Ruotsalaismuusikko Jenny Wilson on voitonriemuisan vihainen. Muutama vuosi sitten hän joutui kohtaamaan rintasyövän, jota vastaan taistelusta tuli hänen henkilökohtainen sotansa. Wilson näki sairaudessa metaforan suuremmille kysymyksille ja sai siitä teeman uusimmalle Demand The Impossible! -albumilleen.
Tänään torstaina Helsingin Tavastialla ja perjantaina Jyväskylässä Jyrockissa esiintyvä Wilson kertoi Cityn haastattelussa uudesta levystään ja omasta taistelustaan.
“Ole realistinen, vaadi mahdotonta! oli opiskelijaradikaalien maalaama graffiti Pariisissa vuoden 1968 opiskelijamellakoissa. Rakastan tätä kaunista ja äänekästä ilmaisua. Se pitää täysin paikkansa – mitä muuta voi tehdä, kun olet kansalaisena yhteiskunnassa, jossa asiat ovat päin persettä? Menet ulos ja vaadit mahdottomia. Minulle mellakat ja vallankumoukselliset ajankohtaiset tapahtumat ovat synonyymejä sille, mitä on tapahtunut omalle ruumiilleni. Kun minulla oli rintasyöpä kolme vuotta sitten, kehostani tuli epäjärjestyksessä oleva yhteiskunta. Minun oli noustava, taisteltava ja kapinoida sitä vastaan. Olen kansalainen, kehoni on yhteiskunta, ja kyllä, minun on vaadittava mahdotonta!” Wilson selittää.
Wilsonin vihaisuuden kuulee albumin sanoituksissa ja äänimaailmassa. Hip hopista lainaavat katujen synkät elektroniset rytmit saavat Wilsonin musiikissa vastapainokseen heleän pop-saundin. Kolmannen soololevynsä kohdalla Wilson ei ole kuitenkaan suunnannut popimpaan, vaan entistä kantaaottavampaan ja saundiltaan väkevämpään suuntaan.
“Kirjoitin ja tuotin tämän albumin elämänjanoisena ja voitonriemuisassa raivossani. Se on kunnianosoitus melloinnille, selviytymiselle ja taistelulle. Levy on kiehuva keitos, jossa on raja-aitoja kaatava asenne. Levyltä voi kuulla katujen profeetan, kerjäläisen ja kärsimyksen. Se on mehukas, rytminen eikä siinä ole nopeusrajoituksia. Olen tehnyt paremman levyn. En ole koskaan kirjoittanut runoutta terävämmällä kynällä. Minulla ei ollut vaihtoehtoa.”
Wilson nousi ensimmäistä kertaa suuren yleisön tietoisuuten debyyttisooloalbumillaan Love & Youth. Jo pidempään First Floor Power -bändin kanssa musiikkia tehnyt Wilson oli juuri tullut äidiksi. Bändillä oli alla pari levyä ja tasaista keikkailua. Love & Youth -soolon valmistelu alkoi halusta saada vaihtelua.
“Aloin työstämään levyä turhautumisesta siihen, että olen eräänlaisessa super-demokraattisessa kuviossa, joka liikkuu hitaasti kuin höyrylaiva. Halusin ajaa kilpavenettä, tehdä nopeita päätöksiä ja ilmaista itseäni toisenlaisessa röyhkeydellä ja fokuksella, mitä olisin voinut tehdä bändin kanssa.”
Wilson tuottaa levynsä pitkälti itse. Musiikin tuottamisen tekniikat ovat loputon opintomatka, jolle Wilson lähti soolouransa alussa.
“First Floor Powerin vaikutukset kuuluivat vielä ensimmäisellä levyllä. Nauhoitin, ohjelmoin ja tuotin sen asunnon komerossa. Siinä kuulee ehdottomasti yrityksen ja erehdyksen kautta tekemisen. Olin etsimässä uutta tapaa ilmaista itseäni.”
“Seuraavan Hardships!-levyn kohdalla olin jo itsevarmempi ja valmistautuneempi. Sen tekeminen oli yksityiskohtaisemmin suunniteltua. Demand The Impossiblen kohdalla oli edelleen itsevarmempi ja vielä paremmin valmistautunut. Tämä levy oli hauska tehdä terveellisellä kunnioituksen puutteella. Halusin sanoa maailmalle: ‘Fuck Off!’”
Jenny Wilson Tavastialla to 10.4. ja Jyrockissa pe 11.4 2014