Kulttuuripaukut

Kulttuuri on tärkeä asia, niin myös sen tekijät. Ketkä ovat kulttuurin tulevaisuuden suunnannäyttäjät? Ketä kannattaa seurata, kenen töitä hamstrata? Asiantuntijat valitsivat kulttuurin ykkösketjun.

Suomalaisen kulttuurin tilasta voi sanoa, että tekijöitä on enemmän kuin koskaan", sanoo Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava.

Suomen Kulttuurirahastoon tuli viime vuonna 7 050 apurahahakemusta. Se on viisi prosenttia edellisvuotta enemmän. Määrän kasvu ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita laadun lisääntymistä. Arjavan mukaan tarjonnan määrän kasvu aiheuttaa myös kulttuurin hajoamista.

"Kulttuurinen keskustelu eri alojen välillä tai yleisön keskuudessa ei ole kovin vilkasta. Koska koko ajan tapahtuu niin paljon, eivät kulttuurin eri alat ehdi seurata muuta kuin omaa kenttäänsä. Tämä väistämättä marginalisoi koko kulttuuria."

Suomessa kulttuuria viimeajat hallinnut modernismi on tarkoittanut tietynlaista yleisön maun hylkäämistä. Nyt modernismi suuntauksena on alkanut väistyä ja kulttuuripiireissä jälleen keskustellaan yleisön merkityksestä.

"Tällainen vuorovaikutus lisää kulttuurin merkitystä yhteiskunnassa", uskoo Arjava.

Miltä suomalaisen kulttuurin tulevaisuus sitten näyttää? Pyysimme 17 kulttuurivaikuttajaa nimeämään viisi alle 40-vuotiasta kulttuuritekijää, jotka tulevat vaikuttamaan alallaan eniten seuraavien vuosien aikana. Mainintoja sai 35 taiteilijaa. Mukana on niin uusia kykyjä kuin jo kannuksensa ansainneita taiteilijoitakin. Kiitos vastauksista, mutta minne jäivät kaksikymppiset taiteentekijät.

Eikö kukaan tunne heitä?

Kulttuuriraati
Helena Hyvönen (Taideteollinen korkeakoulu), Ilpo Santala (toimitusjohtaja Design Forum), Yrjö Sotamaa (Taideteollisen korkeakoulun rehtori), Jaana Koistinen (kustannuspäällikkö Otava), Jorma Kaimio (WSOY), Antti Hietala (Q-teatterin johtaja), Leena Ahtola-Moorhouse (Ateneumin intendentti), Jukka Savolainen (Design museo), Jorma Uotinen (tanssija, koreografi), Mirja Halonen (Teos), Auli Räsänen (tanssikriitikko), Iiris Autio (tuottaja, Tero Saarinen Company), Dinna Bjorn (Kansallisbaletti), Petra Havu (Suomen Taiteilijaseura), Terhi Aaltonen (Taidemaalariliitto), Silja Hiidenheimo (kustannustoimittaja), Raija Ojala (Zodiak)

Susanna Leinonen, koreografi

Susanna Leinonen on 34-vuotias klassisen pohjan omaava tanssija ja koreografi, joka on valmistunut vuonna 1996 Turun konservatorion tanssilinjalta, sekä vuonna 2000 Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen laitokselta.

"9-vuotiaana ilmoitin äidille haluavani balettiin, mitä en oikein ymmärrä, sillä kaikki kaverit harrastivat ratsastusta", kertoo Leinonen.

"Muistan valtavana trillimomenttina hetken, jolloin tein kotona ensimmäisen sivuspagaatini."

Leinosen esikoiskoreografia Ei kukaan, vain ystäväsi kantaesitettiin vuonna 2000 Zodiakin ohjelmistossa ja on sen jälkeen vieraillut useilla kansainvälisillä festivaaleilla, kuten Englannissa, Irlannissa, Ranskassa, Portugalissa, Tanskassa ja Bulgariassa. Ennen varsinaista koreografin uraansa Leinonen on toiminut ballerinana muun muassa Estonia-teatterissa.

"Klassinen baletti ei kuitenkaan tyydyttänyt minua ilmaisullisesti", sanoo Leinonen, jota on kiitelty erityisesti omaperäisestä liikeajattelusta.

"Käytän paljon jalkateriä ja yksityiskohtia. Koreografioissani tyypillistä on koko kehon kokonaisvaltainen liike."

Leinonen on onnellinen siitä, ettei hänen liikkeellinen kehityksensä ole pysähtynyt.

"Tutkin liikettä paljon. Se miten jokin liike tuntuu luontaisesti jatkuvan, ei välttämättä olekaan taiteellisesti paras ratkaisu", selittää harjoitellessaan polvisuojia käyttävä koreografi.

"Kun lähden tekemään teosta, minulla on hyvin vahva mielikuva hahmoista ja sitä mielikuvaa ajan takaa viimeiseen asti. Siten kirjoitan teokselle liikkeellisen käsikirjoituksen."

Asiantuntijan kommentti: "Omaperäisen liikemaailman omaava koreografi, joka tekee persoonallisia ja runollisia teoksia."

Pekka Kuusisto, viulisti

29-vuotias Pekka Kuusisto aloitti viulunsoiton jo 3-vuotiaana Itä-Helsingin musiikkiopistossa.

"Isoveli Jaakko aloitti viulunsoiton pari vuotta aiemmin ja aina kun hänen viulunsa jäi pieneksi, annettiin se minulle."

Kuusisto on opiskellut niin Sibelius-Akatemiassa kuin Bloomingtonissa Indianan yliopistossakin. Mikään uusi kyky ei ole kyseessä. Hehkutus miehen taidoista alkoi jo viimeistään marraskuussa 1995, kun Kuusisto voitti ensimmäisenä suomalaisena Jean Sibelius -viulukilpailun. Kuusiston levytystä Sibeliuksen viulukonsertosta onkin kiitetty yhdeksi viime vuosien parhaista. Kuusisto on myös mestarillinen eri musiikinlajien yhdistäjä.

"On vaikeaa ymmärtää, miksi Mozartin ja Zappan soittaminen samassa konsertissa olisi vähemmän luonnollista kuin Bachin ja Stravinskyn. Samat vuosisadat siinä on välissä", sanoo Kuusisto.

"Muun muassa Rinneradion ja Vivaldin välillä on paljon vähemmän henkistä etäisyyttä kuin vaikka Beethovenin ja Schubertin. Silti nämä kaksi viimeistä kuuluvat ikään kuin samaan lokeroon, käsittämätöntä. Apartheid pois luovilta aloilta!"

Kuusisto pyrkii työskentelemään huippujen kanssa tyylilajeihin katsomatta. Hänelle omaleimaista on pyrkiä runsaaseen kommunikointiin niin yleisön kuin esiintyjienkin kesken.

"Nautin musiikista ja esiintymisestä ja haluan jättää varaa improvisaatiolle. Suuren orkesterin kanssa soitettavissa konsertoissakin voi inspiroituessa tehdä yllättäviä käänteitä, mikäli orkesterilla ja kapellimestarilla on korvat auki."

Kuusisto korjaa yleisen väärinkäsityksen siitä, että kapellimestaria pitäisi seurata kuin jumalaa.

"Kappaleissa, joissa on solisti, solisti määrää miten mennään. Kapellimestari hoitaa, että orkesteriosuus tukee solistin tavoitteita."

Asiantuntijan kommentti: "Huippulahjakas musiikin ilon välittäjä ja eri musiikinlajien yhdistäjä. Siitä kirpoaa esille paljon uutta ja muillekin esimerkillistä."

Anna Kortelainen, kirjailija, tutkija

37-vuotias kirjailija, tutkija ja taidehistorioitsija. Virginie! Albert Edelfeltin rakastajattaren tarina julkaistiin 2002.

"En ole kaunokirjailija, eikä minulla ei ole runotyttötaustaa. Ennen taidehistorian väittelyä ajattelin, etten kirjoittaisi muuta kuin referaatteja", sanoo Kortelainen, jonka teoksia on kiitetty siitä, että ne tuovat akateemisen tutkimuksen tuloksia suuren yleisön ulottuville.

"Tutkijoista on pilakuvamainen mielikuva. Ei tajuta, että tutkijahan ratkaisee arvoituksia kuin salapoliisi."

Kortelainen ei koe popularisoivansa tiedettä, vaan tekevänsä sitä.

"Rakastan suomen kieltä. On ihanaa tutkia kuinka ihminen on kärsinyt ja rakastanut ja kuinka se näkyy jälkeen jääneissä johtolangoissa."

Kortelainen kirjoittaa naisten näkökulmasta, jokainen teos kävisi sellaisenaan myös väitöskirjasta.

"Niissä ei ole pisaraakaan fiktiota, mutta tutkimiseen tarvittavia tunteita ja mielikuvia."

Asiantuntijan kommentti: "Akateemisenkin tutkimuksen tulokset saavuttavat suuren yleisön. Yllättäviä kulttuurihistoriallisia näkökulmia."

Mikki Kunttu, valosuunnittelija

Teatterin, tanssin, kevyen musiikin, oopperan, television ja taideteollisuuden alueilla työskentelevä 34-vuotias Mikki Kunttu on tällä hetkellä yksi Euroopan kysytyimmistä valosuunnittelijoista. Alun perin kirjanpitäjäksi opiskellut Kunttu ajautui valotaiteen pariin vahingossa.

"Minua pyydettiin opiskelun ohessa teatteriin duuniin. Ilmapiirissä oli jotain maagista, ja tajusin heti, mitä kaikkea valolla voi välineenä tehdä."

Vuonna 1995 Tampereen Taiteen ja viestinnän oppilaitoksen valo- ja ääni-ilmaisun erikoistumislinjalta valmistunut Kunttu tuo valotaiteeseen erityisesti lavastuksellisuutta ja tilan kolmiulotteisuutta.

"Valo voi olla myös fyysinen elementti eikä vain abstrakti asia. Ääni mielletään valoa fyysisemmäksi, mikä on aivan käsittämätöntä."

Karkein virhe valaisussa tapahtuu, kun tekniikka vie voiton ilmaisusta. Epämieluista on myös herne-maissi-paprika-ajattelu.

"Se, että lavalla on liikaa värejä."

Kuntun töille omaleimaista on valon kaunis yksinkertaisuus, jyrkät rajat ja tietynlainen mustavalkoisuus.

"Murtomaasukset ovat rakkain työkaluni. Kun hiihtää 20 kilometriä Paloheinässä, kirkastuvat ajatukset."

Asiantuntijan kommentti: "On muuttanut valotaidetta. Luonut uuden suunnan erityisesti tanssitaiteen parissa."

Saila Susiluoto, runoilija

34-vuotias Saila Susiluoto on kirjoittanut kolme proosarunoteosta, joista ensimmäinen Siivekkäitä ja hännäkkäitä (2001) palkittiin Kalevi Jäntin palkinnolla. Taiteilijakylässä varttunut Susiluoto kasvoi taiteen keskellä, sillä isä on kuvataiteilija, kriitikko ja runoilija.

"Koti sijaitsi Myllypurossa – lähiöelämää ja taidetta siis."

Susiluodon proosarunoja on luonnehdittu intiimeiksi saduiksi ja runojen kieli on mielletty jänteväksi proosarunoudeksi, josta puuttuu teennäisyys ja maneerit.

"Runoni erottuvat proosasta, mutta olen yrittänyt tuoda proosan keinoja runouteen", kertoo Susiluoto.

"Rytmi on tärkeää, runon tempo ja musikaalisuus. Jokaisella on oma rytminsä ja minun runoissani on ääneen luettuina voimakas oma tempo."

Kirjoittajakouluja, kuten Orivedenopiston, käynyt runoilija on suhteellisen harvoin tyytyväinen runoihinsa.

"Jos runo onnistuu hetkeksi avaamaan tietyn tilan tai näkymän, olen tyytyväinen."

Asiantuntijan kommentti: "Keskeinen 2000-luvun proosarunon uudistaja. Aktiivinen toimija alalla."

Mainittiin myös

Juha Itkonen, kirjailija
30-vuotiaan Itkosen ensimmäinen romaani, Myöhempien aikojen pyhiä, valittiin Finlandia-palkintoehdokkaaksi ja se sai Kalevi Jäntin palkinnon vuonna 2003.

Janne Kaitala, taidemaalari
35-vuotiaan Kaitalan töitä löytyy useista julkisista tiloista, kuten Ylöjärven kaupungintalolta ja Porvoon kirjastosta. Kaitala käyttää töissään erityisesti akryyli- ja sekatekniikkaa levylle.

Tuomas Kallio, muusikko, tuottaja
Monipuolinen tuottaja, muusikko ja musiikkikentän asiantuntija, jonka musiikkiprojektit Nuspirit Helsinki ja The Five Corners Quintet ovat kansainvälisiä arvostelumenestyksiä. The Five Corners Quintet on voittanut muun muassa BBC Radio Onen Gilles Peterson All Winners Tracks
-palkinnon.

Marc Gassot, näyttelijä
34-vuotias Teatterikorkeakoulusta valmistunut näyttelijä, joka on esiintynyt useammissa tv-sarjoissa, kuten Käenpesä ja Tahdon asia.

Jenni Kivelä, koreografi
Tanssitaiteen laitokselta koreografiksi valmistuneen 31-vuotiaan Kivelän teoksia pidetään ihmislähtöisinä ja tarkkanäköisinä. Niissä on idearikkautta, sekä tekstin ja puheen yhdistämistä liikkeeseen.

Ola Kolehmainen, valokuvataiteilija
Erityisesti arkkitehtuuria ja sen yksityiskohtia kuvaava Kolehmainen mainitsee minimalismin suureksi rakkaudekseen. Berliiniin muuttanut, suurta kansainvälistä kiinnostusta herättänyt valokuvaaja.

Anna Krogerus, näytelmäkirjailija
Teatterikorkeakoulun dramaturgian laitokselta valmistunut uuden polven teatterintekijä, jonka kirjoittama näytelmä Rakkaudesta minuun kantaesitettiin tammikuussa Suomen Kansallisteatterissa.

Tuomas Kyrö, kirjailija
31-vuotiaan kirjailijan esikoisteos Nahkatakki ilmestyi vuonna 2001. Eeva Joenpellon kotitalon kirjailijakodissa asunut Kyrö on myös sarjakuvapiirtäjä.

Markku Laakso, kuvataiteilija
Pohjois-Lapissa syntynyt ja kasvanut 35-vuotias Laakso on opiskellut Limingan taidekoulussa ja Turun ammattikorkeakoulussa. Maalasi piirustuskoulun lopputyönään Lapin maisemia, joihin pian ilmestyivät lapinpoika ja pitkäaikainen idoli, 1970-luvun Elvis Presley.

Salla Tykkä, videotaiteilija
32-vuotias videotaiteilija käyttää töissään sekä elokuvaa, videota että valokuvaa. Tutkii teoksissaan naisnäkökulmasta ihmisen identiteettiä, kasvamista aikuisuuteen ja suhdetta ympäröivään maailmaan.

Jouka Valkama, tanssija
Kansallisbaletin tanssija, joka on tehnyt myös muutamia koreografioita. Käyttää musiikkina mm. Apulantaa.

Eeva-Liisa Ahtila, nykytaiteilija
Yksi Suomen kansainvälisesti maineikkaimmista nykytaiteilijoista. Oli jo vuonna 1998 ehdolla Guggenheim-museon Hugo Boss -palkinnon saajaksi.

Aleksi Bardy, elokuvatuottaja, käsikirjoittaja
35-vuotias tuottaja, käsikirjoittaja ja Helsinki-filmin toimitusjohtaja, joka opiskeli dokumenttiohjaajaksi Taideteollisessa korkeakoulussa. Bardy on kirjoittanut muun muassa Salattuja elämiä, Kotikatua ja Käenpesää. Ollut Mensan jäsen.

Elina Brotherus, valokuvataiteilija
Taideteollisesta korkeakoulusta valmistunut 33-vuotias valokuvaaja piti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä vuonna 1998. Brotheruksen kuvien luonnehditaan nostavan esiin ajatuksen elokuvamaisesta kamerankäytöstä. Brotherus on valmistunut myös kemian maisteriksi.

Juha Hurme, teatteriohjaaja, näytelmäkirjailija
Ohjannut useissa kaupunginteattereissa ja harrastajateattereissa. Toiminut johtajana sekä Helsingin Ylioppilasteatterissa että Rauman Kaupunginteatterissa ja Tampereen Teatteri Telakassa. Haluaa tehdä teatteria, joka ei näytä teatterilta.

Jyrki Karttunen, tanssija, koreografi
36-vuotias Karttunen on tanssinut muun muassa Helsingin Kaupunginteatterissa ja Kansallisbaletissa. Vuodesta 1995 lähtien toiminut myös koreografina. Teoksille on ominaista humoristinen kepeys ja sen vastakkainasettelu tummien sävyjen kanssa.

Mikko Rimminen, kirjailija
30-vuotias Rimminen nousi yleisön tietoisuuteen teoksellaan Pussikaljaromaani (2004), jota ennen hän on julkaissut kaksi runokokoelmaa. Rimminen sai Finlandia-ehdokkuuden vuonna 2004 ja voitti samana vuonna Kalevi Jäntin kirjallisuuspalkinnon.

Tommi Korpela, näyttelijä
37-vuotias Korpela valmistui Teatterikorkeakoulusta vuonna 1995 ja on näytellyt muun muassa sarjoissa Nortia, Remontti ja Firma. Tehnyt useita rooleja Q-teatterissa ja kuuluu Julmahuvi-ryhmään. Korpela kuvailee itseään lyhyesti sanalla vasuri ja ajautui kuulemma näyttelijäksi huonon koulutodistuksen vuoksi.

Aku Louhimies, elokuvaohjaaja
37-vuotias elokuvaohjaaja tunnetaan parhaiten elokuvistaan Levottomat, Kuutamolla sekä Paha maa, joka sai kahdeksan Jussia, myös parhaasta ohjauksesta. Näyttelijä Laura Malmivaaran kanssa naimisissa. Palkittu Suomen Elokuvaohjaajaliiton Vuoden Elokuvaohjaaja -palkinnolla 2004.

Reko Lundan, ohjaaja, käsikirjoittaja
Tunnetuin näytelmä KOM-teatterissa kantaesitetty Aina joku eksyy, joka oli myös Suomen ehdokas vuoden 2000 Pohjoismaisen näytelmäkirjailijapalkinnon saajaksi. Lundan palkittiin vuonna 2002 teoksestaan Ilman suuria suruja Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkinnolla.

Teemu Mäki, taidemaalari, videotaiteilija
38-vuotias taiteen maisteri, joka on toiminut myös opettajana mm. Kuvataideakatemiassa ja Taideteollisessa korkeakoulussa. Aiheutti 80-luvulla kohua teoksellaan Sex and Death, josta sai sakkotuomion eläinrääkkäyksestä.

Jussi Nikkilä, näyttelijä
Teatterikorkeakoulussa opiskeleva näyttelijä, joka on jo nähty valkokankaalla muun muassa elokuvissa Hymypoika (Taavi) ja Tyttö sinä olet tähti (Mikko). Soittaa kitaraa Soma -nimisessä bändissä.

Sakari Oramo, kapellimestari
Aloitti uransa viulistina. Toiminut Radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina vuodesta 2003. Berliinin, New Yorkin ja Los Angelesin filharmonikkoja, Pariisin ja Minnesotan orkestereita sekä Pohjois-Saksan radion sinfoniaorkesteria johtanut Oramo sai Birminghamin yliopiston kunniatohtorin arvon kesällä 2004.

Markku Paasonen, kirjailija
38-vuotias Paasonen on julkaissut runokokoelmat Aurinkopunos (1997), Verkko (1999) sekä proosarunoteokset Voittokulku (2002) ja Lauluja mereen uponneista kaupungeista (2005). Paasoselle on myönnetty J.H. Erkon runopalkinto (1997) ja Valtion kirjallisuuspalkinto (2002).

Maria Peura, kirjailija
Peura on 35-vuotias kirjailija, jonka ensimmäinen kirjallinen työ oli 6-vuotiaana kirjoitettu Oravasatu. Ensimmäinen julkaistu romaani On rakkautes ääretön (2001) sai Finlandia-ehdokkuuden, Olvi-säätion kirjallisuuspalkinnon, Nuori Aleksis -palkinnon ja Hyvä teko lapselle -palkinnon.

Jouko Puolanto, näyttelijä
Freelance-näyttelijä, joka on esiintynyt muun muassa KokoTeatterissa ja Q-teatterissa.

Nanna Susi, taidemaalari
38-vuotias taidemaalari valittiin Vuoden 2000 Nuoreksi taiteilijaksi. Hän on opiskellut muun muassa Kuvataideakatemiassa ja Kööpenhaminan Kuninkaallisessa taideakatemiassa.

Minna Tervamäki, tanssitaiteilija
37-vuotias ballerina, joka aloitti balettiopinnot 8-vuotiaana ja kiinnitettiin Kansallisbalettiin jo vuonna 1986.

Erika Turunen, pukusuunnittelija
39-vuotias Kansallisoopperan puvuston johtaja, joka on tehnyt puvustuksia myös Oulun ja Rovaniemen kaupunginteattereihin ja erilaisiin tanssiteoksiin.

Anu Viheriäranta, tanssija
Nuori tanssijatar, joka on tällä hetkellä kiinnitettynä Hollannin Kansallisbalettiin.

Suomi-kulttuurisanakirja

• biisi = paitsi musiikkikappale, myös tanssiesitys ("Oletko jo nähnyt Saarisen uuden biisin?")
• bläkäri = muistikatko näyttämöllä, voi tarkoittaa myös täydellistä valojen pimennystä
• boxi = oopperan pukuhuone
• cover = oopperan varasolisti sairastapauksen varalta
• digis = diagonaali, nurkasta nurkkaan -suunta tanssiesityksessä
• enskari = ensi-ilta
• fakki = klassisen laulun äänityyppi, kunkin äänifakin edustaja sopii tietynlaisiin oopperarooleihin
• falski = epäpuhdas laulusuoritus tai -ääni
• flaikku = flyeri
• gägi = vastanäyttelijän tahallinen pudotusyritys
• hautajaiset = viimeisen teatteriesityksen bileet
• housurooli = naislaulajan esittämä miesrooli
• isku = merkki aloittaa repliikki tai tulla näyttämölle
• julkkari = julkistustilaisuus
• kaatajaiset = viimeisen näyttelypäivän bileet galleriassa
• kapu, kippari, maestro, mestari, tikku-ukko = kapellimestari
• karonkka = ensi-iltajuhla, voidaan viettää myös esitysten/kuvausten puolivälissä, loppuessa jne.
• korpsi = balettikuoro
• kuolleet juutalaiset = mikä tahansa apurahainstituutio ("Pääsin reissuun kuolleiden juutalaisten sponssaamana.")
• kutsari = kutsu gallerian avajaisiin
• kärkkärit = balettitanssijoiden kovakärkiset balettitossut
• läpäri = läpimeno, teatterissa harjoitusten loppuvaiheessa
• marsu = vastanäyttelijä teatterialan pääsykokeissa
• monttu = orkesterisyvennys
• n, ännä = Teatterikorkeakoulun näyttelijälinja
• Olympos-vuori = Helsingin Sanomien kulttuuritoimitus
• padis = pas de deux, balettikohtaus kahdelle tanssijalle
• pampulat = nuotit
• partsikka = partituuri, nuottivihko tai -kirja
• plari = käsikirjoitus, myös nuottivihko
• pilli = kurkku, äänielimistö
• pinna, tikku = tahtipuikko
• pirtsa = piruetti
• puffi = ennakkojuttu lehdessä
• pultti = nuottiteline
• rellijallu = kaverille tarjottu juoma kirjallisen työn julkaisun (release) yhteydessä
• repla = repliikki
• ridoo, rippu = oopperan esirippu
• soppari = kustannussopimus
• Södika = WSOY
• surevat omaiset = oopperan kenraaliin kutsuttavat esiintyjien omaiset
• synti = maskeeratut väsymyksen merkit ("Syntiä silmien alle.")
• typo = painovirhe, oikolukuvirhe
• uuppari = uusi painos kirjasta
• vartsa = variaatio, baletin yksintanssi
• veto = esitys, sekä teatteri- että tanssiesitys

Alma Lehmuskallio