Lotona vietetään suurin osa elämästä. Kotona koetaan suurin rakkaus ja syvin viha. Koti on ennen kaikkea tunteen tyyssija. Ehkä siksi kotia koskevat tulevaisuuden ennusteet menevät usein poskelleen. Niissä koti esitetään teknologiautopiana, jossa olennaisinta on tehokkuus.
1920-luvulla tanskalaisarkkitehdit uskoivat, että tulevaisuuden kodeissa on helikopterikentät. 1930-luvulla ennustettiin, että vuonna 1984 kodit ovat pyöreitä, jottei pölyä keräänny nurkkiin, ja ruoka tehdään suuressa keskuskeittiössä, josta se toimitetaan syöjille.
Kotiin on 1900-luvun lopulla kehitetty suuri joukko erilaisia, tehokkaita pikkuapulaisia, kodinkoneita, mutta harva niistä on toivotettu avosylin tervetulleiksi. Esimerkiksi näköpuhelin jäi tehdashyllylle.
Kuluttajien ensireaktio ei kulutustutkija Mika Pantzarin mukaan ole tae mistään. Monelle nykyajan menestystuotteelle naureskeltiin, ennen kuin ne levisivät kaikkiin koteihin. Kännykkä, hah-hah! Kotitietokone, heh-heh! Nyt kännykkä on 88 prosentissa ja tietokone 48 prosentissa kotitalouksista. Kukapa olisi uskonut 30 vuotta sitten, että vuonna 2000 joka kolmannessa kotitaloudessa on internet, kun koko sanaakaan ei vielä tunnettu?
Sittemmin menestystuotteet ovat muokanneet omaa ympäristöään: jääkaappi lopetti kaupan kylmäsäilytyksen ja kännykkä vähensi puhelinkoppeja.
Rohkeutta tulevaisuuden visioista ei ole koskaan puuttunut. Neljä vuotta sitten kirjoitetussa kirjassa “2025” kolme yhdysvaltalaista tutkijaa esittää aikamoisia tulevaisuuden visioita.
Kirjan mukaan 25 vuoden päästä kotonamme on palvelijarobotteja: muun muassa aina valmis seksirobotti SexRobot ja lastenhoitaja Robositter. Kirjoittajat uskovat, että viimeistään tuolloin lapsipsykologit ovat määritelleet tieteellisesti kullekin ikävaiheelle vanhempien hoivan minimimäärän. Loput hoitaa robotti.
Robotit muistavat kaiken lukemamme ja näkemämme, ja ne myös monitoroivat meitä: ruoka on valmis, kun on nälkä. Samaisen utopian mukaan kotimme on 25 vuoden päästä täynnä erilaisia terveys- ja itsetarkkailumonitoreja.
Monitori tekee HIV-testin ilman lääkärin apua, analysoi virtsan vessanpytystä ja arvioi laihdutustarvetta painon mukaan. Vanhukset voivat jopa päättää elämänsä kotonaan tyylikkäästi monitorien avulla.
Tulevaisuuden visioissa nukkumiseen käytetty hukka-aikakin hyödynnetään: ihmisen päähän ladataan energiaa – kännykän tapaan – hänen nukkuessaan. Samaisten ennusteiden mukaan on vain ajan kysymys, milloin päähän ladataan tietoa ihmisen nukkuessa.
Miten käy? Se jää nähtäväksi. Se, mitä kodeissa tapahtuu parasta aikaa, tiedetään. Tiedä sinäkin. City selvitti keskivertokodin salaisuudet.
Oma koti kullan kallis
Vuokra-asunnon neliövuokra on 49 markkaa. Pääkaupunkiseudulla neliövuokra on 66 markkaa.
Kerrostaloasunnon neliöhinta on 8110 markkaa. Kerrostaloasunnon neliöhinta Helsingissä 13 000 markkaa.
Yksiön neliöhinta Helsingin keskustassa on 17 500 markkaa. Yksiön neliöhinta Helsingin keskustassa vuonna 1992 oli 8000 markkaa.
Kenen asunto?
61% asuu omistusasunnossa. 28% asuu vuokra-asunnossa. 2% asuu työsuhdeasunnossa.
Helsingissä
46% asuu omistusasunnossa. 42% asuu vuokra-asunnossa. 4% asuu työsuhdeasunnossa.
Ahtaimmat sinkkukodit
Helsinki................................47 m2 Jyväskylä...............................49 m2 Kuopio..................................49 m2 Lahti...................................50 m2 Tampere.................................50 m2
Kodin sisuskalut
33 prosenttia on hyvin tyytyväinen kotitalonsa ulkonäköön. Tyytyväisimpiä ovat omakotitalon omistajat.
7 prosenttia on tyytymätön kotitalonsa ulkonäköön.
Kerrostaloissa asuvista 41 prosenttia haluaa asua kerrostalossa, 22 prosenttia haluaisi asua rivitalossa ja 37 prosenttia omakotitalossa.
Rivitalossa asuvista 44 prosenttia haluaa asua rivitalossa, 53 prosenttia haluaisi asua omakotitalossa, 3 prosenttia kerrostalossa.
Omakotitalossa asuvista 95 prosenttia haluaa asua omakotitalossa, 2 prosenttia haluaisi asua rivitalossa ja 3 prosenttia kerrostalossa.
Yhdessä kodissa asuu
Koko Suomessa......................2,16 ihmistä. Helsingissä........................1,92 ihmistä.
Kodin pinta-ala henkilöä kohden
Omistusasunnoissa........................36 m2 Vuokra-asunnoissa........................29 m2 Helsingissä..............................32 m2 Suomessa.................................34 m2
Vielä vuonna 1985 asumispinta-alaa oli henkilöä kohden Suomessa vain 30 neliötä.
Kodin keskikoko
Suomessa.................................76 m2 Helsingissä..............................62 m2
Kodin neliömäärä on kasvanut Suomessa nopeasti. Vuonna 1960 asunnossa oli keskimäärin 51 neliötä.
24 prosentissa kodeista on riittämätön äänieristys. Kerrostalokodeissa jopa 38 prosentissa.
21 prosenttiin kaupunkilaiskodeista kuuluu liikenteen melu.
9 prosenteissa suomalaiskodeista ja 5 prosentissa helsinkiläiskodeista ei ole peseytymistiloja.
Lemmikit TOP 5
1. Koira
2. Kissa
3. Akvaariokalat
4. Kani
5. Marsu
Bubbling under: hamsterit ja kilpikonnat.
Lähde: Helsingin yliopiston pieneläinklinikka
Kodinkoneet kodeissa
97% jääkaappi 96% väritelevisio 88% matkapuhelin 85% pakastin 83% pesukone 78% videonauhuri 78% mikroaaltouuni 77% auto 76% cd-soitin 67% vaihde- tai maastopyörä 56% sähköompelukone 50% sauna 48% tietokone 45% yleiskone 43% astianpesukone 40% korvalappustereot 32% internet-yhteys 16% videokamera 5% DVD-laite
Kotitalous ostaa vuodessa
Huonekaluja, taide-esineitä ja mattoja...........2305 mk Lehtiä...........................................1831 mk Kodinkoneita.....................................1202 mk Kodin ja puutarhan työkaluja..................... 593 mk Kirjoja.......................................... 568 mk Kodintekstiilejä................................. 436 mk Astioita......................................... 431 mk Yhteensä.........................................7366 mk
34 prosenttia kotitalouksista aikoo käyttää rahaa kodin sisustamiseen seuraavan puolen vuoden aikana.
21 prosenttia kotitalouksista aikoo käyttää rahaa asunnon korjaamiseen seuraavan puolen vuoden aikana.
Kotona tapahtuu
Kotona tapahtuu onnettomuuksia vuodessa 239 000.
Naiset loukkaavat itsensä kotona useammin kuin miehet.
Eläkeläiset loukkaavat itsensä kodissa useammin kuin muut.
Eniten kotitapaturmia tapahtuu kello 13-17. Lauantai on päivistä riskialttein.
Onnettomuudet kotona (15–74-vuotiaat, vuodessa)
1. Ruokaa tehdessä...............47 000 kpl. 2. Korjaustöissä ulkona..........40 000 kpl. 3. Kotona muuten liikkuessa......35 000 kpl. 4. Muu ajankäyttö................27 000 kpl. 5. Siivotessa....................18 000 kpl. 6. Saunoessa.....................13 000 kpl. 7. Korjaustöissä sisällä.........10 500 kpl. 8. Lasta hoitaessa............... 5 000 kpl.
Naiset loukkaavat itsensä useimmiten ruokaa tehdessä, miehet korjaustöitä tehdessä. Mutta trendi on kääntymässä: nuoret miehet loukkaavat itsensä useammin lieden ääressä kuin korjaustöissä.
Suomessa tehtiin 10 291 asuntomurtoa vuonna 1998.
13 prosenttia suomalaisista pitää asuntomurtoa kotiinsa todennäköisenä tai erittäin todennäköisenä vuoden aikana.
30 prosentissa suomalaiskodeista on ase. Yleisin ase on haulikko. Haulikon käyttötarpeeksi ilmoitetaan metsästys.
Näin suojaudutaan murrolta
70% käyttää jotain varotoimenpidettä. 43% käyttää takalukitusta. 25% merkitsee omaisuutensa. 24% käyttää varmuuslukkoa. 17% on koira murtovarkauksien varalta. 17% jättää valot päälle lähtiessään kotoa. 12% käyttää varmuusketjua. 4% kodeissa on murtohälytin. 1% on ase rikoksen suojaksi.
Pelkää liikkua kotinsa lähellä yksin
Naisista 44% Miehistä 8%
Pääkaupunkiseutulaisista naisista 65 % ja miehistä 20 % pelkää liikkua kotinsa lähellä yksin.
Pelkää perheenjäsenen väkivaltaisuutta
Naisista 7% Miehistä 5%
28 000 naista ja 2000 miestä joutuu perheväkivallan uhriksi vuosittain.
Tuhohyönteiset Top 5
1. Sokeritoukka
Kiusallinen, mutta ei varsinaisesti tuhoa mitään.
2. Turkiskuoriainen
Turkiskuoriaisia on tavallisia ja keltavöisiä. Keltavöiset ovat vaarattomampia ja yleisempiä kuin tavalliset.3. Koisaperhonen
Tuhoaa elintarvikkeita.
4. Rohmukuoriainen
Alle senttimetrin pitkä tummanruskea kuoriainen, joka syö viljatuotteita.
5. Torakka
Torakoita tavataan Helsingissä kahdenlaisia: russakoita ja Ranskan torakoita.
Lähde: Helsingin tehotorjunta Oy
Mitä kotona tehdään?
8 tuntia 11 minuuttia nukutaan.
2 tuntia 48 minuuttia katsotaan televisiota.
2 tuntia 38 minuuttia tehdään kotitöitä.
1 tunti 13 minuuttia syödään.
42 minuuttia peseydytään.
2 minuuttia maataan sairaana.
Tuntee kotona olevansa turvassa
Naisista 96%
Miehistä 100%
Väkivaltaa kokeneet olivat selkeästi muita pelokkaampia.
Lähteet: Tilastokeskuksen julkaisut, Helsingin kaupungin tietokeskuksen julkaisut, Aromaa ja Heiskanen: Suomalaisten rikosriskit 2000, Heiskanen, Aromaa, Niemi, Sirén: Tapaturmat, väkivalta, rikollisuuden pelko, Sosiaali- ja terveysministeriö: Accidents in Finland 1996, Pantzar: Tulevaisuuden koti, Ympäristöministeriö: Housing indicators.
1 kommentti
darzi
12.6.2013 10:18
Ei jaksa lukea muutamaa ensimmäistä lausetta pidemmälle, kun on niin älyttömiä kirjoitusvirheitä, katkeavia lauseita jne.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin