Selailin somea, yhtäkkiä hätkähdin eteeni tulleeseen kuvaan, jossa puolialaston nuori teini pitelee piikkiä kädessään. Tytön silmät seisovat päässä, lattia on täynnä tyhjiä pulloja, sotkua ja tekstissä kehoitetaan:
“Lopeta koulu ja ryhdy Heroin Kids -malliksi.”
Pyörittelen silmiäni. Pääni täyttyy kysymyksistä. Onko tämä vitsi? Onko tämä joku outo huumevalistuskampanja? Onko tämä oikea mainos? Onko tämä joku uusi vaatebrändi, joka ratsastaa kohulla? Onko tämä taidetta? Saako narkkaamisesta puhua? Onko oikein tehdä rännityksellä bisnestä? Muuntohuumeet ovat yleisempiä kuin koskaan, mutta silti niistä puhuminen on vaikeaa. Uusia muotihuumeita tulee jatkuvasti markkinoille. Mistä on kyse? Päätän selvittää asiaa. Hyppään lentokoneeseen ja marssin Berliinissä sijaitsevaan Heroin Kidsin studioon ja ateljeehen.
Mikä on Heroin Kids?
Kiipeän berliiniläisen kerrostalon toiseen kerrokseen ja minut toivottaa tervetulleeksi Corinna Engel (28) ja Christian Kaiser (31). He kertovat, että Heroin Kids on taideprojekti, joka lähti liikkeelle vuonna 2007, kun Corinna ja Christian alkoivat tehdä maalauksia, valokuvia ja kuvakirjaa huumeista, seksistä ja väkivallasta. He asuivat Münchenissä, mutta muuttivat sieltä pian Berliiniin, koska Münchenissä poliisi häiritsi liikaa.
“Berliini on hyvä paikka, kun haluat tehdä taidetta. Berliinissä voit polttaa poliisin edessä pilveä eikä poliisi tee mitään. Berliinissä on valtavasti taiteilijoita ja taidegallerioita. Berliini on myös saksan sekopäisin huumekaupunki ja siksi se sopii Heroin Kidsille”, Corinna kertoo.
Aluksi Heroin Kidsin perustajat tekivät vain taidetta: isoja maalauksia, valokuvaamista, videoita ja kirjoituksia. Kaikki liittyi jotenkin seksiin, huumeisiin, väkivaltaan, vaaralliseen kauneuteen, surullisissa silmissä olevaan kauneuteen, outoon heijastukseen narkomaanien silmissä, hikisiin kasvoihin, eksyksissä olemiseen, viattomuuteen, huumeiden vaarallisuuteen, heikkona olemiseen, kapinaan, nuoruuteen ja rikkinäisyyteen.
Corinna kertoo, että Heroin Kids ei itseasiassa ole heidän luomuksensa vaan se on jotakin, joka on “kasvanut kuin kukka” sellaiseksi, mitä se nyt on.
“Tämä on meidän elämäntyyli, lifestyle. Emme ole opiskelleet mitään emmekä olleet ikinä töissä. Olemme onnekkaita, että saamme elää taiteella ja tehdä sitä mitä rakastamme. Rakastamme ihmisiä, jotka ovat vielä etsimässä elämäänsä. Rakastamme sitä, kun joku on epäonnistumassa."
Seksi ja taide on ok, huumeet ja taide on ok, mutta onko ok käyttää huumeita ja seksiä kaupallisessa bisneksessä?
Corinna kertoo, että he tekivät aluksi ainoastaan taidetta. Taidenäyttelyssä tuli ihmisiä kysymään, voiko teiltä ostaa jotain. Monelle hinta oli este. Akryylimaalaukset olivat niin kalliita, satoja euroja. Vain taidekeräilijät pystyivät ostamaan niitä. Kuvakirjaa oli tarjolla rajallinen määrä ja sekin maksoi 40 euroa.
Vuonna 2011 Corinna ja Christian keksivät, että he voisivat painaa taidetta paitoihin ja Heroin Kids -fanit voivat ostaa niitä itselleen. Paitojen myynti on lähtenyt hyvin liikkeelle ja heillä on jälleenmyyjiä muun muassa Espanjassa, Sveitsissä, Jenkeissä ja Italiassa. He myyvät tuotteita myös verkkokaupan kautta.
“Myymme noin 100-200 t-paitaa kuukaudessa verkkokaupasta. Painatamme paidat Turkissa. Meillä on yksi ihminen töissä osa-aikaisena varastolla. Olemme saaneet välillä tilauksia myös todella oudoista maista kuten Irakista ja Afghanistanista.”
Corinna ja Christian ovat vaivautuneita, kun kyselen rahasta. Tarkkoja lukuja en saa, mutta saan selville, että myyntiä on joitakin tuhansia euroja kuukaudessa, mutta vielä ei ole mennyt kymppitonnin raja rikki. He muotoilevat tulonsa seuraavasti:
“Bisnes menee hyvin. Emme ole miljonäärejä, mutta tienaamme sen verran, että voimme lomailla välillä ja käydä kuvausreissuilla muissakin kaupungeissa.”
Mistä löydätte Heroin Kids -mallit?
“Osan malleista löydämme kaduilta. Jotkut malleista ovat meidän ystäviä tai ystävien ystäviä. Joskus jotkut mallit ottavat meihin yhteyttä, että he haluavat tehdä töitä Heroin Kidsien kanssa. Joskus me näemme puistossa, bileissä tai kadulla hyvännäköisen tyypin ja kysymme: Hei kaunokainen, haluaisitko tulla tekemään valokuvamallin hommia meidän kanssa. Joskus me kuvaamme ystäviämme“, Corinne kertoo.
Corinna kertoo, että esimerkiksi erään kuvan tyttö on heidän hyvä ystävänsä.
“Usein me biletämme yhdessä. Yksissä bileissä ystäväni makasi lattialla. Otimme tämän kuvan ja jälkeenpäin kysyimme, voimmeko käyttää sitä. Hän piti kuvasta ja sanoi, että totta kai saatte käyttää.”
“Emme maksa malleille. Mallit haluavat olla osa Heroin Kids -tarinaa. Joskus meidän pitää saada nopeasti joku malli, ja silloin meidän pitää maksaa. Mutta mallit ovat mukana ensisijaisesti, koska tämä on heidän mielestään upeaa taidetta ja hieno kokemus.”
Fanikulttuuri
Tumblr:ssa Heroin Kidsin kuvia on reblogattu yli 10 000:een blogiin. Moni nuori on reblogannut kuvia omiin blogeihinsa, jossa he fanittavat huumeita kuten mdma:ta, heroiinia, kokaiinia tai Heroin Kidsiä ja douppaamista yleensä. Samaan aikaan perinteiset muotilehdet promotoivat “terveellistä elämäntyyliä”, Heroin Kids tekee taidetta ja elää t-paitoja myymällä. Jotkut nuoret rakastavat olla eksyksissä, rakastavat elää vaarallista elämää, rakastavat olla sekaisin.
Joskus huumeiden kieltäjät menevät liian pitkälle nollatoleranssissaan.
“Ensimmäisen kuvamme julkistuksen jälkeen saimme tappouhkauksia. Saimme kirjeitä, joissa sanottiin: Toivon että kuolet. Jos ette lopeta, tapan teidät”, Corinna kertoo.
“Saimme myös kirjeitä, jossa kerrottiin, että näen itseni teidän taiteessanne ja pidän siitä mitä te teette.”
Kun kysyn, miksi he vihaavat teitä, Corinna arvelee: “Ehkä moralistit tarvitsevat Heroin Kidsin, jotta voivat osoittaa sormellaan jotain.”
“Poliisit käyvät meidän nettisivuilla säännöllisesti. He tallentavat sivujen sisältöä ja käyttävät meitä vastaan oikeudessa. Tumblriin he eivät onneksi osaa mennä. Tumblria yritetään kieltää Saksassa. Se on ihanan vapaa“, hän jatkaa.
“Kerran poliisi tuli meidän ovelle aamulla, ehkä jotain klo 6 tai 7. He halusivat puhua Heroin Kidsistä. Paniikissa heitimme kaikki huumeet alas vessan pöntöstä, koska pelkäsimme, että he tulevat sisälle tarkistamaan onko meillä jotain hallussa.”
Vihaajien mielestä tällaisen taiteen tekemisessä on myös se puoli, että osa nuorista saattaa kuvitella, että kuvissa nähty elämä olisi jotenkin ihannoitavaa ja ajattelevat, että elämän huipentuma on se, kun on pää sekaisin. Huumeilla on paljon haittavaikutuksia ja jos huumeet alkavat hallitsemaan elämää tai joutuu psykoosiin, on menty liian pitkälle. Corinna ja Christian ovat saaneet näitäkin näkemyksiä kuulla riittävästi. He ovat päättäneet keskittyä taiteeseen ja jättää opettamisen muille.
Onko addiktoitunut roolimalli mistään kotoisin?
Moni suuren yleisön idoli on sekaantunut huumeisiin. Esimerkkejä voi kaivaa kaukaa ja moni on jo kuollut. Esimerkiksi Nirvanan Kurt Cobain, klubi 27:n legenda, oli monelle idoli. Hän kuoli 27-vuotiaana.
Esimerkkejä on addiktiosairastuneista on lukuisia. Jo kuolleiden Cobainin, Amy Winehousen, Jimi Hendrixin ja muiden paraatiesimerkkien lisäksi löytyy joukko vähemmän tunnettuja ja valtava joukko tuntemattomia, jotka ovat jumittuneet addiktion tielle. Malli, näyttelijä ja laulaja Sky Ferreira on esiintynyt huumeiden käyttäjänä ja “huonona roolimallina”. Sky Ferreira jäi kerran kiinni poliiseille taskussaan 10 grammaa heroiiniä. Hänen kuuluisa lausahdus tarjoaa hieman huonon esikuvan: “Smoking crack is the easiest weight loss program we know of?”
Ei ihme, että osa ihmisistä on huolissaan nuorison roolimalleista. Asioilla on monta puolta. “Sano ei huumeille” saarnamiehiä riitää. Tarvitaanko heidän vastapainoikseen Heroin Kidsejä vai pitääkö Heroin Kidsit vaientaa? Saako huumeista puhua?
Musiikkimaailmassa mm. Wiz Khalifa ja Lil Wayne räppäävät kodeiinistä eli opiaateista. Madonna laulaa “And we can do drugs, And we can smoke weed, Yeah we can get high, And we can get stoned, And we can sniff glue, And we can do E And we can drop acid”. Miley Cyrus räppää: “In the club high on purp”. Jos isot tähdet ja levy-yhtiöt tekevät bisnestä ja puhuvat huumeista, niin miksei Heroin Kids saisi myös puhua huumeista?
Herättelijöitä
Corinna Engel ja Christian Kaiser tuovat esiin taiteellaan ja kaupallisella tekemisellään sen puolen Berliinistä ja Heroin Kidsien maailmasta, mikä muuten jäisi huomiotta. Heroin Kidsin paidat ja viestintä ovat aikakautemme herättäjiä.
90-luvulla kuuluisa huumeiden käytöstä keskustelua herättänyt oli Trainspotting-elokuva , jota syytettiin heroiinin käytön glamourisoinnista. Suomessa vastaava herättelijä oli kiistelty ja kiitelty Reindeerspotting-dokumentti, joka kertoi Rovaniemen narkomaaneista. Elokuva kertoo sekakäyttäjien nuorisojoukosta, ja erityisesti työttömästä Janista, joka ajelehtii päämäärättömästi. Reindeerspottingin päätähti Jani Raappana oli pahasti addiktoitunut ja kuoli 2010.
Reindeerspotting oli kiistelty elokuva Suomessa ja se sai harvinaisen K18-ikärajan, koska se esittää huumeiden käyttöä yksityiskohtaisesti ja näyttää kuvattavien henkilöiden tekemiä rikoksia.
Tuotantoyhtiö Bronson Club valitti asetetusta ikärajasta. Tuottajat vaativat ikärajan laskemista 15 vuoteen, sillä heidän mukaansa elokuvalla on tärkeä valistusarvo, ja elokuvasta olisi voitu keskustella avoimesti eikä nostaa tabuksi. KHO hylkäsi vaatimuksen. Vuonna 2011 Reindeerspotting sai kuitenkin kulttuuri- ja opetusministeriön myöntämän tiedonjulkistamispalkinnon, koska se tuo vahvan lisän tavanomaiseen huumevalistukseen.
Mitä eroa huumeilla on?
Kysyn Corinnalta ja Christianilta, mitä mieltä he ovat huumeista. He kertovat rakastavansa niitä.
“Rakastamme huumeita. Kaikki kaverimme polttavat pilveä. Heroiini sen sijaan on vaarallinen huume, mutta paras huume, koska siitä tulee upea fiilis. Meidän mielestä marihuana ei edes ole oikea huume. Kaikki Berliinissä polttavat pilveä. Pilven vuoksi moni muuttaa Berliiniin. Täällä voi polttaa pilveä joka paikassa, vaikka poliisin nenän edessä. Monet myös käyttävät kokaiinia tai tekevät speeedballin eli kokaiinia ja heroiiniä sekaisin. Nuoret tytöt käyttävät paljon Ciruppia, sitä punaista juomaa missä on kodeiinia. Se on tunnettu Miley Cyruksen ja Mike WiLL Made-It:n "23"-biisistä.
“Heroiini on vaarallinen huume” – Christian & Corinna / Heroin Kids
Suomessa pilvi ja muut Corinnan ja Christianin mainitsemat huumeet ovat laittomia. Pitäisikö huumeet laillistaa?
Corinnan ja Christianin mielestä pilven voisi ihan hyvin laillistaa. Mutta jotkut huumeet kuten heroiini pitäisi olla vähintään ikärajan takana kuten alkoholi. Laillistaminen tekisi huumeista valvonnan alla olevia ja puhtaita. Corinna kertoo, että nyt puistoissa myytävät huumeet ovat epäpuhtaita.
Miten pitkälle huumeiden kanssa pitää mennä, että on liian pitkällä?
“Me olemme taiteilijoita, emme opettajia. Joskus näemme, että joku on mennyt huumeiden käytössä liian pitkälle. Me teemme taidetta emmekä ikinä ala kieltämään tai saarnaamaan. Joskus kuulemme, että joku ystävämme on joutunut soittamaan ambulanssin. Me emme ole ikinä niin tehneet, me teemme taidetta.”
“Me rakastamme ihmisiä, jotka ovat epäonnistumassa. Me näemme eksyksissä olemisessa kauneutta” - Corinna
Huumeista puhumisen etiikka
Pitäisikö Heroin Kidsin olla vain taidetta ja sekoittaako bisnes taiteen tekemistä?
“Me tehdään taidetta ja muotia. Taiteen ja muodin tehtävä ei ole olla moralistinen. Taide ja muoti on todella vapaita. Emme ole ikinä ajatelleet, että meidän pitäisi ajatella taiteen rajaamista maalauksiin. Paitojen myyminen mahdollistaa, että tulemme toimeen ja voimme maksaa vuokramme.”
“Emme ole miljonäärejä, vaikka olisihan se upeaa”, sanoo Corinna ja samalla molemmilla herää kiilto silmissä, kun he miettivät, josko Heroin Kidsistä voisi tulla miljoonabisnes. He palaavat kuitenkin äkkiä perustelemaan taidepuolta.
“Heroin Kids -taiteessa voit löytää kauneutta. Vaarallista kauneutta. Vapaata kauneutta. Heroin Kids käskee sinua avaamaan ajatuksesi. Taide on sitä, että olet vapaa ilman tulevaisuutta. Nuoret haluavat olla vapaita.”
Heroin Kidsiä on helppo arvostella. Huumeista pitää voida puhua. On vaikea vetää rajaa siihen, onko ok tehdä muotibisnestä ja ratsastaa narkomaanien kuvilla. Samaan aikaan kukkahattutätit ja hiekkapimpit ajattelevat varmaan, että tämäkin kirjoitus on ihan kauhea ja pitäisi poistaa. Toisaalta, jos huumeista puhumista ei sallita, niiden olemassaolo kielletään, käyttämisestä ei uskalleta puhua eikä huumeaddiktoituneille saada apua. Kieltäminen ja hyssyttely on myös vaarallista. Voi käydä niinkuin Kiinassa ennen Pekingin Olympialaisia: lakkautettiin kaikki HIV-projektit, koska Kiinassa ei ole HIV-ongelmaa.
Suomessa on markkinoilla yli 100 muuntohuumetta, Isoissa kaupungeissa, varsinkin Helsingissä on helppo ostaa pilveä, kokaiinia ja muita huumeita. Se ei muutu kieltämällä huumeiden olemassaolo.
Corinna ja Christian aikovat jatkaa Heroin Kids -taidetta ja muotia ikuisesti. He unelmoivat seuraavasta näyttelystä. Seuraavasta kuvakirjasta. He elävät unelmaansa. He rakastavat eksyksissä olemista, seksiä, huumeita, vaarallista kauneutta, surullisissa silmissä olevaa kauneutta, outoa heijastusta narkomaanien silmissä, hikisiä kasvoja, viattomuutta, huumeiden vaarallisuuteen, heikkona olemista, nuoruutta ja vapautta.
Lähteet: Päihdelinkki, Yle, THL
13 kommenttia
kukkahattudaddy
4.6.2015 11:00
"Samaan aikaan kukkahattutätit ja hiekkapimpit ajattelevat varmaan, että tämäkin kirjoitus on ihan kauhea ja pitäisi poistaa." Kertoo kyllä jotain blogistin mielen maisemasta näiden termien käyttö. Ettäkö ihan normi äijäkö ei vois vastustaa tällaista kaupallista saastaa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
FYI666
4.6.2015 14:42
South Parkin Crack Baby -jakso tuli ulos toukokuussa 2011.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Hohoho
4.6.2015 17:36
Kohdassa 12:54 - Typo vai tarkoitus?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Ilkka Lavas
4.6.2015 23:16
Haha. Typo. Muutenkin videossa on parannettavaa äänen volyymin osalta. Laitoin videon tuohon, että voitte omin korvin kuunnella, minkälaisia tyyppejä nämä oikeasti ovat. Tekstistä tulee usein värittynyt kuva, niin haastattelu siksi myös mukana (tosin leikattuna). Kiitos kun huomasit typon. Ehkä jossain vaiheessa teen päivitetyn version haastiksesta.
Pirre Koo
4.6.2015 18:29
Juuri näin kukkahattudaddy: ei kovin objektiivista journalismia, sano. Toki huumeidenkäyttöä ei pitäisi hyssytellä, muttei myöskään glorifioida. Kyseisten taiteilijoiden motiiveja voi kyllä kyseenalaistaa - toisaalta parempi, että rahoittavat oman huumeidenkäyttönsä näin kuin rikoksilla...
Iso kysymys on myös siinä, miten taide määritellään: ovatko narkkarinarttujen oksennuskuvat todella sitä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Ilkka Lavas
4.6.2015 23:20
Mietin itsekin pitkään, minkälaisen kulman tähän ottaa. Ei pitäisi hyssytellä, mutta ei glorifioida.
Ehkäpä Kiasmaan tulee näiden taidenäyttely joskus. Tai sitten ei. Olihan siellä Palsakin ja vaikka mitä. Mikä sitten on taidetta, jääköön lukijan arvioitavaksi. Lukijan arvioitavaksi jääköön myös sekin, mikä on eettisesti oikein. Missä menee raja. Keskustelua ja ajatuksia tämä ainakin herättää. Melko ristiriitaisiakin.
angora.tjej
4.6.2015 18:30
Niin. Naisethan niitä hankalia konservatiiveja aina ovat... (ihan niin kuin uudessa hallituksessamekin)
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Puupäähattu
12.6.2015 15:11
Ja tämä liittyy oheiseen juttuun koska... Jos kukkahatun kautta, niin todettakoon, että kukkahattuhenkilöt eivät aikoihin ole olleet "kypäräpappikonservatiiveja".
shiwan8
5.6.2015 16:31
Tämä on taas näitä juttuja, jossa nurkassa tärisevä tyyppi jonka tunnistaa hädin tuskin ihmiseksi sopertaa jotain jonka "puolueeton" taho tulkitsee kiistattomaksi todisteeksi huumeiden vaarattomuudesta ja päättää postata sen nettiin. Nämä pro-huumeet-ihmiset ovat kuin ääriuskovia. Mikään määrä faktoja ei saa heitä uskomaan, että isossa mittakaavassa ja pitkässä juoksussa muuten kuin lääkkeen ominaisuudessa päihdeaineet ovat vaarallisia kaikille ja huumeet keskimäärin alkoholia vaarallisempia.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
paskapuhetta
10.6.2015 16:07
Laitas lähdettä väitteelle "huumeet keskimäärin alkoholia vaarallisempia"
En kyllä ihmettele moista aivopierua mieheltä, joka pukeutuu kouluampujatakkiin. ollaan niin vitun kvlt
Ihan yleistietoa
15.6.2015 21:52
"Laitas lähdettä väitteelle "huumeet keskimäärin alkoholia vaarallisempia""
No, kannabiksesta ei kai voi vetää övereitä. Ainakaan, ellei sitä syö kuin leipää. Miten on olemassa paljonkin vanhoja juoppoja, muttei juurikaan vanhoja kovien huumeiden käyttäjiä? Kyllähän molemmilla tietysti saa itsensä sairaalaan, hullujenhuoneelle ja/tai hautaan.
Alright...
9.6.2015 11:36
Sinänsä kiinnostava aihe, mutta rakentavana kritiikkinä pakko sanoa että teksti on suoraan sanottuna huonosti kirjoitettu. _Todella_ paljon typoja ja vielä enemmän kömpelöä kieltä. Anna tekstille aikaa. Lue se läpi mielellään useampaan kertaan. Tällaisena kieli on niin huonoa ja ajatukset niin keskeneräisiä (ja, no, epäkypsiä) että tällaista tasoa odottaisi lähinnä teiniltä.
+ "Toisaalta, jos huumeista puhumista ei sallita, niiden olemassaolo kielletään, käyttämisestä ei uskalleta puhua eikä huumeaddiktoituneille saada apua. Kieltäminen ja hyssyttely on myös vaarallista. Voi käydä niinkuin Kiinassa ennen Pekingin Olympialaisia: lakkautettiin kaikki HIV-projektit, koska Kiinassa ei ole HIV-ongelmaa."
Melkoinen looginen hyppy. En ylipäätään tiedä ainuttakaan tahoa, joka haluaisi kieltää "huumeista puhumisen".
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Arto D. Gyldyr
12.6.2015 14:59
"Iso kysymys on myös siinä, miten taide määritellään: ovatko narkkarinarttujen oksennuskuvat todella sitä."
On olemassa myös huonoa taidetta. Sellaista ei pidä viranomaistoimin kieltää, mutta myöskään ei ole ihme, jos sitä ei monikaan halua nähdä/kuulla, saati rahoittaa veroillaan tai ostamalla. En tarkoita mitään rappiotaide-käsitettä, vaan että jos jonkinlainen taide ei kiinnosta kovin suurta määrää ihmisiä, sen voi perustellusti sanoa olevan huonoa taidetta sillä tietyllä mittarilla arvioiden. Samoin erittäin suositun (paljon myyvän) taiteen voi arvioida jonkin esteettisen arviointimenetelmän viitekehyksessä huonoksi, mutta tällöin ei ole käytössä niin selkeää lukumäärämittaria kuin myytyjen lippujen tai paitojen tms. määrä.
Taiteilijan motiivien tai intentioiden (pyrkimysten, "Mitä sä haluat tällä sanoa?") arviointi ei kuulu estetiikan piiriin. Taiteeseen liittyy muutakin kuin estetiikkaa, mutta estetiikka tavallaan luo taiteen: sopivalla "silmällä" suurinpiirtein mitä tahansa voi ajatella taiteellisena elämyksenä. Jos esimerkkinä käyttää Auschwitzissa 1943 otettuja valokuvia ruumisröykkiöistä tai punakhmerien tekemiä pääkallokasoja, provokaatio voi pilata pointin. Mutta ajatellaan vaikkapa satunnaisen asunnon ikkunasta sisälle näkyvää "kuvaa". Se voi toki joskus koostua kokonaan jonkun arkkitehdin suunnittelemasta kokonaisuudesta, mutta yleisesti ottaen kukaan ei ole suunnitellut sattumanvaraista näkymää taideteokseksi. Jos siitä näkymästä ottaa valokuvan ja se kuva näyttää jonkun mielestä hyvältä, voi miettiä, onko kyseessä taide ja että missä vaiheessa taide tuli mukaan. Päätöksessä ottaa se kuva? Asian pohtiminen ei ehkä johda mihinkään, mutta saavatpahan aivosolut jumppaa...
Taidekeskustelu voi olla myös keskustelua muista taiteeseen liittyvistä asioista kuin estetiikasta. Silloin voi olla aiheena vaikkapa jonkin taidesuuntauksen tekijöiden mahdolliset motiivit tai että "raaistavatko" toimintaelokuvat ja tietokonepelit tai että edistävätkö gangsta rap tai narkkarivalokuvat haitallisia elämäntapovalintoja.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin