urhan monissa stadin italialaisissa ravintoloissa saa eteensä piperrystä", Tomi Metsäketo epäilee ehdottaessani haastattelupaikaksi italialaista ravintolaa. Maanantaina klo 13.00 lyyrinen tenori istuu ravintolan terassilla edessään pihvi ja risottoa. Ei mitään pikkusormi-perseessä- annoksia tässä ravintolassa, ei edes miehelle, josta voisi sanoa, että hän on kauniimpi kuin useimmat naiset.
No maistuuko?
"Ihan hyvää, kiitos."
En muuten aio kysyä sinulta mitään naisasioista. Ihmiset rakastuvat ja eroavat täsmälleen samalla tavalla. Tekeminen erottaa ihmiset toisistaan.
"Haa, ilahduttavaa."
Puhutaan vaikka vanhemmistasi. Isäsi ja äitisi tutustuivat soittaessaan samassa bändissä.
"Kyllä. Tai siis äiti lauloi ja soitti tamburiinia. Iskä soitti siihen aikaan bassoa, mutta hallitsee myös muita instrumentteja, esimerkiksi saksofonin ja huilun. Suvussa on muutenkin musikaalisuutta. Äidin suvussa kanttoreita, isä on puolestaan Malmbergien tunnettua piispa-ja pappissukua."
Näit jo pienenä, miten kovaa tanssimuusikkona kiertäminen on?
"Se on rankkaa. Isä ja äiti toivoivat meidän menevän kunnon töihin, mutta musiikki vei. Alkaessani ottaa laulutunteja takaraivossani oli kyllä piilossa ajatus, etten halunnut alkaa tehdä samaa työtä kuin isä ja äiti. Varmaan se johtui siitä, että olin omin silmin nähnyt, millaista muusikon homma oli. Ajelemista aamuyöllä periferiasta kotiin ja parin tunnin yöunien jälkeen leikkimistä lasten kanssa. Käytännössä äiti kasvatti meidät yksin."
8-vuotiaana marssit Cantores Minores -kuoroon. Kerro millaista oli laulaa kuulussa poikakuorossa?
"Musiikin lisäksi opin kuorossa elämän perusarvoja. Cantores Minores oli eräänlainen veljeskunta, jossa isommat pitivät huolta nuoremmista. Kuorossa oli vanhan hyvän ajan itäsaksalaista itsesäätelymeininkiä. Se oli sitä hienolla tavalla, touhu ei mennyt missään vaiheessa överiksi. Käytännössä hölöttäjälle tuli välittömästi kansiosta päähän. Itsesäätely toimi hyvin ainakin Heinz Hofmannin aikana."
Die ordnung muss sein?
"Juuri näin."
Et ole mikään nuori enää.
"Olenhan! Olen?"
Et ole. Alle 25-vuotias on nuori. Kuoron kuri oli varmaan eksoottista löysästi kasvatetun sukupolven edustajalle?
"Ei, sillä minut on kasvatettu aika ankarasti. Olen aina katsellut suurella ihmetyksellä niin sanotun vapaan kasvatuksen tuotoksia, näitä lapsia, jotka tekevät mitä lystää ilman että vanhemmat puuttuvat mitenkään asiaan. Ihan naurettavaa touhua.
Jos pikkuinen saa tehdä mitä vaan, vanhempien ihmisten kunnioitus häipyy kokonaan. Esimerkiksi busseissa kuulee vanhempien suusta ihan kummallisia kommentteja. ‘Älä nyt lyö setää kepillä.’ ‘Älä nyt vie mummon hattua.’ ‘Meidän rakas pikku Petteri kun on vähän vilkas.’
Olisiko mahdollista, että psykologian uudella muotitermillä, tällä ACDC-diagnoosilla yritetään vaan peittää huonoa kasvatusta?
"Tiedä häntä. Mitä enemmän oikeuksia saadaan, sitä vinhempaa vauhtia raja-aitoja kaatuu joka alueella. Vanhoissa kasvatussäännöissä oli oikeasti paljon hyviä juttuja. Olen kiitollinen vanhoillisesta kasvatuksesta. Päivää, kiitos ja näkemiin olivat ensimmäisiä oppimiani asioita ja kaikki kolme ovat osoittautuneet tarpeellisiksi."
Anteeksi on yhä aika kitsaassa käytössä?
"Suomalainen anteeksi on oho. Kodin ja kuoron eväillä minusta kasvoi aika tylsä ja kiltti lapsi. Sisko tasoitti tietä. Annikan temppujen jälkeen pikku kepposeni tuntuivat kesyiltä. Me kuorolaiset olimme todellisia nörttejä, kuljimme salkut kädessä harjoituksiin. Pelasin samaan aikaan futista. Harjoitukset menivät päällekkäin, joten harrastuksista piti valita jompikumpi. Valitsin kuoron, koska siellä asioita tehtiin yhdessä. Kilpaileminen ei kiinnostanut."
Lähdit Sibelius-lukiosta vaihto-oppilaaksi Los Angelesiin. Mikä oli vuoden suurin anti?
"Se, että uskaltauduin opettelemaan yksinlaulua. Yksi mimmi lauloi kuorossa niin upeasti, että sain rohkeutta alkaa kokeilla klassista laulua. Valinta pop-laulun ja klassisen välillä oli helppo. Valitsin klassisen, koska siitä sai laajemman pohjan.
Jenkkivuosi oli muutenkin mahtava kokemus. Se oli totaalinen itsenäistymisprosessi. Kävin koulua ja sain uusia kavereita, elimme tavallista perhe-elämää. Joka vuosi on pitänyt mennä käymään, mutta vielä en ole ehtinyt."
Mitä tykkäät George Bushin touhuista?
"Arvostan kaikkia kulttuureita, sen vuoksi Bagdadin ristiretket tuntuvat pahoilta. Toisaalta ajattelutapani on pohjimmiltaan niin länsimainen, etten senkään vertaa tajua Allahin nimeen tehtyjä raukkamaisuuksia. Kyllä sielläkin pihalla ollaan, syvällä metsässä. Pahaa tehdään uskonnon ja jumalan nimeen. Ei sitä kukaan haluaisi, ei kenenkään jumala. Tuollainen kiihkoilu on uskonnon parjaamista."
Kun uskonnon nimiin on sodittu, rauha ei ole ollut ikinä vaihtoehto. Mikä olisi?
"Ehkä rehelliset turnajaiset niin kuin keski-ajalla, joissa katsotaan reilusti kuka on kuka..."
Turnajaiset! Kiehtooko keski-aika? Näytät kovin romanttiselta. Onko ulkonäkö muovannut ajatteluasi?
"Ei. Ulkonäkö kulkee mukana... Keski-aika viehättää. En tiedä mistä se on jäänyt, ehkä yläasteella pelatuista roolipeleistä. Perusjutut viehättävät ylipäätään. Oikean ja väärän, hyvän ja pahan välinen taistelu. Siinä, että silloin nainen oli vielä prinsessa, ei ole mielestäni mitään pahaa, eikä siinä, että kohteliaisuus ja oikeudenmukaisuus olivat arvossaan."
Saman palkan voi säätää lailla, mutta kohteliaisuutta ei voi. Pitäisikö kouluissa opettaa hyvää käytöstä?
"Miksi ei."
Ritareita ja ritarillisuutta aina tarvitaan.
"Nykyään on niin paljon tasa-arvomeininkiä, että naiset vaativat maksaa itse ravintolalaskunsa ja haluavat vetää omin voimin takin päälleen."
Millaisia hahmoja sinulla oli roolileikeissä?
"Se oli puhdasta mielikuvitustarinoiden kerrontaa pyöreän pöydän ympärillä, ihan vanhanaikaista meininkiä. En hakannut ketään vaahtokumimiekalla.
Rikoimme myyttiä roolipelinörteistä. Halusimme näyttää, ettei tarvitse olla roolipelifriikki harrastaakseen sellaista. Mielestäni touhumme oli ainoaa oikeata roolipeliä, koska mielikuvituksen kautta pystyy tekemään paljon enemmän kuin hyppäämällä alas puusta ja yrittämällä säilyä samalla hengissä.
Tämän takia mulla ei ole mitään Lordia vastaan!"
Ahaa, niin tietysti. Tulit toiseksi Suomen Euroviisukarsinnassa. Et varmaankaan uskonut Lordin voittavan?
"Ajattelin, että ranskalaisilla menee patonki väärään kurkkuun, kun Suomen hirviöt astelevat lavalle. Lordilla oli toki hieno show pyrotekniikoineen kaikkineen, sen olin nähnyt, mutta tuumasin, olisiko se eurooppalaisille vähän liikaa. Ei ollut. Euroopan maat kaipasivat piristystä viisuhässäkkään."
Rumat voittivat söpöt. Hyvä!
"Musiikin kanssa Euroviisuilla ei ole ollut mitään tekemistä enää moniin vuosiin. "
En ihmettele, ettei Italia ole enää mukana. Miksi olisi? San Remon Laulukilpailuissa on niin hienoja biisejä ja tyylikkäitä esiintyjiä.
"Italialaisessa kulttuurissa on paljon ihailtavaa. Naiset näyttävät naisilta ja virkamiehillä on puvut. Töiden jälkeen vaihdetaan rentoa päälle ja mummo tekee ruokaa koko perheelle. Perhe on Italiassa todella tärkeä. Tykkään kovasti näistä italialaisista piireistä."
Tykkääminen näkyy levyjesi nimissä: Primo, Tummaa samettia ja Eternamente. Italia liittyy lauluopintoihisi Roomassa, Tina Scapinin kursseihin. Euroopan Unionin Oopperaohjelman mestarikurssit Baden-Badenissa ja Pariisissa kuulostavat nekin silkalta korkeakulttuurilta. Rooma oli vuoden ajan kotikaupunkisi?
"Kyllä. Sen jälkeen olen neljänä kesänä viettänyt pari kuukautta Roomassa laulua opiskellen. Rooma on mieletön. Jo pelkkä oleminen historian keskellä on elämys. Aloin oikeastaan kunnolla laulaa Scapinin tuntien innostamana. Italia on oopperan kotimaa. Se on tietenkin mulle iso asia."
Suomessa on aina hypetetty klassista musiikkia ja oopperaa, mutta nyt Oopperatalo on kusessa. Miten tavallisen jengin saisi vedettyä taloon?
"Olisi hienoa, jos osaisi sanoa mitä pitäisi tehdä... mutta kun en osaa. Mulla on paljon ystäviä töissä Oopperassa, ja olen kuullut heiltä tilanteesta."
Touhu vaikuttaa väsyneeltä. Talo on hieno, sinne pystyisi rakentamaan millaisia esityksiä tahansa. Jorma Uotinen imi omana johtajakautenaan karismallaan baletille julkisuutta.
"Persoonia kaivataan aina. Laulajatkin lähtevät ulkomaille... Ehkä vanhat oopperaperinteet eivät jousta kaikkein huikeimpiin visioihin. Kurt Weillin Sweeney Todd oli musikaali, joka esitettiin Oopperatalossa. Vaikea juttu, saa nähdä mitä siellä tulee tapahtumaan."
Tanssii tähtien kanssa -ohjelman jälkeen kuulut varmasti kaupungin jahdatuimpiin alfauroksiin. Voiko yökerhosta löytää hyvän naisen?
"En käy yökerhoissa niissä asioissa. Menen klubeihin kavereiden kanssa, omassa porukassa."
Minä en pysty käymään kokkareilla. Se on niin falskia.
"Ne ovat erikoistilaisuuksia. Odotan paljon enemmän sitä, että pääsen mökille saunomaan ja grillaamaan makkaraa."
Kokkareihin liittyy myös inhottavaa elitismiä, parempiin piireihin kuulumista.
"Se ei sovi Suomeen. Se on jenkkihommaa, limusiinimeininkiä. Ultrahienot klubit, juorulehdet, se on sellaista turhaa patsastelua. Suomi on tuppukylä, suomalaiset rauhallinen kansa."
Mielestäni on hyve vierastaa patsastelua. Näytät romantikolta, oletko sitä myös sisältä?
"Olen, mutta tuntuu, etteivät nykyajan naiset halua sellaista. Nyt ollaan niin itsetietoisia uraohjuksia, ettei elämään mahdu hömpötyksiä. Tämmoisiä naisia on Helsingissä aika paljon. On niin kiire palaveriin, että ruusupuska lentää kiireessä roskakoriin."
Kymmenen vuotta sitten ystävät eivät olleet tunnin lounaita kalenterissa. Tällainen kulttuuri on varmaan amerikkalaista tuontitavaraa, jotain Sinkkuelämän höpöhöpöjuttua?
"Se on jännä juttu, mistäköhän se on tosiaan peräisin..."
Minkälaisia kavereita sinulla on? Ovatko Cantores Minores -kundit yhä mukana Vakiokurkon elämässä?
"Ovat, mutta porukka on hajoamassa. Yksi on Sri Lankassa miinanraivaajakoulutuksessa, mutta toki tapaamme aina kun hän tulee Suomeen. Toinen on perustanut perhettä siihen malliin, ettei hänestä kuulu mitään. Tämmöisiä tapauksia. Ala-asteelta ja lapsuuden kotipiiristä on myös säilynyt kavereita."
Onko siulla naispuolisia ystäviä?
"On, on niitäkin. He ovat suoria ja rehellisiä, samanhenkisiä kuin sisko. Mutta aika vähän niitä on, koska naiset eivät suvaitse toisia naisia hevin ystäviksi. Tanssinopettaja Sanna Hirvaskarista tuli ystävä. Ystävät voi onneksi valita. Pitää olla sen verran itsekäs, että vaatii ystävältään jotain itselleenkin, ettei ole vaan antavana osapuolena. Yksinolo on myös tärkeää, rauha erityisesti. Se löytyy mökiltä, vaikka veneestä, kalastamisesta."
File: Tomi Metsäketo
- Ikä: 32
- Pituus: 184 cm
- Paino: 74 kg
- Tuoksu: Calvin Klein
- Juoma: Vichy
- Kello: Longines
- Parisuhde: naimaton
City Talk Show -vieraskirja
Jätä terveisesi Tomi Metsäkedolle osoitteessa www.city.fi/vieraskirja
17 kommenttia
tavatonta
16.7.2006 23:39
Ma muistan muutamankin 'tapakouluttajan' kayneen puhumassa peruskoulussa. Auttaisi varmaan jos kouluttajat eivat olisi olleet niin neitimaisia etta keskiluokkaisia helsinkilaiskakaroitakin inhotti!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Safiah
17.7.2006 18:17
Asuttuani joitakin vuosia ulkomailla ja nyt muutaman viikon ajan takaisin Helsingissa pyörittyani olen jokseenkin järkyttynyt samojen asioiden suhteen, joita artikkelissa nostettiin esille: Mitä on tapahtunut suomalaisten käytöstavoille ja kielenkäytölle? Ovet läimitään kiinni kasvojen edestä, huomenta yms. tervehdykset ovat poistuneet yleisesti käytettävästä sanavalikoimasta, yleinen töykeys rehottaa ja kirosanoja- myös kansainvälisesti ymmärrettyä f-sanaa- viljellään kielessä enemmän kuin korvat kestavat kuulla.
On lohdullista huomata, että meno huolestuttaa muitakin. Hyvän maineen menettämiseenhän ei välttämättä kauaa mene, mutta sen takaisin saamiseen voi kulua sukupolvi jos toinenkin.
Mukavaa myös, että joku uskaltaa puolustaa naisellisuutta ihan julkisestikin. "Hyvä/kova jätkä" kun on milestäni melko kyseenalainen kohteliaisuus naiselle, vaikka moni suomalainen nainen taitaisikin olla moisesta kovasti mielissään. Niin, ja toivottavasti myös ajatus naisellisemman pukeutumisen puolesta menee paremmin perille, kun sen esittää nuori ja komea mediahenkilö. Farkkujen asemaa osana nykypäivän suomalaista kansallispukua kun olisi tosiaan varaa hieman horjuttaa.
Mukavaa kesää kaikille!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
fakta homma
18.7.2006 23:24
Sweeney Todd on Stephen Sondheimin musikaali, ei Kurt Weillin.
Muuten olen sitä mieltä, että Metsäketo oli Lordia(kin) pelottavamman näköinen euroviisukarsinnoissa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
puput
20.7.2006 01:24
Hei Tomi!
Vastaa kommenttiinVarmaan moni on verranut teitä sisaruksia Pepin touhuihin... Tommi ja Annika.. No,se siitä sitten. On yllättävää huomata, että sinä olet niin maanläheinen, kuin kerroit. Itse olen kaupunkilainen, mutta nautin mökilläolosta totaalisesti. Meillä kun ei mökillä ole mitään mukavuuksia. On vain tupa, sauna ja hiljaisuus. Lukuunottamatta lintujen ja muiden metsäneläinten ääniä.... Tule joskus soutelemaan Tervalammelle Ikaalisiin...
Tiedän ettet tule,mutta visiona aika mukavaa,vai mitä?... T: Jutta
Vastaa kommenttiin
Marjokaarina
21.7.2006 12:43
Hei Tomi,
olen seurannut pitkän aikaa teitä sisaruksia. Aluksi seurasin Annikaa radiokanavilla ja viehätyin hänen erikoisesta tunneälystään, ikäänkuin hän olisi ollut liian syvällinen saamaan koko kuulijakunnan ymmärryksen. En aluksi tiennyt hänen olevan sisaresi. On hienoa, että sinulla on tällainen sisar.
Minulla on kolme lasta, jotka on kasvatettu kuten teidätkin; hyvään käytökseen. Vanhin tyttäreni on kirjallisuuden opiskelija. Kasvatimme nämä lapset myös kulttuurin tuntemukseen. Kaikki he harrastivat musiikkia, kuvataiteita, esiintyivät ja kävivät kuuntelemassa ja katselemassa musiikkia ja balettia. Nykyään varsinkin vanhin tytär liikkuu kulttuuritapahtumissa.
En tiedä, onko se kasvatus- ja harrastus- ja sinulla ammattiperäinen asia, että yökerhot ja kokkarit eivät kiinnosta. Tällöin myös tyttö- ja poikaystävien olemassa olo tulee kuvioon myöhään ja "et ole kuin muut".
Arvostan suuresti mielipiteitäsi ja arvojasi. Itse olen mennyt nuorena naimisiin ja nyt kun sinun ja lapsieni kaltaiset nuoret eivät teekään samoin, pelkään että he jäävät yksin. Sinun kaltaisesi nuoret ovat jotenkin aikaisemmin kypsempiä ja nopeammin valmiimpia aikuisia kuin minun sukupolveni. Olet upea nuori mies ja upeita ovat lapsenikin. Te ette kulje Suomen nuorison valtavirran tavoin. Toivon, että te syvälliset, "arvokkaat" nuoret tapaatte toisenne ja suomalaisista avioiliitoista tulee harmonisempia kuin sodan jälkeisten kahden/kolmen sukupolven liitot. Niissä avioliitot on solvittu nuorena lähes ensimmäisen kumppanin kanssa. Sodan jälkeinen sukupolvi eli liittonsa "vaikka hampaat irvissä" loppuun. Me 50-lukuset elämme lähes samalla tavalla "hinnalla millä hyvänsä"; toki erojakin on ihan liikaa. Nykyään joka toinen eroaa ja kasvu ihmisenä jää tapahtumatta.
Virheesi voit peilata vain toisesta ihmisestä. Kun omat puutteet alkavat näkyä toisessa, syytetään siitä kumppania. Ei nähdä, että ne ovatkin omia ominaisuuksia, joita syytetään. Ei haluta muuttaa niitä itsessä ja erotaan mieluummin. Aloitetaan toisen kanssa taas alusta, samat puutteet hartioilla ja toivotaan, että toinen ne hyväksyy. Esimerkiksi itsekkyys on tällainen. Kun kumppanikin sitten ottaa osan tästä ominaisuudesta esim. itsekyydestä, aletaan kritisoimaan häntä. Toinen puolustautuu ja syyttää, että sinähän itse olet itsekäs ja niin syytös-puolustus-mykkäkoulu- kierre on valmis.
Ajattelenkin, että sinun kaltaisesi nuoret miehet Tomi ja lasteni kaltaiset nuoret uskaltavat kasvaa ensin ihmisinä ennen avioliittoa. Uskaltavat hankkia amatin ja uskaltavat OLLA YKSIN. Silloin on paljon kokonaisempi, kun kohtaa toisen puoliskonsa. Ei tarvitse kasvaa ja kamppailla siinä liitossa. Elämä on nimittäin matka, jossa kasvetaan itsenäisyyteen, antamiseen ja auttamiseen. Olemaan yhdessä, mutta olemaan samalla yksin.
Menestystä ja onnea elämääsi. Toivon sinun löytävän vertaisesi jo kasvaneen naisen.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
vapaasti
24.7.2006 18:50
Itse olen saanut sellaisen "vapaan kasvatuksen" ja minusta kyllä kasvoi tasapainoinen ja erittäin hyväkäytöksinen nuori nainen. Vihaan yleistyksiä. Useasti on kyllä käynyt niin, että kun lapsi kasvatetaan vanhoillisesti, niin aikuisena sitä sitten sikaillaan, kun ei ole enään ketään asettamassa rajoja.
Vastaa kommenttiinOsaan kiittää ja pyytää anteeksi, vaikka äitini ei niitä minulle opettanut!!!
Vastaa kommenttiin
Misspartygirl
27.7.2006 20:23
No minun tarvitsee kyllä näin aluksi sanoa, että olet upea laulaja.
Mutta olen eri mieltä siitä että naiset nykypäivänä ei
haluaisi romantiikkaa... Tai noh, itse en asu missään isossa kaupungissa.
Joten se johtuu varmaankin siitä, sillä itse haluaisin että mies
olisi yhtä romanttinen kuin minä. Eli kukkia, helliä sanoja jne.
Ja plussaa on miehessä jos hän käyttäytyy kuin herrasmies, eli avaa oven
tai ojentaa takin naiselle....
Mutta valitettavasti itse en ole sellaista miestä vielä löytänyt
joka muistaisi "naistaan" muulloinkin kuin vaan syntymäpäivänä tai muuna
merkkipäivänä....
Kerro heti jos tiedät mistä sellaisia herrasmiehiä voisi löytää???
:D
Terveisin Anu (23 v.)
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
???
5.8.2006 20:55
Oliko tuo ACDC juttu ehkä vitsi? Jos oli, niin huono sellainen. Se oikea juttuhan oli ADHD....
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
arkkari
6.8.2006 16:39
Ei hömpötyksiä?
Eihän tämä naisten elämä ole muuta kuin hömpötyksiä täynnä joidenkin miesten (ja toisten naisten) mielestä - milloin se hömpötys on se parjattu ura, milloin ulkonäkö, milloin harrastukset, milloin se vastakkainen sukupuoli - aina sen mukaan mitä näkökantaa kukin sattuu kannattamaan. Mutta että romantiikka olisi hömpötystä? HÖPSIS! ;)
Suomalaiset ovat rauhallista kansaa noin keskimäärin mutta kyllä meistä löytyy niitäkin sukuja, joissa tulta ja tappuraa sikiää - niin naisissa kuin miehissä. Pitkävihaisuus sen sijaan on harvinaista mutta yksilöt saattavat muistaa kokemansa vääryyden elämänsä loppuun asti, jos eivät muutoin niin elämänviisautena.
Lapsien kasvattaminen on vaikeinta kaikesta, koska jokainen lapsi on erilainen, oman tahdon omaava yksilö. Jotkut oppivat yleisesti hyväksytyt rajat hyvällä, toiset pahalla ja jotkut eivät niin millään kasvatuksen määrästä ja laadusta riippumatta. Vanhemmilta tarvitaan halua ja kykyä sitoutua perillistensä kasvatukseen, mutta kun tätä "projektia" ei hoideta pois päiväjärjestyksestä muutamassa vuodessa... Milloinkahan tämä kädellinen ja vahingossa ajattelemaan oppinut nisäkäslaji hoksaa olevansa elävä organismi, jonka pääasiallinen tehtävä on lisääntyä ja varmistaa perillistensä kasvu täysikäiseksi, sukua jatkavaksi yksilöksi? Kaikki muu touhuhan on lähinnä todistelua siitä että ko. toimintoon on kykenevä? ;)
Italiassa nämä perheasiat on oivallettu - klassinen laulu on mitä oivin tapa lumota haluttu kohde ja hyvä ruoka mitä parhain tapa pitää yllä syntynyttä suhdetta. Turhaan eivät nonnat keittele pastaa koko suvulle, sillä hyvin valmistettu, määrältään riittävän runsas ruoka on mitä parhain tapa pitää kukkoilevat pojat ruodussa. Valitettavasti tuohonkin perhevallan paratiisiin on livahtamassa käärme nimeltä kiire - Milanossa se on varsin hyvällä vauhdilla muuttanut ihmiset yhtä happamiksi kuin Helsingissä. Onneksi miljoonakaupunkiin mahtuu myös niitä, joiden perheisiin mahtuu aina yksi ihminen lisääkin.
Kohteliaisuus ei tunnu olevan sidottu ikään saati sukupuoleen mutta varsin useasti saa sitä mitä itse viljelee. Joinakin päivinä vain on niin, että aurinko ei paista risukasaan raivausyrityksistä huolimatta ja hymy ei säteile huulilla - silloin toiselta ihmiseltä, tuntemattomaltakin, tullut kohteliaisuus, voi hävittää kiukkupuskan. Tai sitten ei. Kukaan ei koskaan voi täysin tietää mitä kunkin ajatuksissa liikkuu. Eipä se itseltä ole pois, jos jaksaa yksinkertaisen kiitoksen ja tervehdyksen sanoa ja vielä hymyilee.
Edelleen pätee se, että minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. Keskieurooppalaisittain kohtelias ihminen ei ole itsestäänselvyys tässä kovassa ja karussa maassa, jossa naiset kantavat kauppakassit. Mutta: osa meistä suomalaisista naisista on oppinut roolinsa Niskavuoren Hetana niin hyvässä kuin pahassa. Ei ole maailman helpoin asia yhdistää henkinen vahvuus ja "naisellinen" heikkous, jos on luja tahto ja korkea kunniantunto. Suomalaisesta naisesta ei saa ihan helpolla italialaista donnaa, jos käteen istuu luontevammin kirves kuin puuterihuisku. Tosin tämä suomalaisen naisen vahvuus on toisinaan myös ihailun kohteena muissa kulttuureissa. Ehkä se naisten vahvuus on suomalaisten miesten akilleenkantapää - ja naisten myös. Ne äidit, pojat ja tyttäret: tässä järjestyksessä ja tässä asetelmassa. Eikä yksin Suomessa.
Ehkä meidän kaikkien pitäisi hieman enemmän katsoa peiliin ja toisiamme silmiin - ja aloittaa kohteliaisuuden harjoittelu, vaikka sitten aikuisiällä jos sitä ei lapsuudessa ole toimintatapoihin iskostettu.
Onnea ja menestystä valitsemallasi tiellä. Hyvistä tavoista sinua kiitetään ja muistetaan: ne ovat käyntikorttisi, jotka käyvät ylitse äänesikin.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
iloisesti_yllättynyt
3.9.2006 16:38
Kerrankin Metsäkedosta välitön ja fiksu haastattelu. En ole koskaan ollut hänen faninsa enkä tule olemaan, mutta hienoa huomata että herralla on arvoja ja järkevyyttä kaikesta menestyksestä huolimatta. Juorulehtien muka julkkikset ovat tämän herran rinnalla pelkkiä saippuakuplia. :)
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
SEEL
25.9.2006 13:47
Todella hyvä artikkeli!
Tuli ikävä Roomaan ....
Se joka joutui peruuttaman Agia Napan reissun
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
SEEL
25.9.2006 13:47
Todella hyvä artikkeli!
Tuli ikävä Roomaan ....
Se joka joutui peruuttaman Agia Napan reissun vaikka oli yksi voittajista
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
nuppu sika
3.11.2006 11:42
Kyllä out korree.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
nuppu sika
29.6.2007 12:40
Minnuukkii haittovvaa, kun akat eivät ou semmossii kun vanhhaanaikkaan.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
girl from the next door
27.7.2007 21:45
Voihan nenä!! Tomi Metsäketo vaikuttaa juuri sellaiselta mieheltä jota olen turhaan yrittänyt etsiä kivien ja kantojen alta. Romanttinen, naista arvostava ja hyvin kohteleva vanhoillisia arvoja arvostava mies. Kohtelee naista kuin prinsessaa. Täytyy antaa pisteet hänelle myös siitä, että ei ole komeasta ulkonäöstään huolimatta itserakkaan oloinen ja julkisuus on pitänyt miehen maan tasalla, vau. Olen samaa mieltä hänen kanssaan lapsen kasvatuksesta - täytyy olla napakka. Tehtävä selväksi heti alusta alkaen kuka on pomo, mutta rakkaudella! Ja opetettava hyvät käytöstavat heti pienestä pitäen. Ihana yllätys oli, että hän on viehtynyt keskiajan ritarillisuuteen, onko niitä miehiä enää paljoa???
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
timpuktu
8.10.2007 12:10
kyllä se Metsäketo noilla kokkareilla viihtyy. eihän siinä mitään pahaa ole, mutta miksi sitten jeesustella, ettei välitä niistä. vaan ihan kiva tyyppi se on.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
eurovision fanit
5.11.2009 20:56
tomi on tosi kome niku italian typi ja kyllä hyvää suome kuoro yle2 oli
Vastaa kommenttiinjoskus outo ja hauskka....................................
Vastaa kommenttiin