IPCC eli hallitusten välinen ilmastopaneeli julkaisi laajat raportit ilmaston tilasta. 6000 tutkimukseen perustuva raportti on pitkään ja hartaasti kokoon kasattu teos, joka luo pohjan kansainvälisille ilmastokokouksille. Raportti esittää, että maapallon lämpeneminen pitäisi pysäyttää 1,5 asteeseen. Se tarkoittaa puolen asteen kiristystä aiemmasta 2 asteen lämpenemisrajasta, jonka eteenkin oli vielä paljon tekemistä.
Tavoitteisiin pääseminen tarkoittaa rajuja päästöjen vähennyksiä. Maailmanlaajuiset nettopäästöt täytyisi kääntää jyrkkään laskuun saman tien ja täydellinen päästöttömyys tavoittaa ennen vuotta 2050.
Jos tavoitteisiin ei päästä, ilmaston lämpeneminen aiheuttaa vakavia tuhoja luonnonmonimuotoisuudelle koralliriuttojen tuhoutuessa, merenpinnan noustessa ja sään ääri-ilmiöiden lisääntymisessä. Puolen asteen erolla on tässä pelissä iso merkitys ja yhteiskunnalliset seuraukset esimerkiksi ilmastopakolaisuuden muodossa huomattavasti merkittävämpiä kuin kymmenen sentin merenpinnan nousu mökkilaiturin nokassa.
Järeät poliittiset keinot liittyvät uusiutuvien energiamuotojen ja ydinvoiman käyttöön siirtymiseen, hiilinielujen rakentamiseen. Yksilön vaikutusmahdollisuudet muutoksiin liikkumisessa, ravinnossa, asumisessa ja kuluttamisessa.
Lue myös: 3 tapaa suhtautua ilmastonmuutokseen: Profeetat, velhot ja ne, jotka eivät välitä paskaakaan
Hyvät kertaukset ilmastoraportin annista, seurauksista ja ehdotetuista keinoista asiaan tarttumiseksi löytyy esimerkiksi Yleltä ja Oras Tynkkysen Sitra-blogista.
Kritiikkiä raportista
Jos raportin anti kuulostaa ankealta, ei ehkä kannata kuunnella, mitä astronomi Mikko Tuomella on sanottavaa IPCC:stä.
“IPCC:n raportti siis julkistettiin tänään. Siksi on syytä muistuttaa mistä raportissa on kyse ja mistä siinä ei ole kyse. IPCC:n raportti ei edusta niinkään tieteellistä konsensusta, vaan poliittista konsensusta”, Tuomi kirjoittaa Twitterissä.
Kyseessä on kansainvälinen hallitusten yhteistyössä laatima raportti. Ja vaikka koko raportti perustuu tieteeseen, tulkinnat ovat poliittisia ja ne on vesitetty rankasti miedommiksi kuin mitä tutkijat suosittelivat tutkimuksiinsa perustuen.
— Mikko Tuomi, Astronomer, Scientist, Human (@mustapipa) October 8, 2018
Tuomen kritiikin ytimessä on ajatus siitä, että hallitusten pitkään hieroma, tarkistuttama ja vihdoin hyväksyttämä raportti ei ole tieteentekijöiden suoraviivainen ja armoton näkemys, vaan politiikan vesittämä versio totuudesta.
Hallitus “hivuttelee” ilman kiirettä
Suomen hallituksella ei ole asian kanssa kiire. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen totesi tyynesti “vievänsä olemassaolevat tavoitteet loppuun” ja hallituksen “hivuttelevan pikku hiljaa 1,5 asteen suuntaan”. Suomeksi tämä tarkoittaa vaalipeliä ja kyvyttömyyttä tarttua ongelmaan järein keinoin.
Suomen metsissä on potentiaalia päästöjä sitovaksi hiilinieluksi, mutta Juha Sipilän hallitus on helpottanut avohakkuiden tekemistä metsätalouden tehostamisen nimissä.
Yle Lappi kertoo Inarissa tehdyistä avohakkuista, jotka tulivat mahdollisiksi viisi vuotta sitten tehtyjen metsälain muutosten ansiosta. Suomen suuret sellutehtaat aiheuttaa metsäteollisuudelle valtavasti kysyntää, joten Sipilän maakuntajoukot eivät pysty asiassa perääntymään.
Uusi metsälaki on tuonut Lapin yksityismetsiin uuden avohakkuuilmiön. Metsämaa ostetaan, hakataan ja myydään saman tien eteenpäin.
— Outi Länsman (@outilansman) October 8, 2018
Kuvan 100 hehtaarin avohakkuu Angelissa, Inarissa. Katso myös video https://t.co/M6iKc2XUo0 pic.twitter.com/nINsPVbB9B
Sipilän hallitus on myös tukenut fossiilisia polttoaineita ja turpeen käyttöä ja jatkanut ympäristölle haitallisten yritystukien myöntämistä. Tavoitteet liittyvät talouteen ja omien eturyhmien puolesta puhumiseen.
Kun Sipilä puhuu ilmastonmuutoksesta, hän tekee sen Eurooppa-foorumin lavan juhlapuheissa. Siellä hän reilu viikko sitten nostavansa Suomen ilmastonmuutoksessa kokoaan suuremmaksi toimijaksi. Keinot eivät vain vaikuta kovin tehokkailta.
”Hiilinielun kasvattaminen on tuotava myös kuluttajan arkisten päätösten tasolle. Kun maksat tankkauksen autoosi, samalla pitäisi pystyä osallistumaan vapaaehtoisesti tai tuotteen hinnassa myös metsän istuttamiseen.”
Ilmeisesti tärkeintä on se, että autoa pääsee tankkaamaan eikä hallituksen tarvitse tehdä mitään hiilinielujen eteen.