Professori Jaakko Erkkilä kirjoittaa musiikin vaikutuksista Teoston blogissa. Jyväskylässä aihetta tutkinut Erkkilä kertoo, kuinka viimeinen vuosikymmen on ollut aikaa, jolloin vasta on toden teolla havahduttu musiikin merkittäviin vaikutuksiin ihmiselle.
Arkijärkikin sen sanoo, että musiikki tekee hyvää. Se, että musiikin kuuntelu tuottaa samoja tunteita kuin huumeet tai hyvä ruoka, on vain plussaa, jos siitä huvista on muutakin hyötyä. Tutkimuksen tuoma vahvistus mahdollistaa sen, että musiikin merkitys otetaan huomioon yhteiskunnan tasolla.
Monitieteinen musiikintutkimuksen huippuyksikkö tutki Jyväskylässä vuosina 2008–2013 muun muassa musiikin vaikutuksia aivoihin ja tunteisiin, musiikin ja liikkeen välistä suhdetta sekä musiikkiterapian vaikuttavuutta. Uudet löydöt ovat mahdollistuneet myös teknologian kehityksen myötä, kun esimerkiksi aivokuvantamismenetelmät ja tietokonepohjaiset analyysimenetelmät ovat kehittyneet. Paljon on siis kyse myös siitä, että sosiaalisesti tunnettuja musiikin vaikutuksia pystytään nyt selittämään biologisesti.
Erkkilä listaa seuraavat suomalaislöydökset ja vahvistukset aiemmille olettamuksille.
1. Tunteiden työkalu
Suvi Saarikallion tutkimuksissa on selvitetty nuorten musiikinkäytön perusteita ja havaittu, että nuorille musiikki on tunteiden säätelyn väline ja merkittävä kasvun, kehittymisen ja emotionaalisen säätelyn tuki.
2. Aivojen herättäjä
Petri Toiviaisen tutkimusryhmän aivokuvauksiin perustuvassa tutkimuksessa huomattiin, miten laajasti musiikki aktivoi eri aivoalueita. Yllätyslöytönä tajuttiin, kuinka musiikki aktivoi aivojen motorisia alueita, vaikka kuuntelija olisi täysin paikallaan.
3. Persoonallisuuden rakentaja
Jo vauvaikäiset reagoivat selvästi musiikkiin sekä ilmein että liikkein, kertoo Tuomas Eerolan tutkimusryhmän tulokset. Orastavan persoonallisuuden piirteitä voidaan havaita musiikillisen liikkeen perusteella jo varhain.
4. Aivojen kehittäjä
Minna Huotilaisen ja Mari Tervaniemen tutkimusten löytöjä kuvataan sanomalla, että varhaiset musiikkiharrastukset toimivat “vitamiinina” aivoille. Muusikkojen ja ei-muusikkojen aivotoiminnassa on havaittu eroja ja varhainen musiikkiharrastuksen aloittaminen kehittää tiettyjä aivojen osa-aleuita.
5. Toipumisen edistäjä
Teppo Särkämön upea löydös osoittaa, että aivohalvauksen saanut henkilö kokee suotuisaa toipumista sekä kognitiivisilla ja emotionaalisilla osa-alueilla kuunnellessaan säännöllisesti musiikkia. Tästä löydöksestä on erittäin helppo johtaa halpa itsehoitokeino lukuisiin laitoksiin laitoksiin.
6. Ahdistuksen lievittäjä
Jaakko Erkkilän oma tutkimusryhmä keskittyi musiikkiterapian ja improvisaation merkitykseen masennuspotilaiden hoidossa. Hoitovaste kaksinkertaistuu, masennus ja ahdistus lievenevät ja yleinen toimintakyky paranee, kun musiikkiterapia yhdistetään perushoitoon.