Meijän tarina<3
..Yöllä heräsin siihen,kun sä suutelit mua unissas.
Sä tajusit mitä teit ja pyysit anteeks.
Toistit saman uudestaan.
Siinä vaiheessa mä tajusin,
että välitän susta oikeasti..
..Sä otit mut aina huomioon,
ja kun olit mun luona yötä,
sä pidit musta öisin kiinni,
aamuisin herätit suudelmilla,
lämpimillä halauksilla..
Tajusin etten tulis enää toimeen,jos sua ei ois.
Mä rakastuin suhun ja
aloin pitää sua lähempänä itseäni.
En osannut enää kuvitella elämää
ilman sua.
Sä tulit mun elämään kesän myötä,
herätit mut horroksestani ja
lämmitit mua kesän ajan.
Syksyllä viimeisten lehtien tippuessa puista,
säkin lähdit pois,mutta et omaa syytäsi.
Mä en enää tiennyt miten jatkaa elämää.
Niinkuin sadepisarat, meidän yhteiset muistot
tulvii mun mieleen ja uniin.
Nään susta aina öisin unta,
ja aamuisin herään pettyneenä,
kun sä et olekkaan mun vierellä.
Mä olin sanomassa sulle hyvästit
viimeisen kerran.
Kuulithan sä mut?
Sä opetit mut rakastamaan ja
ottamaan rakkautta vastaan.
Kiitos siitä..
Mun mielessä pyörii usein kysymyksiä,
joihin kukaan ei voi koskaan antaa mulle vastausta.
Miksi sut vietiin jo nyt pois?
Miksi meille ei annettu enempää aikaa yhdessä?
Miksi juuri sinä?
Mennyt kesä oli mun elämäni parasta aikaa,
jota en unohda koskaan.
Tunnen sun läsnäolosi vieläkin,
ja mä toivon että sulla on siellä hyvä olla,
mun omana enkelinäni..
omistettu Karille..<3
Ja kiitos Sane kun osasit pukea meijän tarinan kauniiksi..
