Mä tunsin itseni niin onnelliseksi siitä, että mulla ei oo digiboksia ja säästyin tolta saisselta. Yritin olla itkemättä ilosta, mutta ei auttanut, kyyneleet valuivat vuolaasti poskia pitkin.
Niin minäkin liikutuin. Varmaankin sen takia, että näytti aivan siltä että hääpari rakastaa toisiaan oikeasti.
Toinen syy on kyllä se, että tässä iässä tietää, kuinka vaativa laji naimisissa oleminen on. Tuo vaihe on ihana, myöhemmin tulee muunkinlaisia, arkisempia vaiheita...
7 kommenttia
Anonyymi
21.6.2010 14:47
Tervetuloa kerhoon! Tätä porukkaa kutsutaan ihmisiksi.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
21.6.2010 17:14
sulla ei taida olla elämää?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
22.6.2010 10:47
Hehheh, mä jo luulin että olen ainut mies joka liikuttui :D:D:D
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
22.6.2010 19:33
Mä tunsin itseni niin onnelliseksi siitä, että mulla ei oo digiboksia ja säästyin tolta saisselta. Yritin olla itkemättä ilosta, mutta ei auttanut, kyyneleet valuivat vuolaasti poskia pitkin.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
23.6.2010 00:52
sitä paikkaa kutsutaan ruotsissa nimellä bögklubben...mene etsimään, löydät sieltä todellisen minäsi
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
25.6.2010 13:04
Aloin itkeä, tai rupesin itkemään... Opettele edes alkeet.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
25.6.2010 13:38
Niin minäkin liikutuin. Varmaankin sen takia, että näytti aivan siltä että hääpari rakastaa toisiaan oikeasti.
Toinen syy on kyllä se, että tässä iässä tietää, kuinka vaativa laji naimisissa oleminen on. Tuo vaihe on ihana, myöhemmin tulee muunkinlaisia, arkisempia vaiheita...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin