Kuluttajalainojen korkoja on viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana säännelty Suomessa useaan otteeseen.
Kuluttajalainojen korot, kulut ja myöntöperusteet sekä niiden markkinointi ovat puhuttaneet myös Ruotsissa ja Norjassa. Myös näissä maissa on tehty viime vuosina lainsäädännöllisiä muutoksia, joiden tavoitteena on ollut ylivelkaantumisen hillitseminen.
Tässä artikkelissa vertaillaan Suomen nykyistä korkolakia Ruotsin ja Norjan käytäntöihin. Kuten alta käy ilmi, on Suomessa tällä hetkellä kaikista matalin korkokatto, mitä ollaan mahdollisesti madaltamassa entisestään.
Suomessa noudatetaan toistaiseksi 20 % korkokattoa
Suomessa noudatetaan toistaiseksi vuonna 2019 voimaan tullutta lakia, mikä asettaa kulutusluottojen maksimikoroksi 20 %. Lain mukaan lainan muut kulut eivät saa ylittää 150 euroa vuodessa.
Kesästä 2020 syyskuun 2021 loppuun Suomessa noudatettiin 10 % väliaikaista korkokattoa.
Koska kulutusluottojen korkokatto oli ennen vuoden 2019 syksyä 50 % ja sekin koski vain kaikista pienimpiä luottoja, on lainojen yhdistäminen edullisemmalla lainalla ollut erityisen suosittua viime vuosina.
Useat tunnetut lainanvälittäjät ovatkin kertoneet, että lainojen jälleenrahoitus on ollut jo pitkään se suosituin käyttötarkoitus vakuudettomalle lainalle. Korkokatto saattaa vielä laskea.
Oikeusministeriön työryhmä on viime aikoina selvitellyt mahdollisuuksia alentaa korkokattoa pysyvästi esimerkiksi juuri 10 prosenttiin.
Samalla on selvitetty sitä, voisiko korko- ja luottokustannuskatto koskea myös vanhoja joustoluottosopimuksia kaikkien uusien nostojen osalta. Työryhmän asialistalla oli myös valmistella kuluttajaluottojen markkinoinnin sääntelyä. Hankkeen arvioitu esittelyviikko on viikko 38.
Sen jälkeen esitys menee eduskunnan käsittelyyn, joten menee vielä pitkään, ennen kuin uudet säädökset mahdollisesti hyväksytään ja uusi laki vahvistetaan. Ylen tietojen mukaan on mahdollista, että virallinen positiivinen luottotietorekisteri otetaan Suomessa käyttöön vuonna 2023.
Toistaiseksi Suomessa on käytössä vain negatiivinen luottotietorekisteri, mihin merkitään mahdolliset maksuhäiriöt. Sen rinnalla luotonantajat voivat käyttää Suomen Asiakastiedon ylläpitämää kuluttajaluottojen kyselyjärjestelmää, mikä ei kuitenkaan ole niin kattava tai automaattisesti päivittyvä kuin virallinen positiivinen luottotietorekisteri.
Ruotsissa on käytössä myös luottokustannuskatto
Ruotsin kuluttajaluottolakia on muutettu viimeksi syyskuussa 2018. Tuolloin niin kutsutuille korkeakuluisille luotoille (högkostnadskredit) asetettiin maksimikorko ja absoluuttinen luottokustannuskatto.
Suurin korko on nykyään viitekorko + 40 %.
Absoluuttinen luottokustannuskatto tarkoittaa sitä, etteivät luottokustannukset, viivästyskorko ja vapaaehtoisen perinnän kulut saa ylittää alkuperäistä lainasummaa. Korkeakuluisten luottojen markkinointia on säädelty niin, että markkinoinnin on oltava hillittyä, ja markkinoinnissa on kerrottava velanoton riskeistä sekä niistä tahoista, joilta voi saada apua talous- ja velkakysymyksissä.
Positiivinen luottotietorekisteri otettiin Ruotsissa käyttöön jo vuonna 1992. Tässä asiassa Ruotsi oli reilusti Suomea edellä, vaikka lainoista saakin pyytää kaksi kertaa suurempaa korkoa kuin Suomessa.
Norjassa on korkokaton tilalla 5-5-5-malli
Norjan laissa ei ole mainintaa kuluttajalainojen korko- tai kustannuskatosta. Norjassa on kuitenkin tiukennettu kulutusluottoja koskevaa lainsäädäntöä s ekä vuonna 2017että vuonna 2019, kuten tässä Eduskunnan julkaisussa keväältä 2020 kerrotaan.
Vuonna 2017 Norjassa tiukennettiin sääntelyä muun muassa markkinoinnin osalta. Helmikuussa 2019 Norjassa astui voimaan niin sanottu 5-5-5-paketti.
Se tarkoittaa sitä, että:
● Kokonaisvelan tulee alittaa hakijan bruttotulot kerrottuna viidellä
● Kulutusluoton laina-aika saa olla korkeintaan 5 vuotta
● Hakijan takaisinmaksukyvyn tulee riittää silloinkin, vaikka korko nousisi 5 %
Heinäkuussa 2019 Norjassa otettiin käyttöön positiivinen luottorekisteri, josta luotonantaja voi tarkastaa hakijan vakuudettomien lainojen kokonaismäärän.
Eduskunnan julkaisussa kerrotaan, että rekisteri on hankaloittanut myös yhdistelylainojen saamista, vaikka yhdistelylaina onkin tarkoitettu vanhojen velkojen maksamiseen. Sinänsä erikoista, sillä yhdistelylainojen voidaan todeta helpottavan velkojen maksua, kunhan toimenpide laskee kustannuksia.
Useaan otteeseen kiristynyt kuluttajalainojen sääntely onkin johtanut siihen, että monet norjalaispankit pitävät Suomea tärkeänä markkina-alueena. Suomen houkuttelevuutta ruotsalaisten ja norjalaispankkien silmissä lisää myös se, että Suomessa luotonantoon vaadittu oma pääoma on 2,50 % pienempi.
Norjalais- ja ruotsalaispankit Suomessa
Suomessa toimii useita norjalaisia ja ruotsalaisia pankkeja, joilta voi hakea vakuudetonta lainaa jopa 60 000 euroon asti. Osa pankeista on perustanut Suomeen sivuliikkeen, kun taas osa toimii niin sanottuina rajan yli lainaajina.
Olipa kyseessä sivuliike tai rajan yli lainaus, pankkien on noudatettava Suomen lainsäädäntöä, kun ne myöntävät lainaa suomalaisille kuluttajille. Näin ollen ruotsalaispankki ei voi pyytää suomalaiselta 40 % korkoa, vaan korko voi (tällä hetkellä) olla korkeintaan 20 %.
Tämä tarkoittaa myös sitä, ettei norjalaispankin tarvitse noudattaa 5-5-5-ohjeistusta suomalaisten asiakkaiden osalta. Jos ja kun Suomeen tulee uusi korkokatto sekä positiivinen luottorekisteri, koskevat nämä uudistukset myös kaikkia Suomessa toimivia ulkomaisia lainantarjoajia.
Kaupallinen yhteistyö Fiksukuluttaja.fi kanssa.