Cris af Enehielm on taidemaalari, puku- ja lavastetaiteilija, näyttelijä, performanssitaiteilija – ja nyt myös Helsingin Gay-teatterin Geoffrey-näytelmän ohjaaja. Cris af Enehielm, mistä luovuutesi tulee?
Luovuus on lahja joka liittyy ihmisen kykyyn assosioida, luoda mielikuvia ja nähdä asioita monestä näkökulmasta ja yhdistää uudella tavalla tavallisia asioita. Rohkeus kokeilla kaikkea vaikkei osaisi etukäteen opettaa monitaituriksi… olen vaan lapsesta saakka elännyt mielikuvien maailmoissa ja nähnyt kuvia päässäni ja tykännyt leikkimisestä ja sehän jatkuu kunnes kupsahdan. Taiteen tekeminen on vakavaa leikkiä.
HGT:lle ohjaamassasi uudessa näytelmässä nimihenkilö Jeffrey päättää kieltäytyä seksistä kokonaan AIDS-epidemian iskiessä 90-luvun alun New Yorkiin. Millä hän korvaa seksin? Miten tärkeäksi ajattelet seksuaalisuuden toteuttamisen yleensä?
Uskon että ihmisillä on eri vahvat tarpeet seksiin ja että seksuaalisuus ilmaisee itsensä loputtoman monimuotoisesti. Myös hormonitoiminta vaikuttaa seksuaalisuuteen ja sen takia nämä tarpeet elävät oman elämänsä. Voisin kuvitella että homoseksissä ollaan enemmän samalla tasolla koska molemmat tietävät paremmin jutun idean. Että ei tarvitse ihmetellä että mitenköhän tyydytän tuon naisen tai päivastoin. Ihmiset sublimoivat usein seksitarpeensa tekemällä työtä, taidetta, urheilulla tai tulemalla kontrollifriikeiksi, väkivaltaiseksi tai työpaikkakiusaajaksi. Oma seksuaalisuuteni toteutuu sataprosenttisesti tekemällä teatteria, olen nimittäin sensuaalinen ihminen enkä seksuaalinen.
Ovatko kaikki vähän homoja?
Luulen että on paljon enemmän homoja kun luulisi. Ihmiset eivät välttämättä tiedosta itseänsä ennakkokäsitystensä takia. Kaikki eivät ole homoja, mutta suurin osa ihmisistä nauttii saman sukupuolen ulkonäöstä eli katselee mielellään samaa sukupuolta olevia henkilöitä. Ehkä maailmassa ei olisi sotia, jos kaikki olisivat homoja.
Onko homokulttuuri vaikuttanut suomalaiseen kulttuuriin?
Olen sitä mieltä, että gaykulttuuri on mitä suuremmassa mielessä vaikuttanut heteromiesten normeihin. Se on vaikuttanut miesten pukeutumiseen ja itsestään huolehtimiseen. Heteromiesten tapa liikkua, ilmaista itsestään on monivivahteisempi nykyään kuin esimerkiksi minun nuoruudessani. Mies saa olla hassu, leikkisä, turhamainen, värikäs ja tunteileva nykyään. Ja luulen että yleensäkin ihmiset sallivat itsessään monenlaista roolia naisina ja miehinä ja huomaavat biseksuaaliset piirteensä. Maailma on muuttunut paljon monimuotoisemmaksi.
Kenen kannattaisi mennä katsomaan Jeffrey?
Ne ihmiset jotka tykkäävät katsella miehiä ja naisia saavat nyt rauhassa katsella. Jeffrey tarjoaa avoimille ihmisille poikkeavan teatterikokemuksen, sillä se on anarkistinen esitys. Tässä tehdään tarinankerrontaa juuri niin kuin meitä huvittaa ja se on hassua, naiivia, vakavaa, herkkää ja burelskia.
Helsingin Gay-teatterin Jeffreyn näytöksiä on 22.11. saakka. Liput saa suoraan Gay-teatterin sivuilta.
Juttu julkaistu alunperin Extempore Kulttuuriblogeissa.