologisena älykkyytenä. Olen tiennyt jo kymmenen vuotta, että olen hyvä havaitsemaan ja tulkitsemaan ihmisten tunnetiloja. Pystyn baarissa näkemään heti, kuka nainen on varattu. Kyse on vaistosta. Tulen kaikkien kanssa toimeen, koska pystyn mukautumaan ihmisten tunnetiloihin nopeasti. Äitini pitää minua hyvin tunneälykkäänä. Olen hyvä myös matemaattista päättelyä vaativissa tehtävissä. Älykkyysosamääräni on arvioitu 150:ksi.”

• Tietoliikenneinsinööri Tikkurilan maalitehtaalla
• Sinkku, juuri eronnut
• Kotoisin Nurmijärveltä
• Magnan ylioppilas
• Lempiaine koulussa: tekniset työt
• Isä: lentokapteeni, äiti: erikoislaboratorionhoitaja
• Harrastaa: autojen keräilyä (omistaa neljä Citroën-henkilöautoa)
• Lempikirja: James Clavellin Shogun (lukenut kuusi kertaa)

Pronssia: Sasu Heino, 23

“Olen mielestäni empaattinen. Kykenen kontrolloimaan hyvin tunteitani. En murehdi asioita kauaa.”

• Oikeustieteen ylioppilas
  “Opiskelin pari vuotta matematiikkaa. Se ei ollut mun juttu. Kauppis ja oikis olivat vaihtoehdot. Oikis ei ollut lapsuuden haave. Luulen, että tunneälystä on apua juristin työssä.”
• Sinkku
• Kotoisin Helsingistä
• Eximian ylioppilas
• Lempiaine koulussa: Matematiikka
• Isä tietokonespesialisti, äiti talousjohtaja
• Harrastaa: salibandya
• Lempikirja: Dan Brownin Da Vinci -koodi

Näin Tunneälyn Suomenmestari löydettiin

Tunneälyn Suomen mestari löydettiin kolmivaiheisella testillä.

Alkukarsinnassa City.fi-verkkosivuilla arvioitiin kasvovalokuvien perusteella ihmisten tunnetiloja. Alkukarsintaan osallistui yli 3 864 suomalaista. Välierään selvisi alkukarsinnan 20 parasta. Välierässä kilpailijoiden tuli etsiä oikeita toimintatapoja erilaisissa tilanteissa sekä arvioida toisten ihmisten tunteita.

Finaalissa välierän kolme parasta joutuivat analysoimaan itseään.

Lisäksi vähintään viisi lähimmäistä, ystävää tai perheenjäsentä arvioi kilpailijaa.

Olennaista oli, kuinka tunneälykkääksi kilpailija itsensä arvioi ja kuinka lähelle kilpailijan itsearviota läheisten arviot osuivat. Koska testi koostui useasta osasta, eikä Suomessa ole tehty kansan kattavia tunneälytestejä, ei kandidaateille voitu antaa tunneälyosamäärää.

Voidaan kuitenkin sanoa, että kaikki semifinalistit asettuvat tunneälyssään 10–20 prosentin parhaimmistoon.

Kiitos kaikille osallistuneille! Cityn tunneälykilpailussa syntyi ensimmäinen suomalainen tunneälykanta.

Testin eri osat tuottivat tunneälyn testaamiseen erikoistuneet Sensitiva Oy, Psykologien kustannus ja SHL Finland.

Suomenmestari Mirva Sopanen saa palkinnoksi Fiat Pandan puoleksi vuodeksi käyttöönsä.

Voit arvioida tunnetiloja kasvonilmeiden perusteella osoitteessa www.city.fi/tunnealy. Keskiarvotulos SM-karsinnassa oli 30 oikein 40 tehtävästä.