Ihon laakealla pinnalla on hyperkeratoosia ja samalla epidermiksessä epätasaista akantoosia. Vastaavalla kohdalla dermiksessä on epätarkkarajainen fibro-histiosytäärinen tuumori, johon ei liity merkittävää atypiaa eikä poikkeavaa mitoosiaktiviteettia. Kyseessä on tyypillisellä tavalla rakentunut dermatofibrooma.
Lempo
Lempo on suomalaisessa muinaisuskossa uskomusolento tai jumaluus, jonka kristinusko samaisti paholaiseen. Lempo voi olla nimien samankaltaisuuden perusteella alun perin sama kuin olento, josta tunnetaan muun muassa nimet Lemmas ja Lemmes. Lempo on usein naispuolinen, mutta tästä ei ole aina varmuutta.
Yleensä Lempo on kansantarinoissa paha olento. Jotkut tutkijat kuitenkin arvelevat Lemmon olleen aiemmin rakkauden eli lemmen henkilöitymä. Lemmen henkilöitymä saattoi olla pahakin, sillä lempeä pidettiin arvaamattomana, jopa vaarallisena voimana, joka hallitsi ihmistä, ja saattoi viedä järjen ja johtaa turmioon.
Erään tiedon mukaan kun vaimo teki aviorikoksen, karkotettiin lempi, joka oli nyt muuttunut Lemmoksi. (SKVR:6133(=suomen kansan vanhat runot)) Lievä kirous "Lempo soikoon!" on ollut alun perin vetoamista Lempoon, ehkäpä rakkausasioissa, ehkäpä aivan muissa asioissa. Lempo esiintyy joskus, tosin harvoin, lemmennostatussanoissa:
Lähe lempo liikkumaan,
Kunnia kupahumaan
Tämän piian pillun päälle,
Tämän lapsen lanteille!
Jos ei tänä keitona kesänä,
Sitte ei sinä ilmossa ikänä.
(SKVR:V12 6105)
Lempoa on kuvailtu joissakin kansanrunoissa lentäväksi
Monta on väärää vakoo
Uron nuoren kyntimällä,
Monta on väärää sanaa,
Neion nuoren laulamalla.
Ken tuosta ou'on ollonee
Miun lapsen laulustani,
Lempo suuhun lentäköön,
Siipineen sulkineen!
(SKVR:II1 294, II1 350, II3 3896, IV1 977, IV1 1299)
lähde:wikipedia
