”Ottakaamme ilo irti elämältä ja täyttäkäämme ikävyyden lovi. Sillä myöhäistä on silloin kun tuonen tuvil ollaan ja madon suu se viimeinen on ovi!”
*******************************
Moi! Heti kun otin koko tarinan pois, aloin saada hälyttävän paljon pikaviestejä että kuka kumma se Ellen Ripley olikaan... Noh, palautan elokuvan Alien teille mieleen:
********************************
Alien - kahdeksas matkustaja on Ridley Scottin ohjaama arvostettu tieteiselokuva vuodelta 1979. Se voitti Oscar-palkinnon parhaista erikoistehosteista. Elokuvassa tärkeässä roolissa esiintyvä, sveitsiläisen kuvataiteilijan H. R. Gigerin luoma, alien-hirviö on yksi kauhuelokuvien onnistuneimpia hirviöhahmoja.
Genreä uudistanut menestyselokuva on scifin ja psykologisen trillerin sekoitus, ja se on saanut kolme jatko-osaa. Kaikkien elokuvien pääosassa on näytellyt SIGOURNEY WEAVER, ja hänet tunnetaankin varmasti parhaiten juuri tästä roolistaan. Elokuvien pohjalta on myös tehty pelejä ja kirjoja. Lisäksi Starcraft-pelin zerg-rotu on saanut paljon vaikutteita alienista. Kerrotaan, että ohjaaja ei kertonut näyttelijöille, missä peto milloinkin lymyili, lisätäkseen näyttelijöiden säikähtelyn aitoutta. Jatko-osat:
Aliens - paluu (Aliens, 1986)
Alien³ (1992)
Alien - ylösnousemus (Alien: Resurrection, 1997)
----------------------------------------------------------------------------
Toinen suuresti kunnioittamani sci-fi leffa on BLADE RUNNER
Blade Runner is a 1982 American cyberpunk science fiction film, directed by Ridley Scott. The screenplay, written by Hampton Fancher and David Peoples, was based on the novel Do Androids Dream of Electric Sheep? by Philip K. Dick. The film stars Harrison Ford and features Rutger Hauer, Sean Young, Edward James Olmos, M. Emmet Walsh, and Daryl Hannah.
Blade Runner initially polarized critics; some were displeased with the pacing, while others enjoyed its thematic complexity. The film performed poorly in North American theaters. Despite the box office failure of the film, it has since become a cult classic. Blade Runner has been hailed for its production design, depicting a retrofitted future.The film is credited with prefiguring important concerns of the late 20th and early 21st centuries, such as overpopulation, globalization, climate changeand genetic engineering. It remains a leading example of the neo-noir genre. Blade Runner brought author Philip K.
In 2007, the American Film Institute named it the 97th greatest American film of all time in the 10th Anniversary edition of its 100 years... 100 Movies list.
SCIENCE FICTIONIN TYYPIT
KOVA SCIFI keskittyy luonnontieteisiin ja olettamuksiin teknologian kehityksestä tulevaisuudessa. Kova scifi pyrkii pitäytymään siinä, mikä kirjoitushetkellä vaikuttaa teoreettisesti mahdolliselta. Muista tieteistarinoista tutut antigravitaatio ja valoa nopeampi matkustaminen esiintyvät harvoin kovassa scifissä, koska niille ei ole olemassa oikeita tieteellisiä perusteita. Henkilöhahmojen kehitys on usein toissijaista, ja kertomus keskittyy tähtitieteellisten ja fysikaalisten ilmiöiden tutkimiseen. Kovan scifin sankarit joutuvatkin usein kohtaamaan fysikaalisten realiteettien asettamia haasteita, joita ei avaruusoopperoissa esiinny. Usein kovan scifin kirjoittajat ovat itsekin tiedemiehiä, tunnetuimpana esimerkkinä Arthur C. Clarke.
PEHMEÄ SCIFI keskittyy luonnontieteiden sijasta humanistisiin tieteisiin, psykologiaan, politiikkaan, sosiologiaan ja antropologiaan. Tieteellinen realismi jää näissä kertomuksissa usein taka-alalle ja tärkeämpään osaan asettuvat juoni sekä henkilöhahmot. Pehmeään scifiin voidaan luokitella myös monet yhteiskunnallisen tai poliittisen aspektin sisältävät kirjat kuten Ray Bradburyn Fahrenheit 451.
AVARUUSOOPPERAT ovat tieteistarinoita, jotka on sijoitettu futuristiseen tai teknologisesti edistyneeseen ympäristöön, mutta eivät muuten täytä scifin tunnusmerkkejä. Avaruusooppera lähestyy jossain mielessä fantasiaa, mutta yleensä se luetaan scifin tyylilajiksi visuaalisen ulkoasunsa vuoksi. Tunnetuin lajityypin edustaja on Star Wars -sarja, ja ainakin osittain myös Star Trek kuuluu tähän tyyppiin.
Eräs keskeinen alatyyppi on muiden muassa KYBERPUNK, jonka aloitti William Gibson vuonna 1984 julkaistulla kirjallaan Neurovelho. Termi Cyberpunk esiintyi ensimmäisen kerran Bruce Bethken vuonna 1980 kirjoittamassa novellissaCyberpunk - A Short StoryCyberpunkissa keskeisiä hahmoja ovat mm. hakkerit ja tekoäly. Useiden Cyberpunk -kirjojen keskeinen teema on ihmisen ja keinotodellisuuden välinen suhde sekä lisäksi ihmisen teknologinen muokkaaminen ja parantelu. Cyberpunkin voi näin ollen nähdä käsittelevän useita transhumanismille ominaisia teemoja.
SCIENCE FICTIONIN HISTORIAA
Jopa sumerilaista Gilgamesh-eeposta on väitetty scifiksi. Myös eräillä antiikin Kreikan kirjailijoilla oli scifiä muistuttavia aiheita, esim. Lukianos Samosatalaisen ;Maasta kuuhun Joidenkin mielestä scifi mahdollistui vasta tieteellisen vallankumouksen ja uuden ajan alussa. Thomas Moren 1515 kirjoittama novelli Utopia on näin eräs scifin edeltäjä. Johannes Kepler puolestaan kirjoitti 1600-luvulla tarinan Somnium, joka käsitteli kuuhun matkustamista. 1726 Jonathan Swift kuvasi vieraita ja mielikuvituksellisia kulttuureita tarinassaan Gulliverin matkat. Scifin eräänä keskeisenä edeltäjänä pidetään yleisesti Mary Shelleyn vuonna 1818 julkaistua "Frankensteina". Lisäksi Edgar Allan Poe mainitaan usein varhaisena tieteiskirjailijana muun muassa ainoan romaaninsa The Narrative of Arthur Gordon Pym takia.
Ensimmäisenä kokopäivätoimisena tieteiskirjailijana pidetään ranskalaista Jules Verneä. 1800-luvun puolivälin jälkeen Jules Verne kirjoitti monesta tieteisaiheesta, esim. romaanin Maasta Kuuhun. 1890-luvun loppupuolella H. G. Wells loi nykyaikaisen science fictionin kehittämällä monia nykyaikaisia scifin aiheita. Hänen ensimmäinen merkittävä scifi-novellinsa oli Aikakone ja tunnetuin Maailmojen sota, aihe jota monet kirjailijat ja elokuvantekijät ovat jäljitelleet. Edgar Rice Burroughs, Tarzan-kirjojen luoja, kirjoitti vuodesta 1912 alkaen Mars-kirjoja, jotka nimensä mukaisesti sijoittuvat Marsiin. 1930-luvulla scifiä kehitti mm. Olaf Stapledon, jolta on suomennettu romaani Viimeiset ja ensimmäiset, alkuteos 1930.
USA:ssa alettiin julkaista science fictionia aikakauslehdissä 1926. 50-luvulle asti science fiction oli halpojen ns. pulp -lehtien vakiolukemistoa. Näistä eräs tunnettu on Hugo Gernsbackin Amazing Stories. Varsinainen scifin kulta-aika oli 1940- ja 1950-luvuilla, jolloin yleiseen tietoisuuteen nousivat Isaac Asimov, Arthur C. Clarke, Robert A. Heinlein, Poul Anderson, Robert Silverberg ja monet muut ;klassiset; tieteiskirjailijat. Scifistä tuli vakavammin otettava kirjallisuuden laji.
1980-luvulla William Gibson kehitti kyberpunkin, joka on ihmisen ja keinotodellisuuden suhdetta kuvaava scifin alalaji. Gibsonin kirja Neurovelho on keskeinen kyberpunk -teos.
Scifin historiasta on kirjoittanut mm. brittikirjailija Brian Aldiss teoksessaan A Trillion Year Spree: The History of Science Fiction yhdessä David Wingrowen kanssa.
--------------------------------------------------------------
Pidän lähes kaikista muistakin genreistä. Parhaita näkemiäni elokuvia:
- Olemisen sietämätön keveys
- Erottamattomat
- Piano
- Kill Bill 1&2
- True Romance
- There Will Be Blood
- Domino
- Death Proof
- Vantage Point
- Fight Club
Sikahyvä sarja : Damages & True Blood
Lisäksi seuraan niin paljon kuin mahdollista dokumentteja asiasta kuin asiasta: tieteet, taiteet, politiikka, ajankohtaisohjelmat yms.
